Mihin rahoitusta voi saada
Kalaleaderilla on käytettävissä hanketukiin noin 112 000 euroa vuodessa ohjelmakauden 2022 – 2027 aikana. Hankehaku avataan sen jälkeen, kun EU-komissio on hyväksynyt Suomen EMKVR-ohjelman ja kun ELY pystyy tekemään hankkeista rahoituspäätöksiä. Tämä menee syksyyn 2022.
Kalaleader voi myöntää rahoitusta yleishyödyllisiin
Strategian tavoitteet ja painopisteet
Jos kalaleaderille osoitetut hankkeet ovat rahoituskelpoisia ensisijaisesti muista ohjelmista tai avustuksista, hakijat ohjataan näille rahoittajille.
Kaikista painopisteistä voidaan rahoittaa myös hankkeita, joissa sovelletaan tutkimustietoa käytännön piloteissa.
Kalaleader voi rahoittaa myös tutkimushankkeita, mikäli ne ovat strategian mukaisia ja niillä on suuri vaikuttavuus alueen kalatalouteen.
Strategian läpileikkaavina teemoina ovat kannattava ja kestävä kalatalous sekä kannustaminen uusiin kokeiluihin ja lisäarvon tuottamiseen. Läpileikkaavat teemat ohjaavat myös hankkeiden valintaa. Kalajaosto antaa hankkeiden rahoittamisesta tarkoituksenmukaisuusharkintaan perustuvan, joko puoltavan tai kielteisen lausunnon Varsinais-Suomen ELY -keskukselle. ELY-keskus tekee varsinaisen rahoituspäätöksen.
VALINTAKRITEERIT:
Kaikille pakolliset valintakriteerit:
- Hanke on Kalalla kärkeen! -strategian sekä Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelman mukainen
- Hanke perustuu paikallisiin tarpeisiin
- Hakijan kyky ja resurssit ovat riittävät toteuttamaan hanke suunnitellusti
Lisäkriteerit:
- Hanke lisää kalatalousyritysten kannattavuutta
- Hanke lisää osaamista
- Hanke on innovatiivinen
- Hanke edistää yhteistyötä, verkostoitumista ja/tai viestintää
- Hanke edistää kestävyyttä
Lisäkriteerit ovat kaikissa painopisteissä samat.
- Hankkeen on saatava pisteitä vähintään kolmesta lisäkriteeristä.
- Jos haettu tuki on yli 30 000 €, hankkeen on saatava lisäkriteereistä yhteensä vähintään 6 pistettä.
Kalajaosto päättää tukitason hankekohtaisen arvioinnin perusteella ottaen huomioon käytettävissä olevan rahoituskehyksen.
Maksimitukitasot ovat:
- yleishyödyllisissä investoinneissa korkeintaan 80 %.
- yleishyödyllisissä kehittämishankkeissa pääsääntöisesti korkeintaan 80 %.
- jos haettu tuki on ≤ 50 000 euroa, tuki yleishyödyllisissä kehittämishankkeissa voi erityisistä syistä*) harkinnan mukaan olla jopa 100 %.
- jos haettu tuki on > 50 000 euroa, tuki yleishyödyllisissä kehittämishankkeissa voi erityisistä syistä harkinnan mukaan olla jopa 90 %.
Hankekohtainen tuki voi pääsääntöisesti olla korkeintaan 75 000 €.
*) Erityiset syyt: MMM:n muistio 7.6.2022 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI EUROOPAN MERI-, KALATALOUS- JA VESIVILJELYRAHASTON SUOMEN OHJELMASTA 2021–2027 MYÖNNETTÄVÄSTÄ TUESTA. 2 luku 2 § Tuen enimmäismäärä yleishyödyllisissä hankkeissa.
Saaristomeren Kalaleader ei rahoita yksityisiä investointeja.
Ohjelmakauden 2014-2020 rahoitetut hankkeet
| HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA | HAKIJA | Myönnetty tuki (€) | Tuen osuus (%) | Toteutusaika | Hankkeen julkinen kuvaus |
|---|---|---|---|---|---|
| Minkkiloukut kalastajien käyttöön | Airisto-Velkuan kalatalousalue | 6000 € | 80 % | 2023 | Hankitaan 100 kpl heti tappavaa minkkiloukkua. Loukut luovutetaan Airisto-Velkuan kalatalousalueen vesialueella toimiville motivoituneille kaupallisille kalas-tajille lainattavaksi ja testattavaksi saaliskirjanpitoa vastaan. Hankkeessa turva-taan kaupallisen kalastuksen pyyntipaikkoja ja saalista sekä sumppuja ja rantava-rastoissa säilytettäviä pyydyksiä. Vaikka hankkeen pääasiallisena tavoitteena on minkkien kalastajille aiheuttamien vahinkojen vähentäminen ja mahdollisesti ka-lastajien kiinnostuksen herättäminen minkkipyyntiin lisäansioiden hankkimiseksi, hankkeella vähennetään myös minkkien negatiivisia ympäristövaikutuksia. Hanke voi siten nostaa aktiivisen hankeviestinnän myötä kalatalousalan imagoa. Loppuraportti |
| Naantalin hyljekarkottimet | Länsi-Suomen Kalatalouskeskus | 28768 € | 80 % | 2022 | Hankkeessa hankitaan kaksi hyljekarkoitinta joilla vähennetään hylkeistä kalas-tukselle aiheutuvia haittoja Askaistenlahdella sekä jatketaan luonnonvarakeskuk-sen tutkimusta karkottimien tehosta. Loppuraportti |
| Saaristomeren kalatalousryhmän tulevaisuustyö 1.1. - 31.12.2021 | Leader I samma båt - Samassa veneessä rf ry | 20700 € | 100 % | 2021 | Hankkeessa arvioidaan Saaristomeren kalatalousryhmän nykyisen työn onnistumista, selvitetään Saaristomeren elinkeinokalatalouden nykytila ja suunnitellaan tulevaa ohjelmakautta. Työn keskiössä ovat ohjelmakauden 2014-2020 strategian toteutumisen arviointi ja sidosryhmien osallistaminen kalatalousryhmän tulevaisuustyöhön. Tavoitteena on laatia Saaristomerelle kalatalousstrategia vuosille 2021-2027. Loppuraportti |
| Kaupallisten kalastajien ja kalatalousaluetoimijoiden tiedotus- ja koulutusristeilyt vuonna 2022 4.6.2021 - 30.4.2022 | Länsi-Suomen kalatalouskeskus | 29800 € | 68 % | 2021 | Hankkeen aikana järjestetään kaksi tiedotus- ja koulutusristeilyä, joista toinen on suunnattu kaupallisille kalastajille, ja toinen kalatalousaluetoimijoille. Hankkeen tavoitteena on välittää ajankohtaisia asioita ja uutta tietoa kalastajille, kalatalousalueille ja kalavesien omistajille, lisätä alan osaamista ja kalastajien sekä vedenomistajien keskinäistä yhteistyötä. Samalla tapahtumat ovat verkostoitumistilaisuuksia kalastajille, kalatalousaluetoimijoille ja kalatalouden sidosryhmille kuten neuvontajärjestöille, viranomaisille ja tutkijoille. Loppuraportti |
| Kuoreen esiintyminen ja merkitys kuhan ravinnossa Saaristomerellä - tutkimustietoa kuoreen kalastuksen kehittämiseksi 1.3. - 31.8.2022 | Turun yliopisto / Saaristomeren tutkimuslaitos | 31431,6 € | 90 % | 2021 | Kuoreen kohdistettu pyynti aktivoitui Saaristomerellä hylkeiden takia vaikeutuneen kuhan kalastuksen seurauksena. Runsaassa kymmenessä vuodessa kuoreesta on muodostunut merkittävä tulonlähde jo noin kymmenelle kalastajalle. Kuoreen kantamäärityksiä on tehty itäisellä Suomenlahdella, mutta Saaristomeren kannat ovat toistaiseksi hyvin vähän tutkittuja. Lukella ei ole kanta-arviota Saaristomeren kuoreesta. Kuoreen merkitystä Saaristomeren petokaloille on tutkittu vähän. Elintavoiltaan samankaltaista kuhaa (Sander lucioperca) pidetään yleisesti kuoreen tyypillisimpänä saalistajana. Kuhan merkitys on ollut huomattava niin kaupallisessa kalastuksessa kuin vapaa-ajankalastuksessakin, joten lajien välisen vuorovaikutuksen tutkiminen on tärkeää vuosittaisten kuoresaaliiden kasvaessa. Tämän hankkeen tarkoituksena on tarkastella Saaristomeren kuorepopulaatioiden alueellisia eroja määrässä, koossa ja sukupuolijakaumassa. Tutkittavia alueita ovat Mynälahti ja Askaistenlahti sekä vertailualueena Piikkiön edusta. Myös kyseisten alueiden kuhakannoista kerätään otos, josta määritetään iät ja kuoreen suhteellinen osuus ravinnosta ikäryhmittäin ja kokoluokittain. Tietoa tarvitaan, jotta kalastus voi edelleen säilyä kestävänä. Hylkeiden siirtyessä yhä lähemmäksi rannikkoa, kuhankalastus vaikeutuu entisestään. Kuoreen kalastuksessa saattaa olla tilaa useammallekin kalastajalle, joten hankkeen tuottama tieto voi auttaa ka-lastajien työpaikkojen säilymisessä tai toiminnan monipuolistamisessa. Koska hanke on osittain yhteistyöhanke kaupallisten kalastajien kanssa, viesti siitä, että myös kalastajat ovat kiinnostuneita toimintansa kestävyydestä, nostaa alan imagoa. Kalastajien näkemykset ja kokemukset otetaan mukaan hankkeen viestintään esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Viestinnässä pyritään positiivisuuteen, ja tavoitteena on myös kotimaisen kalan käytön edistäminen. Loppuraportti |
| Hylkeiden liikkeiden seuranta hyljekarkotinhankkeen yhteydessä 6.9.2021 - 28.2.2022 | Luonnonvarakeskus | 15291,63 € | 100 % | 2021 | Vedenalaista ääntä lähettäviä hyljekarkottimia on käytetty karkottamaan hylkeitä kalanviljelyaltaiden ja rysien välittömästä läheisyydestä. Rannikolla on herännyt kiinnostus vähentää hyljevahinkoja sulkemalla hylkeiltä vesialueita karkottimien avulla. Varsinkin verkkopyynnissä ja suomukalojen rysäpyynnissä hylkeiden torjunta muilla keinoin on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Hyljevapaista alueista hyö-tyisivät myös vapaa-ajankalastajat ja kalastusopasyrittäjät. Luke on aloittamassa MMM:n rahoittaman tutkimuksen, jossa selvitetään, onko Turun-Kaarinan edustan merialueella mahdollista vähentää hyljevahinkoja käyttämällä niihin johtavissa salmissa uuden teknologian hyljekarkottimia. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa, lokakuussa 2021 testataan teknologian toimivuus Rövarholman salmessa. Vuonna 2022 pyritään toteuttamaan koko alueen sulkeminen karkottimilla. Ensimmäisen vaiheen keskeisin tavoite on selvittää leveän salmen sulkemiseen soveltuvat karkotinteknologiat sekä karkotinten ankkurointitapa. Kalastajilta saatujen kommenttien perusteella on tärkeää liittää ensimmäiseen vaiheeseen hylkeiden liikkeitä ja reaktioita käsittelevä osuus. Tällainen tieto on välttämätöntä myös hankkeen jatkovaiheiden suunnittelussa: Arvioitaessa eri karkotinmallien tai niiden yhdistelmien tehokkuutta ja karkotinten sijoituspaikkojen ja niiden välisen etäisyyden optimoinnissa. Hylkeiden liikkeitä on mahdollista seurata sekä Didson-luotaimilla että viistokaikuluotaimella. Hanke vähentää hylkeiden kalastukselle aiheuttamia haittoja. Hanke edistää uusien innovaatioiden kokeilemista ja käyttöönottoa. Hanke edistää kalastuselinkeinojen verkostoitumista sekä uusien pyyntimenetelmien kehittämistä. Kalatalousryhmä puolsi rahoitusta Didson-luotainten kuljetukseen Tornionjoelta Turkuun, tarvittaviin pientarvikkeisiin, asennustöihin (sukellukset) sekä laitteiden ylläpitoon tutkimuspaikalla. Viistokaikuluotaimen hankintaa ei puollettu. Loppuraportti |
| Saaristomeren kaupallisen rannikkokalastuksen tärkeimpien pyyntimuotojen dokumentointi ja kehittämismahdollisuudet 1.1. - 31.8.2022 | Airisto-Velkuan kalatalousalue | 32165 € | 98,92 % | 2021 | Hankkeessa kuvataan dronella ja videokameralla nykyisin käytössä olevia Saaristomeren tärkeimpiä rannikkokalastuksen pyyntimuotoja (pyydysten virittäminen ja koenta). Materiaalista editoidaan YouTubeen taltiointi. Järjestetään brainstorm -työpajoja, joissa pohditaan eri pyyntimuotojen kehittämismahdollisuuksia. Hankkeen viestinnällä pyritään tuomaan esiin kaupallista kalastusta ja kotimaista kalaa positiivisella tavalla. (viimeiset rahat) Loppuraportti Videot |
| Viestintähanke hylkeiden ja merimetsojen vaikutuksista kalatuotteiden omavaraisuudelle | Rannikon neljän kalatalousryhmän yhteishanke | 13000 € (Saaristomeren osuus) | 100 % | 2021 | Tiedottamishankkeen tärkein tehtävä on saada konkretisoitua laajalle sidosryhmäkokonaisuudelle sekä kuluttajille Suomessa mitä Luonnonvarakeskuksen (Luke) raportti hylje- ja merimetsohaitoista ammattikalastukselle (2019) käytännössä tarkoittaa. Luken raportti The impacts of seals and cormorants experienced by Baltic Sea commercial fishers perustuu Itämeren kalatalousryhmien yhteisen kalastajahaastattelututkimuksen tuloksiin. Loppuraportti |
| Näkyvyyttä elinkeinokalataloudelle YouTubessa 1.2. - 30.9.2020 | Länsi-Suomen Kalatalouskeskus | 11217 € | 100 % | 2020 | Hankkeen tavoitteena on löytää uusia kanavia viestiä Saaristomeren kalataloudesta positiivisesti ja selvittää mahdollisuuksia yhteistyöhön tunnetun tai tunnettujen somevaikuttajien kanssa. Hankkeessa selvitetään sopivat tubettajat, suunnitellaan YouTube-videoita, joiden avulla edistetään Saaristomeren elinkeinokalataloutta, selvitetään kustannustasoa ja suunnitellaan videoiden käsikirjoitusten suuntaviivat. Videoiden aiheet käsittelevät Saaristomeren kaupallista kalastusta, vesiviljelyä, kalanjalostusta ja kalakauppoja. Niiden pääsisältönä on kalastuksen pieni hiilijalanjälki, negatiivinen Itämerijalanjälki, kotimaisen kalan ekologisuus, korkea laatu ja kalaruuan terveellisyys. Hankkeen tuloksena Saaristomeren elinkeinokalatalous saa merkittävää näkyvyyttä nuorten ja nuorten aikuisten parissa. NEKYT-hanke loppuraportti |
| Tulevaisuuden kalastajat 21.1. - 31.12.2020 | Länsi-Suomen Kalatalouskeskus | 10562 € | 100 % | 2020 | Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on noin 140 ensimmäisen luokan kaupallis-ta kalastajaa ja noin 360 2.ryhmään kuuluvaa osa-aikaista kalastajaa. Näiden viimemainittujen joukko muodostaa hankkeen pääasiallisen kohderyhmän, jonka piiristä etsitään kalastajia, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään kalastustaan ammattimaisempaan suuntaan. Tavoitteena on saada alalle uusia toimijoita. Hankkeessa etsitään kiinnostuneet kalastajaksi ryhtyvät (kisällit), sekä opettajat (mestarit). Muualla Suomessa toteutettujen vastaavien hankkeiden tulosten ja kokemusten sovellettavuus koulutuksen järjestämiseen tällä alueella selvitetään ja koulutuksen sisältö ja perusrunko laaditaan yhdessä oppilaitosten kanssa, mikäli kiinnostuneita löytyy riittävästi. Loppuraportti |
| Opintomatka Trondheimin kalastusmessuille 2020 ja lähialueen kalatalouteen | Leader I samma båt - Samassa veneessä rf ry | 26292 € | 53.87 % | 2020 | Hankkeessa tehdään opintomatka Trondheimin kalastusmessuille ja tutustutaan kalatalouteen Trondheimissa ja Ålesundissa. Matka-aika on 17. – 21.8. 2020. Hankeidea on tullut Saaristomeren ammattikalastajilta, ja arviolta 20 kalastajaa Saaristomereltä osallistuu. Selkämereltä matkalle osallistuu arviolta 10 henkilöä (kalastajia ja Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalousryhmän aktivaattori), mutta heidän kustannuksensa katetaan Selkämeren omasta koulutushankkeesta. Hankkeen tavoitteena on ammattikalastajien tiedon lisääminen ja toimijoiden verkostoituminen. Trondheim loppuraportti (matka peruuntui koronan takia) |
| Ura aukeaa kalataloudessa 1.5.2020 - 30.4.2021 | ProAgria Länsi-Suomi | 28160 € | 85 % | 2020 | Hankkeen avulla kontaktoidaan ja viestitään kala-alan ammattien mahdollisuuksista, kalasta ruuan valmistuksessa ja kalabiologiasta. Tavoitteena on kontaktoida kaikki alueen 14 kuntaa. Loppuraportti |
| Merimetsoilta suojautuminen 27.3.2020 - 30.6.2023 | Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalue | 15217 € | 80 % | 2020 | Hankkeessa luodaan paikallisten toimijoiden verkosto. Se koostuu alueen kaupallisista kalastajista, asukkaista, maanomistajista, mökkiläisistä ja metsästäjistä. Verkoston tarkoitus on yhteistyössä ehkäistä merimetsojen aiheuttamia haittoja kalastukselle ja virkistyskäytölle. Se lisää kaupallisten kalastajien kanssakäymistä paikallisten kanssa ja lisää molemminpuolista luottamusta. Verkosto jää pysyväksi ja se voi jatkossa toimia myös muiden kaupalliseen kalastukseen liittyvien asioiden, kuten kalastuslupjärjestelmien, kehittämisessä. Keväällä kun merimetsot saapuvat alueelle estetään uusien yhdyskuntien syntyminen. Kalastajista ja muista alueella liikkuvista koottu verkosto ilmoittaa yhdyshenkilölle rakenteilla olevat yhdyskunnat. Pesät joihin ei ole ehditty munia poistetaan. Kohteeseen jätetään linnunpelätti (haalarimies) sekä lähettävä riistakamera, jolloin uusintapesintä-yritykset voidaan ehkäistä heti. Tämä toimntatapa on osoittatunut tehokkaaksi Airisto-Velkuan kalastusalueen hankkeissa. Kalastajien pyydyksillä kehitetään uusia tapoja suojata pyydyksiä merimetsoilta ja karkottaa linnut niiltä Loppuraportti |
| Turun kaupungin Saaristomeren kalahaaste 15.6.2020 - 15.9.2021 | Turun kaupunki | 24000 € | 80 % | 2020 | Kalan kysyntä ohjaa tarjontaa, joten kysynnän kasvattaminen on olennaista. Kestävästi ja laaja-alaisesti toteutettu kalastus poistaa ravinteita Itämerestä ja tuo ruokaa niin kalastajien kuin kuluttajien pöytään. Hankkeen tavoitteena on edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kalastusta. Lisäämme kalavarojen hyödyntämisastetta innostamalla ja inspiroimalla ihmisiä hyödyntämään laajemmin Saaristomeren kalaa kestävään kalastuksen profiilin nostattamiseen liittyvällä viestinnällä ja kokkaustapahtuman avulla. Alatavoitteenamme on edistää uusien kalareseptien kehittämistä niin suosituista kuin vähemmän hyödynnetyistä kalalajeista markkinoimalla Saaristomerellä kalastettavia kajoja, kuten silakkaa, haukea ja särkeä. Hanke innostaa varsinaissuomalaiset syömään entistä enemmän ja laaja-alaisemmin kestävästi kalastettua kalaa ja sitä kautta edistää Itämeren hyvinvointia ja Saaristomeren kalas-tuselinkeinoa. Hanke kestää kesäkuusta 2020 syyskuuhun 2021. Aloitamme viestimisellä Itämeripäivänä 27.8.2020 Turussa, jolloin kaikki kansalaiset kutsutaan juhlimaan yhteistä Itämertamme. Kevään 2021 aikana järjestettäisiin webinaari aiheesta: Miten kotimaisen kalan syöminen edistää kestävää kalastusta? Keväällä tehtäisiin myös video samasta aiheesta, sosiaalista mediaa varten. Viidennessä merirauhan julistuksessa, Pax Navis –tapahtumassa, 27.5.2021 järjestetään kokkikilpailu, jossa kaksi joukkuetta kilpailee keskenään. Kilpailussa joukkueet tekevät annokset helpoilla, hyvillä resepteillä silakasta, hauesta ja särjestä, lyhyessä ajassa. Joukkueisiin kutsutaan tunnettuja henkilöitä sekä ammattilaiskokit. Tilaisuuden juontaja puhuu ammattikalastuksen tärkeydestä tapahtumien juontamisen ohessa. Tapahtuman osallistujille järjestetään myös mahdollisuus oppia fileeraamaan särkeä. Kilpailussa käytetyt reseptit jaetaan tapahtumassa ja sosiaalisessa mediassa tapahtuman jälkeen. Hanke päättyy Itämeripäivässä 26.8.2021, jossa viestitään kestävästä kalastuksesta. Raportti toiminnasta |
| Kalatuotteita saaristosta tänään ja tulevaisuudessa 1.9.2020 - 31.3.2021 | Paraisten kaupunki / Saaristomeren biosfäärialue | 27795 € | 80 % | 2020 | Hankkeessa halutaan nostaa esille kalan monipuolisuus elintarvikkeena ja terveystuotteena. Halutaan lisätä kiinnostusta ja osaamista, miten kalaa käsitellään ja miten vähemmän hyödynnetyistä kalalajeista valmistetaan ruokaa. Halutaan lisätä muiden kalalajien kysyntää ja sen mukana lisätä kalastajien kiinnostusta ottaa talteen myös muita kuin niitä lajeja, jotka ovat taloudellisesti kiinnostavimpia. Loppuraportti (ruotsinkielinen) |
| Silakan rasvapitoisuuden, rasvojen laadun ja lihasmassan ajallinen ja alueellinen vaihtelu Saaristomerellä 1.6.2020 - 31.12.2021 | Turun yliopisto / Saaristomeren tutkimuslaitos | 28730 € | 91.11 % | 2020 | Silakan käytön lisääminen elintarvikkeena ja jalostukseen perustuvien arvoketjujen kehittäminen ovat Varsinais-Suomen elinkeinokalatalouden keskeisiä tavoitteita (Saaristomeren elinkeinotalouden nykytila/Strategiatyöryhmä 2013). Etenkin pienikokoisen silakan hyödyntäminen jalostuksessa nähdään tarpeellisena, koska pieniä silakoita on kalakannassa runsaasti ja niiden käyttö elintarvikkeena on vähäistä. Tutkimuksemme tarkoituksena on tuottaa tietoja Saaristomereltä pyydetyn silakan rasvapitoisuudesta, rasvojen laadusta ja muista kalan ominaisuuksista, joilla on merkitystä sekä kuluttajille että silakkaa jalostaville yrityksille ja niistä hyötyvät silakkaa kalastavat ja jalostavat yritykset sekä kalastajat ja alkutuottajat. Koska osa näiden käyttämästä raaka-aineesta on peräisin Saaristomeren alueelta, tut-kimuksessa selvitetään Saaristomereltä pyydetyn silakan laatuominaisuuksia eri vuodenaikoina (kutuaika vs. syönnös-/talvikausi) ja eri alueilla (tärkeimmät pyyn-tialueet). Rasvapitoisuuden ohella kaloista määritetään rasvahappokoostumus ja dioksiinien pitoisuus kalan lihaksessa sekä lihasmassan määrä kalassa, joka vaikuttaa raaka-aineen saantoon jalostuksessa. Ominaisuuksia tarkastellaan etenkin suhteessa kalan kokoon, jotta aineistosta saadaan tunnuslukuja kalalle kokoluokittain. Saaristomeren alueelta pyydetylle silakalle on siten mahdollista tuottaa lisäarvoa kuluttajien käyttöön Tutkimuksen tuloksista voivat hyötyä kaikki Saaristomeren silakkaa kalastavat ja jalostavat yritykset mutta myös sellaiset saariston ammattikalastajat ja alkutuottajat, jotka itse valmistavat silakasta erilaisia tuotteita suoramyyntiin. Tuotteiden laadusta tiedottamalla voidaan parantaa kuluttajien tietämystä erityisesti Saaristomeren alueelta pyydetyn pienikokoisen silakan terveysvaikutuksista. Tutkimustulokset voivat lisätä myös arvostusta lisääntymisvaiheisen kalan käyttöön elin-tarvikkeiden jalostuksessa, mikä parantaisi keväisen rysäkalastuksen kannattavuutta Saaristomerellä. Loppuraportti |
| Kalasataman infran suunnittelu 21.10.2020 - 31.12.2021 | Taivassalon kunta | 26768 € | 80 % | 2020 | Hankkeessa suunnitellaan Tuomaraisten satama-alueen infrastruktuuri vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Loppuraportti Matkakertomus |
| Kalastusmessut 1.1. - 31.12.2019 | Peimarin koulutuskuntayhtymä | 26000 € | 80 % | 2019 | Kalastusmessut levittävät kalastajien tietoisuuteen eripuolilla Suomea tehtyjen kehityshankkeiden tuloksia, uusia teknisiä innovaatioita sekä välittävät tietoa uusimmasta kalastusvälineistön kehityksestä sekä alan koulutusmahdollisuuksista. Messuilla syntyvät kontaktit ammattikalastajien, laitevalmistajien sekä kouluttajien kesken lisäävät alan osaamispääomaa ja vauhdittavat alan kehittymistä. Tapahtuman ajankohtaan yhdistetään myös Kalatalous- ja ympäristöopiston avoimet ovet, Saaristotori -tapahtuma sekä Harmaahylkeen passiivisen pyynnin mahdollisuudet Saaristo- ja Selkämerellä -hankkeen seminaari. Tapahtuma kokoaa yhteen ammattikalastajia ja kalatalousalan toimijoita Suomesta sekä ulkomailta, erityisesti Virosta (Harjun kalastusyhdistys). Messuilla esitellään uusinta ammattikalastukseen liittyvää tekniikkaa, käytänteitä sekä koulutusta. Kehitystyön tulokset ja laitteet sekä niiden kehittäjät ja käyttäjät ovat messuilla esillä tutustuttavana. Tapahtuman yhteydessä järjestettävät seminaari ja keskustelutilaisuudet lisäävät verkostoitumista sekä tiedonvaihtoa toimijoiden välillä. Tapahtumassa ovat esillä myös muut kalatalousalan sektorit, matkailukalastus, vesiviljely sekä kalanjalostus. Peimarin koulutuskuntayhtymä vastaa hankkeen hallinnoinnista ja käytännön toteuttamisesta. Hankkeeseen varataan 3 kuukauden työpanos käytännön järjestelyiden toteuttamiseksi. Peimarin kky järjestää tarvittavat tilat sekä messuille, että seminaarille. Tapahtuma liitetään opetukseen ja messujärjestelyihin osallistuvat Kalatalous- ja ympäristöopiston opiskelijat. Loppuraportti |
| Rysäkalastuksen tekniikka ja ammatillinen tietotaito silakan tutkimuksen käyttöön - pilottitutkimus 15.4.2019 - 31.8.2021 | Turun yliopisto | 26250 € | 70 % | 2019 | Hankkeen tarkoituksena on välittää silakan rysäkalastuksen tekniikkaa ja osaamista ammattikalastajilta Livian ammattioppilaitoksen opiskelijoille sekä Turun yliopiston 1984 alkaneelle tutkimusprojektille silakkatutkimuksen näyteaineiston keruuta varten. Hanke on kaksivuotinen (2019-2020). Hanke käynnistyy mediatapahtumalla (media viedään rysäpaikalle R/V Aurelialla 2019) ja sitä esitellään mm. Kansallisilla Kalastajaristeilyillä. Silakkatutkimus palvelee kalatalouden toimialaa laajalti tuottaessaan tietoja silakan biologiasta, kannan tilasta, elinympäristön muutoksista ja kalojen laadusta. Seurantatutkimuksen jatkuminen edistää perinteisten pyyntimenetelmien käytön osaamista sekä kehittää yleisesti elinkeinokalatalouden säilymistä. Seurantatutkimuksen tulokset ovat julkisia ja niitä esi-tetään jatkuvasti (SoMe). Loppuraportti |
| Ammattikalastus ja kotimainen kala tutuksi lapsille ja nuorille 7.1. - 31.12.2020 | Länsi-Suomen Kalatalouskeskus | 23862 € | 80 % | 2019 | Ammattikalastus ja kotimainen kala tutuksi lapsille ja nuorille -hanke kehittää kotimaisen kalatalouden toimintaedellytyksiä lasten ja nuorten kautta. Hankkeen aikana järjestetään tutustumisretkiä kalastusaluksille, kalasatamiin ja nuoret pääsevät kalastajan matkaan tutustumaan ammattiin. Lisäksi lapset ja nuoret pääsevät opettelemaan kalankäsittelyä ja kalaruokien valmistamista kotimaisista raaka-aineista erillisillä kalaruokakursseilla. Loppuraportti, Ammattikalastus ja kotimainen kala... |
| Rannikkokalastuksen toimintamahdollisuuksien edistäminen 1.6.2019 - 31.12.2020 | Airisto-Velkuan kalatalousalue | 25473 € | 85 % | 2019 | Hankkeessa kehitetään ja testataan erilaisia keinoja ja välineitä, joilla pyydyksiä kokeva harmaahylje saadaan pysähtymään sellaiselle etäisyydelle pyydyksestä, jossa sen poistaminen on turvallista ja eettistä. Testataan ja kehitetään kalustoa metsästetyn hylkeen paikallistamiseksi meressä ja noston mahdollistamiseksi. Kehitetään hyljesaaliin turvallista talteen ottoa ja talteenottovälineiden toimivuutta. Hankkeen toiminta-alue on koko Saaristomeri. Kehitystyö keskittyy alueille, joilla harmaahylkeitä todennetusti päivystää pyydyksillä ja joissa hankkeessa testattavien välineiden kokeilu ja kehitystyö on mahdollista. Hankkeen tavoitteena on säilyttää ja lisätä kaupallisten kalastajien kalastusmahdollisuuksia ja lähikalan saatavuutta sekä luoda pohjaa alan kehittymiselle. ELY hylkäsi hakemuksen, koska siinä olisi metsästetty hylkeitä. |
| Pintavesien tilaluokituksen ja kalankasvatuksen suhde Saaristomerellä 25.10.2019 - 28.2.2020 | Suomen Kalankasvattajaliitto | 30000 € | 69.77 % | 2019 | Kuvataan Saaristomeren vesien tilaluokitusta sekä siihen sovellettavaa lainsäädäntöä ja luonnontieteellistä perustaa yleistajuisesti. Rakennetaan laskentamalli, jolla arvioidaan miten herkästi yksittäinen vedenlaatua kuvaava tekijä reagoi ravinnekuormituksen muutokseen ja miten suuri muutos on merkittävä veden laatuluokituksessa. Kalankasvattajan on ympäristölupahakemuksessa esitettävä arviointi suunnitellun toiminnan vaikutuksesta veden tilaluokitukseen. Hankkeessa analysoidaan case- tarkasteluna Saaristomereltä kerättyä tilaluokitusaineistoa ja havaintoja alueen eri kasvatuspaikoilta / vireillä olevista lupaprosesseista tätä silmällä pitäen. Näin voidaan aiempaa paremmin arvioida kalankasvatuksen merkitystä veden tilaan paikallisella tasolla. Kalankasvattajalle se merkitsee kevyempää ympäristölupaprosessia ja luvan saannin helpottumista. Loppuraportti |
| Paikallisen kalan asiakaslähtöinen tuotekehitys ja arvon lisääminen Turunmaalla 1.2.2018 – 30.6.2019 | Turun yliopisto Brahea-keskus | 22484 € | 75 % | 2018 | Suomessa kalan kulutus on kasvanut viime vuosikymmeninä. Samaan aikaan Suomessa eletään lähiruokabuumia. Turunmaa on matkailun ja kalasta kiinnos-tuneen asiakaskunnan vahva painopistealue, jossa on tarvetta uudenlaisille, kestävästi tuotetuille ja paikallista ruokakulttuuria edistäville ja edustaville kalatuotteille. 2000-luvun aikana Suomessa kulutetun kalan kotimaisuusaste on pienentynyt kolmanneksella ja tuontikalan osuus on kaksinkertaistunut. Vuonna 2015 suoma-laisyritykset jalostivat 80 miljoonaa kiloa kalaa, josta 58 % oli kotimaista ja loput ulkomaista. Tällä hetkellä yli neljännes Suomessa kulutetusta kalasta on norja-laista kasvatettua lohta. Suomen merialueilta kalastetaan enimmäkseen silak-kaa. Kuitenkin Turunmaalla kuha, ahven ja siika muodostavat jopa 70 % ammat-tikalastajien saaliista. Alueella kalastetusta silakasta (8 milj. kiloa) ja kilohailista (1 milj. kiloa) 70 % käytetään rehuksi. Kalaruokien suosion kasvaessa ja ammattikalastajien määrän vähetessä koti-maisen kalan ja kalajalosteiden kysyntä ei vastaa saatavuutta. Kehittämällä kala-alan yrittäjyyttä sekä paikallisesti tuotettuja kalaruokia, kalatuotteiden jalostajat pystyisivät vastaamaan paremmin kysyntään. Hankkeen kohderyhmänä ei ole yksinään kalastajat, vaan yleensäkin mahdolliset kalanjalostajat jotka kehittävät paikallisalueiden taloutta kuten ammattikeittiöt, ml. julkiset keittiöt ja vähittäiskauppa. Kalastajat laajemmaltakin alueelta voivat hyötyä siitä, että kalatuotteita kehitetään kuluttajien tarve edellä, ja kiinnostus uudenlaisiin kalatuotteisiin laajenee. Hankkeen tavoitteena on edistää paikallisesti pyydettävien kaikenlaisten kalalajien jalostusosaamista ja tuotekehitystä Turunmaalla kouluttamalla kala-alalla olevia ja sinne pyrkiviä. Koulutus kohdentuu kalan jalostamiseen ja lisäarvon tuottamiseen. Koulutuksen sisältöihin kuuluu monipuolisesti eri kalanjalostusmenetelmien opiskelua vastaaman kuluttajien ja ammattikeittiöiden kysyntään. Loppuraportti, Paikallinen kala |
| Kuhaseminaari 15.2. - 30.6.2018 | Airiston-Velkuan kalastusalue | 7300 € | 100 % | 2018 | Kaikille avoin kuhaseminaari järjestetään 6.4.2018 Mökki ja Meri -messujen yh-tenä ohjelmanumerona Turun Messukeskuksen auditoriossa. Seminaariin kutsutaan alustamaan ja keskustelemaan sekä vastaamaan yleisön kysymyksiin ammattikalastaja, vapaa-ajankalastaja, kalastusopas, tutkija, kalatalousviranomainen ja kalakauppias sekä vesialueen omistajan edustaja. Kuhakeskustelussa nostetaan esille kuhakantojen tila ja kalastuksen tulevaisuuden näkymät. Seminaari taltioidaan ja laitetaan nähtäville YouTube kanavalle. Hankkeen tavoitteena on vuoropuhelun ja yhteisymmärryksen lisääminen eri toimijoiden välillä sekä verkostoituminen. Kuhaseminaarin video |
| Koko yhteisö mukaan merimetso-ongelmaa ratkaisemaan 15.2. - 31.12.2019 | Airiston-Velkuan kalastusalue | 12820 € | 72 % | 2018 | Maaliskuun alkupuolella järjestetään avoin tiedotustilaisuus Taivassalossa. Kohderyhmänä ovat erityisesti kaupalliset kalastajat, mökkiläiset sekä maan- ja vedenomistajat. Vesillä liikkujia aktivoidaan ottamaan vastuuta merimetsohäirintöjen onnistumisesta omalla alueellaan. Selostetaan ELY:n myöntämän merimetsohäirintäluvan sisältöä, häirinnän tavoitteita ja menetelmiä. Tiedotustilaisuuden yhteydessä järjestetään työpaja, jossa ideoidaan koko yhteisön voimin kustannustehokkaita menetelmiä uusien merimetsokolonioiden torjumiseksi. Hankkeessa tarvittavat vapaaehtoiset tarkkailijat pyritään värväämään tässä tilaisuudessa. Tavoitteena on vähintään kymmenen henkilöä, ja tarvittaessa hankevetä-jä täydentää tarkkailurinkiä henkilökohtaisin yhteydenotoin. Merimetsotarkkailijat lähtevät liikkeelle heti jäiden lähdön jälkeen, ja he ottavat reaaliajassa yhteyttä hankkeen johtoon havaitessaan potentiaalisia pesintäyrityksiä. Tarkistetaan kohteen sijainti ja tämän ollessa luvallisen häirintäalueen sisäpuolella, paikalle viedään lähettävä riistakamera. Hankkeen toimenpiteistä ja havainnoista tiedotetaan lähes reaaliajassa kalas-tusalueen Facebook -sivuilla. Koska merimetso on Suomen koko rannikon ongelma, hankkeen toimista ja tuloksista tiedotetaan valtakunnallisesti. Kalatalousryhmän kuntien kunnanjohtajia ja ympäristötoimistoja informoidaan suoraan, koska on selvää, että merimetsokoloniat eivät ole kunnille merialueiden vetovoimatekijä, eikä kunnissa välttämättä ole käsitystä merimetsokolonioiden vaikutuk-sista meriympäristöön. Pidemmän ajan tavoitteena on kaupallisen kalastuksen toimintamahdollisuuksien parantaminen ja lähikalan saatavuuden turvaaminen. Loppuraportti |
| Harmaahylkeen metsästyksen tehostaminen Saaristomerellä 5.12.2017 - 31.12.2019 | Länsi-Suomen Kalatalouskeskus | 27000 € | 90 % | 2018 | Saaristomeren alueella on vakava hyljeongelma. Suomen Luonnonvarakeskuksen mukaan useampi kuin kolmannes kalastajista oli kärsinyt hylkeiden aiheuttamista vahingoista vuonna 2015. Lisäksi hylkeet aiheuttavat haittaa myös kalankasvatukselle. Valtaosa keväällä 2016 lasketuista hylkeistä tavattiin lounais-saaristossa. Tästä huolimatta merkittävä osa Lounais-Suomeen myönnetystä harmaahylkeen kiintiöstä jää käyttämättä. Yhtenä syynä tähän on sopivien metsästysalueiden puuttuminen. Hankkeen tavoitteena vähentää harmaahyljeongelmaa Saaristomerellä ja nostaa kiintiömetsästykseen myönnettyjen lupien käyttöastetta Lounais-Suomen kannanhoitoalueella. Hankkeen aikana kartoitetaan sopivat harmaahylkeen metsästysalueet ja erityiset hyljeongelma-alueet, aktivoidaan metsästysoikeuden haltijoita ja metsästäjiä. Lisäksi luodaan säännöt ja ohjeet harmaahylkeen metsästyksellä sekä pyritään avaamaan keskusteluyhteys vedenomistajien, metsästäjien ja hyljeongelmista kärsivien kalanviljelijöiden ja kalastajien välille. Hankkeen perusteella luodaan muualla sovellettava malli hyljemetsästyslupa-alueen perustamiseksi. Loppuraportti |
| Kalat kiertävät tehokkaasti 1.9.2018 - 31.5.2019 | Peimarin koulutuskuntayhtymä | 14500 € | 80 % | 2018 | Hankkeen tavoitteena on selvittää Saaristomereltä pyydettävän vähempiarvoisen kalan ja viljelystä tulevan perkuujätteen käyttömahdollisuudet ravintona ja energiana. Hankkeessa selvitetään koko ketjun logistiikka eli kalojen pyynti, pyytäjät, viljelylaitokset, kalojen välivarastointi ja kuljetus sekä kalojen ja perkuu-jätteiden hyötykäyttäjät. Tavoitteena on myös laskea kuinka kustannustehokasta ja kannattavaa on kalojen ja perkeiden kierrätys. Vähempiarvoisen kalan pyynti ja hyödyntäminen on sinistä bio- ja kiertotaloutta parhaimmillaan. Lisäksi laajamittaisella kalojen poistolla voidaan saada positiivisia vaikutuksia koko Saaristomeren tilaan. Loppuraportti |
| Kaupallisten kalastajien ja kalatalousaluetoimijoiden tiedotus- ja koulutusristeilyt 2019 - 2020 | Leader I samma båt - Samassa veneessä rf ry | 27968 € | 70 % | 2018 | Hankkeessa järjestetään kaksi tiedotus- ja koulutusristeilyä; toinen Saaristomeren ja Selkämeren kaupallisille kalastajille helmikuussa 2019 ja toinen Saaristomeren kalatalousaluetoimijoille elo-syyskuussa 2019 . Risteilyseminaarien tarkoituksena on tiedon jakaminen ja kalatalouden toimijoiden verkostoituminen. Ohjelmat rakennetaan kohderyhmien ajankohtaisen tiedontarpeen mukaan, ja hankkeen ohjausryhmä tarkentaa ja hyväksyy ne. Risteilyseminaariesitelmät videoidaan, jotta risteilyjen esitelmät saadaan parhaaseen mahdolliseen jakoon. Matkakertomus |
| Selvitys jäteveden uudesta puhdistustekniikasta Käldingen kalasatamassa 1.8.2018 - 30.6.2019 | Paraisten kaupunki | 30000 € | 100 % | 2018 | Käldingen kalasatama Paraisilla on Turunmaan ainoa kunnallinen yleishyödyllinen keskuskalasatama. Kalasatamalla on korkea prioriteetti, ja se on maa- ja metsätalousministeriön priorisoitujen kalasatamien listalla. Puhdistamo ei kuitenkaan ole koskaan toiminut optimaalisesti. Toimintojen aiheuttama kuormitus vuoden aikana on hyvin epätasaista, ja Käldingen tyyppinen biologinen puhdistamo vaatii tasaista kuormitusta, jotta biologisen puhdistusprosessin bakteerikannat pysyisivät elossa. Projektin tavoitteena on tehdä selvitys siitä, mikä kustannustehokas ja kestävä tekniikka sopisi jäteveden puhdistamiseen Käldingessä. Selvityksessä laaditaan myös arvio toimintakustannuksista ja siitä, miten toimintakustannusten vastuut jaetaan. Myös rahoitusmalleja selvitetään hyödyntämällä kokemuksia muista vastaavista kalasatamista. Käldingen kalasataman jätevesien käsittely KALANJALOSTUSLAITOSTEN JÄTEVEDET PARAISTEN YMPÄRISTÖSSÄ |
| Pesukuljettimen hankinta 1.6.2018 - 31.5.2019 | Taivassalon kunta | 22400 € | 80 % | 2018 | Taivassalon Tuomaraisten kalasatamaa käyttää troolikalastajien lisäksi noin 15 rannikkokalastajaa, jotka purkavat satamaan vuositasolla 3-5 miljoonaa kiloa rysäsilakkaa ja joitakin tonneja suomukalaa. Rysien pesu tehdään nykyisin käsityönä, mikä on aikaa vievää ja fyysisesti rasittavaa työtä. Hankkeen tarkoituksena on kehittää satamaa siten, että se entistä paremmin palvelee rannikolla ja saaristossa toimivia ammattikalastajia. Hankkeessa hankintaan siirrettävä pesukuljetin rysien ja verkkojen pesemistä varten. Kyseinen pesuri on silakan rysäkalastajien oma innovaatio, eikä sellaista ole vielä markkinoilla. Pesuri on kaikkien ammattikalastajien käytössä. Pesurin pääasiallinen sijoituspaikka on Tuomaraisten kalasatama, mutta tarvittaessa se voidaan väliaikaisesti siirtää Taivassalossa muuhunkin ammattikalastajien käyttämään paikkaan. |
| Saaristomeren kuhankalastuksen säätelyn vaikutukset kuhien keskikokoon 1.3.2017 - 31.12.2018 | Airiston-Velkuan kalastusalue | 39987 € | 100 % | 2017 | Hankkeessa selvitetään, kasvaako Saaristomeren kuha siten kuin on arvioitu. Onko kalastuslain ryhmän 1 kaupalliselle kalastukselle säätämä kuhan 40 cm:n alamitta ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä 1.1.2019? Ryhmän 1 kaupallisille kalastajille tieto siitä, onko riittävän suuri osa kuhakannasta kasvanut 40 cm:n alamittaan siirtymäaikana, saattaa ratkaista ammatinharjoittamisen jatkumisen. Kaupalliset kalastajat, vapaa-ajan kalastajat ja kalastusoppaat keräävät aineistoa laajalti Saaristomeren eri osista ja Luonnonvarakeskus analysoi aineiston. Hankkeen tulokset ja hyödyt kohdistuvat koko Saaristomeren alueelle edistäen kaikkien kalastajaryhmien ja koko elinkeinokalatalouden arvoketjun toimintaedellytyksiä. Hanke edistää myös Saaristomeren elinkeinokalatalouden toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista. Loppuraportti |
| Saaristomeren kuore tutuksi 21.4.2017 - 31.7.2019 | L-S Kalatalouskeskus | 17376 € | 80 % | 2017 | Hankkeen tavoitteena on parantaa kuoreen tunnettavuutta elintarvikkeena ja elvyttää kuoreen kalastusperinnettä, nostaa kuoreen arvostusta ja arvoa sekä siten parantaa kaupallisen kalastuksen kannattavuutta. Hankkeen aikana toteutetaan kuoreen kalastustapahtumia, maistatetaan kuoreruokia kalastustapahtumissa ja Saaristolaismarkkinoilla, sekä tarjotaan paikallisille ravintoiloille kuoretta raaka-aineeksi ns. kuoremenua varten. Kohderyhmänä ovat kuluttajat, jotka ovat kiinnostuneita ekologisesti kestävällä tavalla pyydetystä lähikalasta ja perinteisestä, kotimaisesta ruuasta. Loppuraportti |
| Saaristomeren kala-aitat 21.4. - 31.12.2017 | L-S Kalatalouskeskus | 6102 € | 100 % | 2017 | Hankkeen tavoitteena on lisätä kaupallisten kalastajien, viljelijöiden ja jalostajien tuottaman paikallisen kalan sekä kala-alan palveluiden, kuten kalastusoppaiden, kalastustarvikemyymälöiden ja erityiskalastuskohteiden tunnettavuutta ja menekkiä ja siten vaikuttaa positiivisesti saariston elinvoimaisuuteen ja hyödyntää monipuolisesti paikallisia kalavaroja ja kalatalousalan osaamista. Hankkeen aikana edellä mainittujen kohteiden ja yrittäjien yhteystiedot kerätään karttapalveluun ja tarjotaan useille halukkaille matkailupalvelujen tuottajille, jolloin esimerkiksi Saariston Rengastiellä matkailevat ja lomailevat löytäisivät kala-alan palvelut entistä helpommin ja yrityksen saavat näkyvyyttä. Toiminta-alueena on Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmän alue ja kohderyhmänä pääasiassa alueen vapaa-ajan asukkaat ja lomailijat. Loppuraportti |
| Opintomatka Aalborgin kalastusmessuille 21.4. - 31.12.2017 | Leader I samma båt - Samassa veneessä rf ry | 9913 € | 77 % | 2017 | Hankkeessa tehdään opintomatka Aalborgin kalastusmessuille 10.-12.10.2017. Hankeidea on tullut Saaristomeren ammattikalastajilta, ja arviolta 20 kalastajaa Saaristomereltä osallistuu. Selkämereltä matkalle osallistuu 10 henkilöä (kalastajia ja aktivaattori), mutta heidän kustannuksensa katetaan Selkämeren omasta koulutushankkeesta. Hankkeen tavoitteena on ammattikalastajien tiedon lisääminen ja toimijoiden verkostoituminen. Loppuraportti |
| Merimaskun kalasataman jäähuollon kehittäminen 16.6. - 31.12.2017 | Naantalin kaupunki | 16000 € | 80 % | 2017 | Hankkeessa kehitetään Merimaskun kalasataman jäähuoltoa hankkimalla jääaseman tiloihin uusi, nykyistä tehokkaampi jäähilekone. Merimaskun kunta rakennutti vuonna 2005 Särkänsalmen kalasatamaan jäähileaseman, joka siirtyi kuntaliitoksessa Naantalin kaupungin omistukseen. Nykyiset jäähilekoneet ovat tekniikaltaan vanhentuneita, ja sähkönkulutus on suuri. Kalastajien kehittyvän tulonmuodostuksen kannalta jäätä on oltava riittävästi, sillä huonosti jäitettyä kalaa ei voi myydä. Toimintavarma ja riittävän tehokas asema on alueelle välttämätön, koska lähin sijaitsee Taivassalon Tuomaraisissa. Haemme rahoitusta Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmältä, koska määräaikainen satamahaku päättyy vasta lokakuussa ja päätökset saataneen vasta vuoden lopulla. Kaupunki on varautunut hankkeeseen tänä vuonna, ja kalastajien toiminnan turvaamiseksi se on toteutettava mahdollisimman pian. Tavoitteena on, että laiteasennus saataisiin suoritettua elokuun loppuun mennessä. Investointi parantaa ammattikalastajien työn kannattavuutta mahdollistamalla nykyisten kalamäärien paremman käsittelyn ja jopa nykyistä suurempien kalamäärien käsittelyn ja auttaa siten säilyttämään nykyiset työpaikat. Pitemmällä tähtäimellä parantunut jäähuolto helpottaa myös uusien kalastajien toiminnan aloittamista. Hintakatto on asetettu enintään 20 000 euroon. Hanke alkaa 16.6.2017 jälkeen, mikäli Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä tekee asiasta puoltavan päätöksen. Tämän jälkeen hankinta kilpailutetaan kolmella laitevalmistajalla, ja hakemusta täydennetään tältä osin. |
| Kaislaleikkurin hankinta 22.8. - 31.12.2017 | Hyppeisin osakaskunta | 2548 € | 80 % | 2017 | Kun karja hävisi saaristosta 1980-luvulla, katosi myös luonnollinen tapa pitää kaislat poissa rannoilta, merenlahdista ja salmista. Osakaskunta on viime vuosi-kymmenien aikana ruopannut kaksi salmea palauttaakseen veden virtauksen ka-lojen tärkeimmillä kutualueilla. Nyt olemme sitä mieltä, että järkevämpi ja ympä-ristöystävällisempi ratkaisu estää kapeiden salmien ja lahtien umpeenkasvu ja virtauksen estyminen kaislan takia olisi ruoppausten sijasta kaislan leikkaaminen kuten karja aikoinaan teki. Kalavettä, jossa kaislaleikkuria käytettäisiin, käyttävät kaikki kylän kalastajat. Osakaskunnassa on 96 osakasta ja kylässä 30 – 40 vakituista asukasta. Tällä hetkellä ainakin viisi perhettä kalastaa myyntiin. Silakankalastuksen Skiftetillä olemme vuokranneet troolarille. Kyseiset alueet ovat hauen, ahvenen ja siian ku-tupaikkoja, ne pitkät suojaiset lahdet ja salmet, jotka nyt ovat kasvamassa um-peen. Juuri nämä kalalajit muodostavat kalastajien myytävän saaliin tärkeimmän osuuden. Vesillämme ei ole kuhaa, sitä saadaan vain sivusaaliina, ja silakan verkkokalastusta harjoitetaan myyntitarkoituksessa hyvin pienessä mittakaavas-sa. Varmistamalla ammattikalastukselle tärkeiden kalalajien kutualueiden säilymi-nen, edistetään samalla ammattikalastuksen ja ammattikalastukselle soveltuvien vesialueiden säilymistä alueella ja parannetaan myös uusien kalastajien alalle tulon mahdollisuuksia. Leikkurivalintamme on Nautimarin KLIPPO, mukaan lukien pyöräteline ja ke-räysharava. Siinä on tarpeeksi työleveyttä ollakseen tehokas. Se on myös kan-nettava eikä liian raskas, joten sen voi helposti siirtää aluksesta toiseen. Kaisla-harava tarvitaan keräämään leikattu kaisla ja viemään se maihin, koska sitä ei saa tai voi jättää veteen. |
| Sata vuotta kalaa Saristomereltä - historia ja tulevaisuus 18.8.2017 - 31.1.2018 | Länsi-Suomen Kalatalouskeskus | 21728 € | 85 % | 2017 | 100 vuotta kalaa Saaristomereltä -hanke juhlistaa itsenäisen Suomen kanssa Saaristomeren ammattikalastuksen historiaa ja tulevaisuutta. Hankkeen aikana kootaan valokuvanäyttely, joka kertoo alueen kalastuksesta ennen ja nyt, järjestetään juhlaseminaari ja -illallinen kalastajille, kalanjalostajille, kalanviljelijöille ja sidosryhmille. Hankkeen aikana tiedotetaan ja otetaan kantaa alueen kalatalouden tulevaisuuden mahdollisuuksista ja kehittämiskohteista. Loppuraportti |
| Kalastusaluksen turvallisuuskurssi ammattikalastajille ja ammattikalastajiksi opiskeleville 1.11.2017 - 31.12.2019 | Peimarin koulutuskuntayhtymä | 11088 € | 81.5 % | 2017 | Hankkeessa järjestetään 4 kpl kalastusaluksen turvallisuuskurssia Lohjan merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksessa. Ensimmäinen kurssi on helmikuussa 2018 ja seuraavat kolme jaoteltuna syksyn 2018 syksyn ja vuoden 2019 ajalle. Osallistujamäärätavoite on yhteensä 50 kouluttautuvaa henkilöä koko Suomen rannikolta ja sisävesiltä. Alustavan tiedustelun mukaan kysyntää kurssille on koko maassa. Koulutettavat ovat ammattikalastajia sekä ammattikalastukseen erikoistuvia opiskelijoita. Jos kysyntää on, yksi kursseista järjestetään ruotsin kieli-senä. Rahoitusta haetaan Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmältä. Muut kalatalouden toimintaryhmät vastaavat oman alueensa koulutettavien kustannuksista (toteutetaan kehyssiirtona ryhmien välillä). Hanke toteuttaa Saaristomeren kalatalousstrategian painopistettä 2; Arvoketjun kehittäminen. Se lisää ammattikalastajien ammattiosaamista ja tukee työpaikkojen säilymistä. Hanke helpottaa myös kalastajaksi valmistuvien alalle tuloa ja työpaikan saantia, kun turvallisuuskurssi on suoritettu (kurssi ei sisälly kalatalouden perustutkinnossa am-mattikalastuksen erikoistumisopintoihin). Loppuraportti |
| Silakan loismatojen esiintyminen, isäntälajit ja vaikutus Saaristomeren elinkeinokalatalouteen 1.6.2018 - 31.12.2019 | Turun Yliopisto | 24254 € | 100 % | 2017 | Hankkeen tarkoituksena on kartoittaa silakkaan ilmaantuneiden loismatojen esiintyminen ja yleisyys Saaristomerellä kalastettavissa silakkakannoissa sekä selvittää toimiiko merimetso loisten isäntälajina harmaahylkeen ohella. Loiset heikentävät silakan laatua ja ne voivat yleistyessään haitata saaliin hyödyntämistä ihmisravinnoksi. Suurinta haittaa aiheutuu silakan rysäkalastukselle, jossa saaliin taloudellista arvoa olisi mahdollista parantaa mädin talteenotolla. Rysäkalan hyödyntäminen tähän tarkoitukseen kuitenkin vaikeutuu loistartuntojen myötä, sillä loiset esiintyvät pääasiassa mädin seassa. Silakan rysäkalastuksessa toimii Saaristomeren alueella 20-25 kalastajaa, joiden elinkeinoa ongelma ensisijaisesti koskee, mutta kalan jalostuksen kautta haittavaikutukset ulottuvat laajemmalle elinkeinokalatalouteen. Loppuraportti |
| Merimetsojen uudet häirintämenetelmät | Airiston-Velkuan kalastusalue | 25055,70 € | 85 % | 2016 | Hankkeessa kokeillaan uusia häirintämenetelmiä tavoitteena estää merimetsojen pesintä luvallisella (VARELY/4206/2015) häirintäalueella. Loppuraportti |
| Harmaahylkeen passiivisen metsästyksen mahdollisuudet sekä pyyntimenetelmien tehostaminen Saaristomerellä ja Selkämerellä 1.9.2016 – 31.12.2018 | Peimarin koulutuskuntayhtymä | 45391,50€ | 77 % | 2016 | Hankkeessa testataan menetelmiä ja keinoja harmaahylkeiden kalastuselinkeinoille ja kalanviljelylle aiheuttamien haittavaikutusten minimoimiseksi. Metsästäjiä ja kalastajia koulutetaan harmaahylkeen oikeaoppiseen käsittelyyn riistana sekä metsästysetiikkaan ja lisätään yhteistyötä metsästäjien ja kalastajien välillä kalastuselinkeinolle kohdistuvien hyljevahinkojen vähentämiseksi. Saaristomeren alueelle luodaan käytänteitä harmaahylkeen passiiviselle metsästykselle kalanpyydyksillä ja verkkokasseilla. Hanke on Saaristomeren sekä Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmien alueiden välinen hanke. Loppuraportti Merialueen kalanviljelyyn soveltuvan hylkeenpyyntimenetelmän kehittäminen Saaristomeren kalatalousryhmän myöntämän tuen osuus 29 991,5 € |
| Kaupallisten kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2017 1.11.2016 - 31.5.2017 | Leader I samma båt - Samassa veneessä rf ry | 18042 € | 78 % | 2016 | Hankkeessa järjestetään kaupallisille kalastajille tiedotus- ja koulutusristeily. Risteilyn tarkoituksena on tiedon jakaminen niin viranomaisten, järjestötoimijoiden kuin myös kaupallisten kalastajien välillä. Ohjelma rakennetaan kaupallisten kalastajien ajankohtaisten tiedontarpeiden mukaan. Hankkeen ohjausryhmä tarkentaa ja hyväksyy itse risteilyohjelman. Toimijoiden välinen verkostoituminen on myös hankkeen päämääränä, edellisten risteilyjen hyvä osallistujamäärä näyttää, että tämänkaltaisille tapahtumille on kysyntää. Hankkeen esitelmät videoidaan, jotta risteilyn esitelmät saadaan parhaaseen mahdolliseen jakoon. Loppuraportti, kalastajaristeily |