Yhteisöille

Ensisijaisesti tukea myönnetään niihin yleisyödyllisiin hankkeisiin, jotka tehokkaimmin edistävät I samma båt – samassa veneessä oman paikallisen kehittämisstrategian tavoitteita. Yleishyödylliset hankkeet voivat olla:

• kehittämishankkeita
• investointihankkeita
• koulutus- ja tiedonvälityshankkeita
• yhteistyöhankkeita

Yhdistys voi rahoittaa hankkeita, joissa julkisen tuen määrä on vähintään 5 000 euroa ja enintään 180 000 euroa. Poikkeuksena ovat Leader-ryhmien toteuttamat teemahankkeet, jossa voidaan rahoittaa alle 5 000 euron toimenpiteitä.

Hankkeen tukiprosentti arvioidaan tapauskohtaisesti ja sen päättää aina I samma båt – samassa veneessä hallitus. Tuen määrä voi yleishyödyllisissä investointihankkeissa olla enintään 65 % ja kehittämishankkeissa enintään 100 %.

Hankkeen omarahoitusosuus voi koostua yksityisestä rahasta tai vastikkeettomasta työstä eli talkoista. Talkootyön arvo on 15 €/henk/tunti. Edellytyksenä on, että talkootyötä tekevä henkilö on täyttänyt 15 vuotta.  Talkootyössä käytettävän työkoneen (kuten traktorin) arvo on 30 €/tunti.  Talkootyö lasketaan hankkeessa sekä yksityisrahaksi että kustannukseksi.

Yleishyödylliset kehittämishankkeet

Tukea voidaan myöntää:

1. Maaseudun asukkaiden palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen
2. Kylien kehittämissuunnitelmien laatimiseen ja toteuttamiseen
3. Kylän tai paikallisyhteisön vetovoimaisuuden ja toiminnallisuuden edistämiseen ja toimintaan, jonka tarkoituksena on saada alueelle uusia asukkaita, sekä näissä tehtävissä tarvittavien valmiuksien hankintaan
4. Maaseudun kulttuuriperinnön säilyttämiseen, kehittämiseen ja hyödyntämiseen
5. Maaseudun ympäristön viihtyvyyden parantamiseen
6. Paikallisten suunnitelmien mukaisten kansainvälisten hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen
7. Maaseudun rakennetun ympäristön ja maisemanhoitoa koskevien suunnitelmien laatimiseen ja toteuttamiseen
8. Muuhun edellä verrattavaan toimenpiteeseen, joka palvelee kylän tai sen osan asukkaiden yleistä hyvinvointia

Kehittämishankkeen hyväksyttäviä kustannuksia ovat mm.

1. Palkkaus- ja palkkiokustannukset sivukuluineen (lukuun ottamatta luontaisetuina suoritettavia kustannuksia)
2. Matkakustannukset
3. Ostopalveluiden hankinnan kulut
4. Vuokrakustannukset
5. Muut kehittämishankkeen toteuttamisesta aiheutuneet kulut ml. pienhankinnat ja kohtuulliset tarjoilukustannukset

Yleishyödylliset investointihankkeet

Yleishyödylliset investoinnit mahdollistavat esimerkiksi kylätalon tai harrastustilojen korjauksen, yhteisrannan tai luontopolun kunnostuksen tai vaikkapa leikkikentän rakentamisen.

Yleishyödyllisen investoinnin ehtona on, että siitä saatava hyöty ohjautuu alueen asukkaille ja muille toimijoille. Lisäksi kohteen tulee pääsääntöisesti olla alueen asukkaiden ja toimijoiden käytettävissä. 

Jos investoinnin kohde ei ole hakijan hallinnassa tai omistuksessa, tarvitaan alueen omistajalta (ja tarvittaessa haltijalta) suostumus investoinnin toteuttamiseen sekä siihen, että tuettu kohde on alueen asukkaiden ja toimijoiden käytettävissä. Käyttöoikeuden säilyminen on varmistettava asianmukaisesti, esimerkiksi kirjaamalla vuokrasopimus Maanmittauslaitoksessa.

Tukea voidaan myöntää: 

1. Rakennuksen hankkimiseen maapohjineen (kysy lisäehdoista!)
2. Rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamiseen, korjaamiseen tai laajentamiseen, rakennuksiin tai rakenteisiin kiinteästi liittyvien laitteiden hankkimiseen, suunnitteluun, työpalkkoihin ja urakointiin
3. Uusien koneiden, laitteiden ja välineiden hankkimiseen
4. Pienimuotoisen, paikallisen vesihuoltotoimenpiteen suunnitteluun ja toteuttamiseen
5. Pienimuotoisen tietoliikenneverkon ja vastaavan verkon suunnitteluun, rakentamiseen ja laitehankintoihin, sekä verkon rakentamisen ja käyttämisen kannalta välttämättömien käyttöoikeuksien hankkimiseen
6. Viranomaislupiin, rekisteröintimaksuihin ja muihin vastaaviin kuluihin
7. Palo- ja talkoovakuutusmaksuihin, jotka kohdistuvat hankkeen toteutusaikaan

Rakentamisinvestoinnin hankesuunnitelmaan on liitettävä lisäksi seuraavat riittävän yksityiskohtaiset asiakirjat:

1. Pääpiirustukset
2. Erikoissuunnitelmat, joilla on merkitystä hyväksyttävien kustannusten arvioinnissa (esim. LVISA, lämmitys, vesijohto, viemäröinti, ilmanvaihto, automaatio-suunnitelmat)
3. Rakennusselostus
4. Rakennusselostukseen perustuva kustannusarvio- tai laskelma (suositus: Talo 2000 -nimikkeistön mukainen jaottelu)

Vaikka hankkeesi ei edellyttäisikään lupamenettelyä, piirustukset, rakennusselostus ja eritelty kustannusarvio tarvitaan aina hanketukihakemukseen. Suunnittelukustannukset ovat hyväksyttäviä ja tukikelpoisia kustannuksia myös ennen hankkeen vireilletuloa.

Investointituen myöntämisen edellytyksenä on, että tukihakemuksesi on tullut vireille ennen tuettavan toimenpiteen aloittamista.

Investoinnin aloittamiseksi katsotaan:

1. Rakennustöiden alkaminen
2. Hankinnan toimitus
3. Hankinnan maksaminen
4. muun sitoumuksen tekeminen, joka tekee investoinnista peruuttamattoman

Yleishyödylliset koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

I samma båt – samassa veneessä voi myöntää tukea koulutukseen, joka koskee maaseudun asukkaiden osaamisen ja toimintavalmiuksien kehittämistä ja yhteistyövalmiuksien lisäämistä.

Tukea voidaan myöntää koulutukseen, joka ei kohdistu tietylle toimialalle tai toimijajoukolle sekä koulutukseen, joka kohdistuu maatalouden alkutuotannon tai maataloustuotteiden jalostuksen tai kaupan pitämisen alalla toimiville yrityksille tai muille maaseudulla toimiville pienille tai keskisuurille yrityksille.

Koulutuksen on oltava pääsääntöisesti ryhmille suunnattavaa monimuotokoulutusta. Enintään puolet koulutuksesta voidaan toteuttaa vierailuina tiloilla, kiinteistöillä, yrityksissä tai muissa vastaavissa tiloissa.

Koulutuksen tulee sisältää vähintään kaksikymmentä kestoltaan vähintään 45 minuutin oppitunnin koulutusjaksoa. Tuettu opintokokonaisuus voi yhteensä käsittää enintään opintokokonaisuuden, joka vastaa 45 opintopistettä taikka niiden laajuutta vastaavaa opintomäärää. Koulutuksen kesto voi olla lyhyempi, jos koulutustoimenpide toteutetaan osana muuta kehittämishanketta.

Tiedonvälitystoimenpiteenä voidaan tukea esittelytointa ja muuta sellaista toimintaa, jossa välitetään tietoa uusista tuotanto-, markkinointi- tai palvelumenetelmistä tai muista liiketoiminnan olennaista parantamista koskevista menetelmistä taikka jossa välitetään energia-, ympäristö- ja maaseututietoutta yrityksille tai alueen asukkaille, yhteisöille ja muille toimijoille. Tukea ei myönnetä sellaiseen tiedonvälitystoimenpiteeseen, jossa tuki olisi valtiontueksi katsottavaa tukea tai jossa toimenpiteen pääasiallinen tarkoitus on hyödyttää yhtä tai vain vähäisessä määrin useampaa yksityistä elinkeinonharjoittajaa tai yritystä.

Tukea voidaan myöntää sellaiseen koulutukseen, joka täydentää käytännön kokemusta ja säännönmukaista oppivelvollisuuteen perustuvaa koulutusta, keskiasteen tutkintoa taikka yliopisto- tai korkeakoulututkintoa kuulumatta osana perus- tai jatkokoulutustutkintoon.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen saajalla tai, jos koulutustoimenpiteen toteuttaa muu kuin tuen saaja, toteuttajalla on koulutustoimenpiteen laatuun ja laajuuteen nähden ammattitaitoinen kouluttaja ja muuta tiedonvälitystä koskevassa toimenpiteessä sen sisältöön ja vaativuuteen nähden ammattitaitoinen toteuttaja.

Koulutus- ja tiedonvälityspalveluja tarjoavilla yksiköillä tulee olla tarvittava pätevyys ja asianmukaiset valmiudet. Koulutus- tai tiedonvälityspalveluja tarjoavan organisaation tulee varmistua henkilöstön pätevyydestä. Henkilöstölle on tarjottava säännöllisesti tehtävien hoitamisen edellyttämää koulutusta. Tuensaajien on tarvittaessa voitava osoittaa, että hankkeessa työskentelevillä on hankkeen toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus tai osaaminen.

Yleishyödylliset yhteistyöhankkeet

Yhteistyöhanke on vähintään kahden yhteisön aitoa yhteistyötä. Hankkeessa voi olla mukana esimerkiksi yrityksiä, oppilaitoksia, tutkimuslaitoksia ja kehittämisorganisaatioita. Hankkeessa voidaan esimerkiksi luoda ja ottaa käyttöön uusia toimintatapoja tai kehittää innovaatioita maaseutuelinkeinojen edistämiseksi. Tuki myönnetään vastuulliselle toimijalle. Alihankintaa ei katsota yhteistyöksi.

Yhteistyöhankkeen tavoitteena on kehittää ja edistää:

1. uusia tuotteita, menetelmiä ja tekniikoita maa- ja metsätaloudessa, elintarvikesektorilla ja muissa uusiutuvaan biomassaan perustuvissa prosesseissa;
2. uusien tuotteiden, käytäntöjen, menetelmien ja tekniikoiden pilotointia;
3. maatalouden tuotantoalakohtaisia tuottajaryhmiä;
4. elintarvikkeiden laatuun ja luonnonmukaiseen tuotantoon perustuvaa arvoketjua, paikallisia markkinoita, lyhyitä toimitusketjuja sekä niiden markkinointia;
5. energian säästöä ja innovatiivisia ilmastonmuutokseen sopeuttavia ja ympäristön tilaa parantavia menetelmiä ja käytäntöjä;
6. uuden tai uutta toimintaa aloittavan klusterin perustamista ja toimintaa;
7. hyvinvointi- ja terveyspalveluiden tuottamista maatalouden yhteydessä; tai
8. mikroyritysten työprosessien, resurssien ja tilojen yhteiskäyttöä, matkailupalveluita ja niiden markkinointitoimenpiteitä sekä pienten maaseutuyritysten toimintasuunnitelmien lyhytkestoista arviointia ja testausta.

Yhteistyöhankkeen tuen määrä on hankkeen sisällöstä riippuen 60-100%.

Ota aina ensin yhteyttä Leader-toimistoon, niin käymme läpi hakemuskohtaisesti hakemukseen liittyvät asiat.

Rahoitusta haetaan sähköisen hakujärjestelmän Hyrrän kautta.

Hyrrään kirjaudutaan pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sirullisella henkilökortilla (HST-kortti). Organisaation tulee hakea nimenkirjoitusoikeuden omaavalle henkilölle suomi.fi -oikeudet ennen Hyrrään kirjautumista. Ohjeet löytyvät täältä Valtuuttaminen asioiden hoitamiseen

Tukihakemus on jätettävä sisään ennen kuin toimenpide aloitetaan. Kun tukihakemus on tullut vireille, hanke voidaan käynnistää hakijan omalla vastuulla. Kun tukihakemus jätetään sisään, sen on täytettävä tietyt minimivaatimukset, jotta se tulee vireille. Saat aina ilmoituksen hakemuksen vireille tulosta, tai jos hakemus on puutteellinen, kehotuksen täydentää sitä. Hakemuksen käsittelyä varten tarvitaan myös liitteitä, joita voi täydentää myöhemmin hakemukseen.

Muistilista tarvittavista liitteistä 

• Hakijan taloustiedot
• Hakijan verotustiedot (esim. kuvakaappaus YTJ-rekisteriotteesta jossa näkyy hakijan verorekisterimerkinnät)
• Yhdistyksen säännöt tai muu hallintosääntö
• Talkootyösuunnitelma
• Hakijan päätös hakea hanketta (esim. ote hallituksen kokouksen pöytäkirjasta)
• Muita hakemusta ja sen suunnitelmia tukevia liitteitä

Rakentamishankkeisiin on lisäksi liitettävä seuraavat riittävän yksityiskohtaiset asiakirjat:

• Pääpiirustukset
• Erikoissuunnitelmat, joilla on merkitystä hyväksyttävien kustannusten arvioinnissa (esim. LVISA, lämmitys, vesijohto, viemäröinti, ilmanvaihto, automaatiosuunnitelmat)
• Rakennusselostus
• Rakennusselostukseen perustuva kustannusarvio- tai laskelma (suositus: Talo 2000 -nimikkeistön mukainen jaottelu)

Vaikka hanke ei edellyttäisikään lupamenettelyä, piirustukset, rakennusselostus ja eritelty kustannusarvio tarvitaan aina hanketukihakemukseen.

Maksuhakemukset jätetään ELY-keskuksen käsittelyyn Hyrrä-verkkopalvelun kautta.

Ruokaviraston sivulla on tarkempi ohjeistus maksuhakemuksen täyttämisestä ja siitä, mitä kullekin välilehdelle on ladattava.

Maksuhakemuksen ohjeistus

I samma båt – samassa veneessä työntekijät antavat myös neuvoja hakemuksesi täyttämisessä ja tietoa tarvittavista liitteistä. 

Hankkeen kustannusmallit ja niiden vaikutus maksuhakemukseen

Hankkeen kustannusmalliksi on jo hakemusvaiheessa valittu jokin seuraavista:

1. Todennettuihin kustannuksiin perustuva
2. Flat rate 24 % / 15 %
3. Kertakorvaus

Todennettuihin kustannuksiin perustuva kustannusmalli tarkoittaa sitä, että kaikki hankkeen kustannukset esitetään maksuhakemuksessa kirjanpidon tosittein. Flat rate -mallissa hankkeen yleiskulujen osuus lasketaan prosenttimääräisenä hankkeen palkkakustannuksista. Kertakorvausmenettelyssä maksu haetaan yksinomaan hankkeen toteutumisen perusteella. Hankkeelle parhaiten sopiva kustannusmalli valitaan aina yhdessä I samma båt – samassa veneessä työntekijöiden kanssa, jolloin nämä vaihtoehdot käydään läpi tarkemmin.

Muistilista maksuhakemuksen liitteistä (päivitetty toukokuu/2016)

• Pääkirjaote kirjanpitolain mukaisesta kirjanpidosta
• Kirjanpidon avain tai muu liite, josta käy ilmi mitkä kirjapidon tilit/summat sisältyvät mihinkin kustannuslajiin
• Kopiot menotositteista (palkat, sivukulut, matkat, muut laskut, jaetut kulut jne). Huom. menotositteissa/laskuissa pitää näkyä kirjanpidon tositenumero
• Tositekopiot saaduista tuloista ja rahoituksesta
• Tiliotekopiot, myös rahoituksesta ja tuloista
• Dokumentit hintatasoselvityksistä ja tehdyistä kilpailutuksista
• Kopiot työnhakuilmoituksista ja työsopimuksista
• Tuntikirjanpidot, joissa työntekijän ja työnantajan edustajan allekirjoitukset
• Kopiot julkaisuista ja lehti-ilmoituksista, sekä tulosteet hankkeen nettisivuilta tai linkki näkyviin
• Selvitys jaetuista kustannuksista sekä kopiot jaetuista laskuista ja niiden maksutositteista
• Matkaohjelma ja -raportti ulkomaanmatkoista ja kotimaan opintomatkoista
• Selvitys kokous- ym. palkkioiden perusteista sekä kopio kokouksen esityslistasta ja osallistujaluettelosta
• Selvitys vastikkeetta hankkeelle tehdystä työstä, huom. allekirjoitukset ja syntymäajat!
• Rakennushankkeissa kopiot katselmuspöytäkirjoista liitteineen (loppukatselmus!) ja palovakuutustodistus ellei aikaisemmin toimitettu
• Koulutustilaisuuksien osanottajaluettelot sekä jäljennös tilaisuuden ohjelmasta
• Selvitys nimenkirjoitusoikeudesta, jos muuttunut tai sääntöjen mukaan olisi voinut muuttua (esim. pöytäkirjanote puheenjohtajan valinnasta tms.)
• Raportti hankkeen toiminnasta maksuhakemuksen ajalta tai loppuraportti loppumaksatuksen yhteydessä
• Seurantatiedot hankkeesta vuosittain tammikuun loppuun mennessä ja viimeisimmät seurantatiedot loppumaksatuksen yhteydessä
• Muu tarvittava selvitys

Huom. Flat rate-kustannusmallia sovellettaessa ei tarvitse taulukon mukaisia välillisiä kustannuksia esittää meno- ja maksutosittein.

Loppumaksatuksessa huomioitavaa

Kaikkien yleishyödyllisten hankkeiden on loppumaksatushakemuksissa myös toimitettava seurantatiedot ja loppuraportti.

• Seurantatiedot täytetään itse hankehakemukseen (ei maksuhakemukseen) Seurantatietojen ohjeistus
• Loppuraportti tehdään itse ja ladataan Hyrrään liitetiedostona. Loppuraportin otsikkopohja yleishyödylliselle hankkeelle

Linkit tarvittaviin lomakkeisiin

Talkootyön tuntikirjanpito

Tuntikirjanpidon lomake (hankkeen työntekijät)

Matkalaskulomake 2022 (hankkeen työntekijät)

Voi myös käyttää omia lomakkeita, joissa on vastaavat tiedot.

 

Hankkeen ja sen toimenpiteiden tiedotuksesta yleisesti

Hankkeilta odotetaan avoimuutta ja toiminnan tuloksista tiedottamista. Hankkeista on hyvä tiedottaa yleisesti vähintään sen alkaessa ja päättyessä. Hankkeen aikana kannattaa lisäksi tehdä esimerkiksi lehdistötiedotteita hankkeen aikaansaannoksista.

Hankkeessa itse sisällöstä tiedottaminen on keskeisintä, kun ollaan yhteydessä tiedotusvälineisiin. Hankkeessa on myös hyvä hyödyntää hakijan omia tiedotuskanavia hankkeen toiminnasta kertomiseen. Sen lisäksi on myös hyvä avata, että on kyseessä Leader-hanke ja että hankkeen osarahoittajana toimii Leader-ryhmä I samma båt – samassa veneessä.

Ruokavirasto on julkaissut käytännön tietosuojaohjeet hanketoimijoille

Hankkeen viestintäohjeet ja linkit tarvittaviin logoihin

Kaikissa Maaseutuohjelmaan liittyvissä ja sen rahoituksella tehdyissä julkaisuissa (mainoksissa, esitteissä ja tiedotteissa, sähköisissä julkaisuissa kuten internetsivuilla sekä audiovisuaalisessa aineistossa) on oltava seuraavat asiat:

• EU:n maaseuturahaston logo      

• Leader-logo

•  Tieto siitä, mikä taho vastaa julkaisun tietosisällöstä

Erittäin suotavaa on käyttää myös I samma båt – samassa veneessä logoa ja/tai viitata Leader-ryhmään tekstissä. Lisäksi on tekstissä mainitsemalla viitattava ELY-keskukseen jonka alueella hanke toteutetaan. Esimerkiksi näin: 

”Hanke rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020. Rahoitus on haettu Leader-ryhmä I samma båt – samassa veneessä kautta ja hanke toteutetaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella.”

Rahoituksesta kertovat logot ja tekstit tulee sijoittaa julkaisuihin tarkoituksenmukaisella ja tyyliin sopivalla tavalla. Esimerkiksi pieneen lehtimainokseen riittää pelkät logot, suurempiin julkaisuihin asiasisältö voidaan sijoittaa sopiviin kohtiin muun tekstin lomaan ja logot esimerkiksi nimiölehdelle.

Huomioitavaa on, että logoista on myös mustavalkoiset muodot, joita on käytettävä mustavalkoisissa painatuksissa.

Linkki EU:n maaseuturahaston logoihin (eri tiedostomuotoja, kokoja ja kieliversioita)

Linkki Leader-logoihin (eri tiedostomuotoja ja kokoja)

Tuensaajalle löytyy myös viestintäohjeita maaseutuverkostopalveluiden sivuilta. Toimitamme hankkeillemme ja yritystuillemme tarvittavat maaseutuohjelman vaatimat julisteet ja kyltit, joten hakijan ei itse tarvitse huolehtia niiden tilauksesta/tulostuksesta.

Linkki tuensaajan viestintäohjeisiin