Yhteisöille

Ensisijaisesti tukea myönnetään niihin yleisyödyllisiin hankkeisiin, jotka tehokkaimmin edistävät I samma båt – samassa veneessä oman paikallisen kehittämisstrategian tavoitteita. Yleishyödylliset hankkeet voivat olla:

• kehittämishankkeita
• investointihankkeita
• koulutus- ja tiedonvälityshankkeita
• yhteistyöhankkeita

Yhdistys voi rahoittaa hankkeita, joissa julkisen tuen määrä on vähintään 1 000 euroa ja enintään 180 000 euroa. 

Hankkeen tukiprosentti arvioidaan tapauskohtaisesti ja sen päättää aina I samma båt – samassa veneessä hallitus. I samma båt-Samassa venessä rf ry:n hallitus tekee eri hanketyypeille rahoituslinjaukset. Yleishyödyllisten kehittämishankkeiden tukiprosentti on usein 70% ja yleishyödyllisten investointien 65%.

Hankkeen omarahoitusosuus voi koostua yksityisestä rahasta tai vastikkeettomasta työstä eli talkoista. Talkootyön arvo on 20 €/henk/tunti. Edellytyksenä on, että talkootyötä tekevä henkilö on täyttänyt 15 vuotta.  Talkootyössä käytettävän työkoneen (kuten traktorin) arvo on 40 €/tunti.  Talkootyö lasketaan hankkeessa sekä yksityisrahaksi että kustannukseksi.

Yleishyödylliset kehittämishankkeet

Kehittämishanketuen tuettava toiminta:

1) koulutustoimenpiteisiin;
2) tiedonvälitystoimenpiteisiin;
3) yleishyödyllisiin paikallisiin investointeihin pieninfrastruktuurien rakentamiseksi, parantamiseksi tai laajentamiseksi ja maaseudun toimintaympäristöä kehittäviin investointeihin;
4) tietoliikenne- ja vesihuoltoinvestointeihin; (vain ELY-keskuksen kautta)
5) yleishyödyllisiin ympäristö- ja ilmastoinvestointeihin;
6) maa- ja metsätaloutta sekä niiden arvoketjuja kehittävien maaseudun innovaatioryhmien suunnitelmien toteutukseen; (vain ELY-keskuksen kautta)
7) elinkeinorakennetta uudistaviin, maaseutuelinkeinojen kilpailukykyä ja toimintaympäristöä kehittäviin ja yrittäjien yhteistyötä edistäviin yhteistyöhankkeisiin;
8) maaseudun sosioekonomista toimintaympäristöä uudistaviin ja kehittäviin yhteistyöhankkeisiin;
9) älykkäiden kylien hankkeisiin; sekä
10) innovatiivisiin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, siihen sopeutumiseksi tai ympäristötoimiin vesien, maaperän, maiseman ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.

Kehittämishankkeen hyväksyttäviä kustannuksia ovat mm.

1) henkilöstökulut;
2) matkakustannukset;
3) ostopalveluiden hankintakustannukset;
4) vuokrakustannukset;
5) pienhankinnat ja kohtuulliset tarjoilukustannukset hankkeen kokous-, koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa;
6) tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset, jotka liittyvät kansainväliseen yhteistyöhön ja aiheutuvat ulkopuolisten asiantuntijoiden kutsumisesta suomalaisen osapuolen järjestämiin tilaisuuksiin sekä kustannukset, jotka liittyvät hankkeeseen sisältyvän kansainvälisen yhteistyön koordinointiin muussa valtiossa toimivan yhteistyökumppanin kanssa;
7) pilottihankkeissa tarvittavien välineiden ja laitteiden poistot siltä osin ja siltä ajalta kuin niitä käytetään hankkeessa; ja
8) muut kuin 1—7 kohdassa tarkoitetut kehittämishankkeen toteuttamisesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset.

Yleishyödylliset investointihankkeet

Yleishyödyllisen investoinnin ehtona on, että siitä saatava hyöty ohjautuu alueen asukkaille ja muille toimijoille. Lisäksi kohteen tulee pääsääntöisesti olla alueen asukkaiden ja toimijoiden käytettävissä. 

Jos investoinnin kohde ei ole hakijan hallinnassa tai omistuksessa, tarvitaan alueen omistajalta (ja tarvittaessa haltijalta) suostumus investoinnin toteuttamiseen sekä siihen, että tuettu kohde on alueen asukkaiden ja toimijoiden käytettävissä. Käyttöoikeuden säilyminen on varmistettava asianmukaisesti, esimerkiksi kirjaamalla vuokrasopimus Maanmittauslaitoksessa.

Tukea voidaan myöntää: 

1) rakennuksen hankkimisesta ja rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamisessa, korjaamisessa tai laajentamisessa tarvittavien aineiden ja tarvikkeiden hankkimisesta, rakennuksiin tai rakenteisiin kiinteästi liittyvien laitteiden hankkimisesta, suunnittelusta, työpalkoista ja urakoinnista, mukaan lukien rakentamiskohteessa tarvittavista sähkö-, lämpö-, vesi- ja viemäri- sekä tietoliikenneliittymistä aiheutuvat kustannukset osana tuettavaa toimenpidettä;
2) rakennuksen hankinnan yhteydessä maapohjan hankkimisesta siltä osin kuin maan osuus ei ylitä kymmentä prosenttia koko kiinteistön hankinnan tukikelpoisista kustannuksista;
3) sellaisten kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden hankinnasta, jotka oikeuttavat hallitsemaan kehittämistukilain mukaan tukikelpoisessa kehittämishanketoiminnassa käytettävää toimitilaa;
4) koneiden, kaluston, laitteiden ja välineiden hankinnasta sekä hankinnoissa tarvittavista sähkö-, lämpö-, vesi- ja viemäri- sekä tietoliikenneliittymistä aiheutuvat kustannukset osana tuettavaa toimenpidettä;
5) pienimuotoisen, paikallisen vesihuoltotoimenpiteen suunnittelusta ja toteuttamisesta vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) 7 §:n mukaisesti; 
6) tietoliikenneverkon ja vastaavan verkon suunnittelusta ja rakentamisesta ja laitehankinnoista sekä verkon rakentamiseksi ja käyttämiseksi välttämättömien käyttöoikeuksien hankinnasta; 
7) viranomaisluvista, rekisteröintimaksuista ja muista vastaavista kuluista;
8) vakuutusmaksuista, jotka kohdistuvat hankkeen toteutusaikaan.
Tukea voidaan lisäksi myöntää kiinteän omaisuuden, koneiden ja laitteiden hankinnan yleiskuluihin, kiinteän omaisuuden rakentamisen ja kunnostamisen yleiskuluihin sekä tietokoneohjelmistojen, pilvipalvelujen tai vastaavien ratkaisujen hankkimisesta tai kehittämisestä ja patenttien, käyttölupien, tekijänoikeuksien sekä tavaramerkkien hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin. Tukea voidaan myöntää ensisijaisesti uusien koneiden, kaluston, laitteiden ja välineiden hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin.

Tukikelpoiseksi voidaan kuitenkin hyväksyä hankintameno, joka koskee sellaista käytettynä ostettavaa konetta, laitetta, välinettä tai kalustoa:
1) jota ei ole tarkoituksenmukaista hankkia uutena tai korvaavaa palvelua ei ole kohtuullisin kustannuksin paikkakunnalla saatavana;
2) joka soveltuu teknisiltä ominaisuuksiltaan suunniteltuun käyttöön tai se voidaan muuttaa aiottuun käyttötarkoitukseen sopivaksi;
3) jonka hankkiminen parantaa investoinnin kokonaistaloudellisuutta, kun otetaan huomioon hankinnan hinta, käyttöikä ja käytönaikaiset kustannukset;
4) joka on hankintahinnaltaan edullisempi kuin uusi; ja
5) jonka käyttöikää on jäljellä vähintään viisi vuotta. Käytetyn koneen, kaluston, laitteen tai välineen hankkiminen hyväksytään tukipäätöksellä.

Rakentamisinvestoinnin hankesuunnitelmaan on liitettävä lisäksi seuraavat riittävän yksityiskohtaiset asiakirjat:

1. Pääpiirustukset
2. Erikoissuunnitelmat, joilla on merkitystä hyväksyttävien kustannusten arvioinnissa (esim. LVISA, lämmitys, vesijohto, viemäröinti, ilmanvaihto, automaatio-suunnitelmat)
3. Rakennusselostus
4. Rakennusselostukseen perustuva kustannusarvio- tai laskelma (suositus: Talo 2000 -nimikkeistön mukainen jaottelu)

Vaikka hankkeesi ei edellyttäisikään lupamenettelyä, piirustukset, rakennusselostus ja eritelty kustannusarvio tarvitaan aina hanketukihakemukseen. Suunnittelukustannukset ovat hyväksyttäviä ja tukikelpoisia kustannuksia myös ennen hankkeen vireilletuloa.

Investointituen myöntämisen edellytyksenä on, että tukihakemuksesi on tullut vireille ennen tuettavan toimenpiteen aloittamista.

Investoinnin aloittamiseksi katsotaan:

1. Rakennustöiden alkaminen
2. Hankinnan toimitus
3. Hankinnan maksaminen
4. muun sitoumuksen tekeminen, joka tekee investoinnista peruuttamattoman

Pienhankkeet

Pienhankkeita voi myöntää yleishyödyllisille kehittämishankkeille sekä investoinneille. Pienin myönnettävä tuen määrä on 1 000 euroa ja hankkeen kokonaiskustannus enintään 8000 euroa. Tuki pienhankkeelle maksetaan tuotosperusteisesti kertakorvauksena.

Yleishyödylliset koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Tiedonvälitystä voidaan tukea, jos se edistää yhden tai useamman jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin
ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyn erityistavoitteen toteutumista. Tiedonvälityksellä tulee edistää innovaatioita, suunnitelmien ja selvitysten laatimista ja päivittämistä sekä tietojen vaihtoa ja levittämistä. Tiedonvälityksen tulee kohdistua laajalle kohderyhmälle.
Koulutusta voidaan tukea, jos se edistää yhden tai useamman 1 momentissa tarkoitetun erityistavoitteen saavuttamista.

Osaamista voidaan kehittää toteuttamalla verkkokoulutuksia, työpajoja, vertaisoppimista, valmennuksia, esittelytoimia sekä tila- ja yritysvierailuja tai muilla
vastaavilla toimenpiteillä hankkeissa. Pilottihankkeena voidaan tukea kokeiluja, joissa testataan tuotteen, palvelun tai menetelmän toteutuskelpoisuutta.
Tukea voidaan myöntää sellaiseen koulutukseen, joka täydentää käytännön kokemusta ja säännönmukaista oppivelvollisuuteen perustuvaa koulutusta, keskiasteen tutkintoa taikka yliopisto- tai korkeakoulututkintoa kuulumatta osana perus- tai jatkokoulutustutkintoon. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen saajalla tai, jos koulutustoimenpiteen toteuttaa muu kuin tuen saaja, toteuttajalla on koulutustoimenpiteen laatuun ja laajuuteen nähden ammattitaitoinen kouluttaja ja tiedonvälitystä koskevassa toimenpiteessä sen sisältöön ja vaativuuteen
nähden ammattitaitoinen toteuttaja.

Koulutus- tai tiedonvälityspalveluja tarjoavilla yksiköillä tulee olla tarvittava pätevyys ja asianmukaiset valmiudet. Koulutus- tai tiedonvälityspalveluja tarjoavan organisaation tulee varmistua henkilöstönsä pätevyydestä. Henkilöstölle on tarjottava säännöllisesti tehtävien hoitamisen edellyttämää koulutusta. Tuensaajien on tarvittaessa voitava osoittaa, että hankkeessa työskentelevillä on hankkeen toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus tai osaaminen.

Yleishyödylliset yhteistyöhankkeet

Yhteistyöhanke on vähintään kahden yhteisön aitoa yhteistyötä. Hankkeessa voi olla mukana esimerkiksi yrityksiä, oppilaitoksia, tutkimuslaitoksia ja kehittämisorganisaatioita. Hankkeessa voidaan esimerkiksi luoda ja ottaa käyttöön uusia toimintatapoja tai kehittää innovaatioita maaseutuelinkeinojen edistämiseksi. Tuki myönnetään vastuulliselle toimijalle. Alihankintaa ei katsota yhteistyöksi.

Yhteistyöhankkeita myönnetään:

• elinkeinorakennetta uudistaviin, maaseutuelinkeinojen kilpailukykyä ja toimintaympäristöä kehittäviin ja yrittäjien yhteistyötä edistäviin yhteistyöhankkeisiin
• maaseudun sosioekonomista toimintaympäristöä uudistaviin ja kehittäviin yhteistyöhankkeisiin
• älykkäiden kylien hankkeisiin

Valmisteluraha

Valmistelurahaa voidaan myöntää tulevan toiminnan kannalta merkittävään ja välttämättömään yritys- tai viljelijäryhmähankkeen perustamisen sekä maaseudun innovaatioryhmien hankkeiden, älykkäiden kylien hankkeiden ja tuottajaorganisaatioiden edistämisen hankkeiden yhteistyökumppaneiden etsimiseen ja hankesuunnitelman valmisteluun vakioituna kertakorvauksena 5 000 euroa. Valmistelurahan myöntämisen edellytyksenä on suunnitelma hakea tukea kehittämishankkeeseen. Valmisteluraha voidaan myöntää yhden kerran samaan kehittämiskohteeseen.

Ota aina ensin yhteyttä Leader-toimistoon, niin käymme läpi hakemuskohtaisesti hakemukseen liittyvät asiat.

Rahoitusta haetaan sähköisen hakujärjestelmän Hyrrän kautta.

Hyrrään kirjaudutaan pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sirullisella henkilökortilla (HST-kortti). Organisaation tulee hakea nimenkirjoitusoikeuden omaavalle henkilölle suomi.fi -oikeudet ennen Hyrrään kirjautumista. Ohjeet löytyvät täältä Valtuuttaminen asioiden hoitamiseen

Tukihakemus on jätettävä sisään ennen kuin toimenpide aloitetaan. Kun tukihakemus on tullut vireille, hanke voidaan käynnistää hakijan omalla vastuulla. Kun tukihakemus jätetään sisään, sen on täytettävä tietyt minimivaatimukset, jotta se tulee vireille. Saat aina ilmoituksen hakemuksen vireille tulosta, tai jos hakemus on puutteellinen, kehotuksen täydentää sitä. Hakemuksen käsittelyä varten tarvitaan myös liitteitä, joita voi täydentää myöhemmin hakemukseen.

Muistilista tarvittavista liitteistä 

• Hakijan taloustiedot
• Hakijan verotustiedot (esim. kuvakaappaus YTJ-rekisteriotteesta jossa näkyy hakijan verorekisterimerkinnät)
• Yhdistyksen säännöt tai muu hallintosääntö
• Talkootyösuunnitelma
• Hakijan päätös hakea hanketta (esim. ote hallituksen kokouksen pöytäkirjasta)
• Muita hakemusta ja sen suunnitelmia tukevia liitteitä

Rakentamishankkeisiin on lisäksi liitettävä seuraavat riittävän yksityiskohtaiset asiakirjat:

• Pääpiirustukset
• Erikoissuunnitelmat, joilla on merkitystä hyväksyttävien kustannusten arvioinnissa (esim. LVISA, lämmitys, vesijohto, viemäröinti, ilmanvaihto, automaatiosuunnitelmat)
• Rakennusselostus
• Rakennusselostukseen perustuva kustannusarvio- tai laskelma (suositus: Talo 2000 -nimikkeistön mukainen jaottelu)

Vaikka hanke ei edellyttäisikään lupamenettelyä, piirustukset, rakennusselostus ja eritelty kustannusarvio tarvitaan aina hanketukihakemukseen.

Maksuhakemukset jätetään ELY-keskuksen käsittelyyn Hyrrä-verkkopalvelun kautta.

Ruokaviraston sivulla on tarkempi ohjeistus maksuhakemuksen täyttämisestä:

Maksuhakemuksen tekeminen

I samma båt – samassa veneessä työntekijät antavat myös neuvoja hakemuksesi täyttämisessä ja tietoa tarvittavista liitteistä. 

Hankkeen kustannusmallit ja niiden vaikutus maksuhakemukseen

Hankkeen kustannusmalliksi on jo hakemusvaiheessa valittu jokin seuraavista:

1. Todelliset hyväksyttävät kustannukset
2. Laskennalliset kustannukset eli Flat rate: 19%/40%
3. Kertakorvaus

Todennettuihin kustannuksiin perustuva kustannusmalli tarkoittaa sitä, että kaikki hankkeen kustannukset esitetään maksuhakemuksessa kirjanpidon tosittein. Flat rate -mallissa hankkeen yleiskulujen osuus lasketaan prosenttimääräisenä hankkeen palkkakustannuksista. Kertakorvausmenettelyssä maksu haetaan yksinomaan hankkeen toteutumisen perusteella. Hankkeelle parhaiten sopiva kustannusmalli valitaan aina yhdessä I samma båt – samassa veneessä työntekijöiden kanssa, jolloin nämä vaihtoehdot käydään läpi tarkemmin.

 

OHJELMAKAUSI 2023-2027:

Viestintäohjeet