28.2.2020
Karjalan poikii! Pauli Huunosen isoisä ja tiettävästi myös häntä edeltävät isoisoisät olivat ammattikalastajia Karjalankannaksella Huunolansaaressa, joka kuului Johanneksen kuntaan. Johanneksen väestö, myös Paulin isä, asutettiin jatkosodan jälkeen Turun seudulle, ja täällä Paulikin syntyi 70 vuotta sitten. Hän on koko ikänsä asunut Naantalin Luonnonmaalla.
Myös Paulin isä oli kalastaja. Joskus nuorena Pauli pohti kokin ammattia, mutta kalastaja hänestä tuli, ja uraa on takana 50 vuotta. Pyynnin kohteena ovat olleet lahna, hauki, made, kuha, ahven, taimen ja lohi, kuluttajien tottumuksista ja kalojen runsaudesta riippuen. Pyydyksinä ovat olleet verkot, rysät ja verkkopesät. Lahnaa kalastettiin aikoinaan paljonkin, mutta sen kysyntä romahti 1980-luvulla. 80-luvulla sivusaaliina tuli riesaksi saakka turskaa, mutta sillä ei ollut markkinoita.
Pauli oli kymmenisen vuotta sitten mukana Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutin (nyk. Ammattiopisto Livia) hankkeissa kehittämässä hylkeenkestävää ponttoni-kuharysää ja sen valikoivuutta. Kehittyvä Rannikkokalastus -hankkeen koekalastuksissa pystyttiin kehittämään paneeli, jonka avulla alamittaiset kuhat saatiin uimaan ulos rysästä lähes 100-prosenttisesti (katso linkit jutun lopussa).
Kun teimme vedenalaiskuvauksia Paulin testirysällä, ei voinut olla huomaamatta, että kysymyksessä on tarkka ja huolellinen mies. Kaiken piti olla just’ eikä melkein. Samalla huolellisuudella Pauli suhtautuu saaliin käsittelyyn: ”Sellaista kalaa ei myyntiin laiteta, jota ei itse voisi syödä”.
Kalastus Naantalin vesialueilla on kärsinyt muun muassa laivaväylien kunnossapitoon liittyvistä toimenpiteistä. Pauli muistelee, että kun Naantalin sataman Moton matalaa räjäytettiin, pikkukalat hyppäsivät ilmaan hänen kotirannassaan kilometrien päässä. Räjäytykset vaikuttivat saaliisiin pitkän aikaa. Suurin syy saaliin vähenemiseen on kuitenkin hylkeissä. Ne saapuivat alueelle 2000-luvun taitteessa. Verkoilla on enää turha saalista yrittää, ne ovat usein riekaleina jo seuraavana päivänä. Hylkeenkestävät ponttonirysät toivat helpotusta muutamaksi vuodeksi, mutta niistäkään ei ole apua, jos hylkeet karkottavat kalat muualle.
Pauli on ihmisenä vaatimaton, eikä halua tehdä oman kalastusuransa vaikeuksista suurta numeroa. Hän suree silti rannikkokalastuksen kohtaloa. ”Jos joskus on ollut kiire löytää ratkaisu hyljeongelmaan, niin nyt ovat viimeiset hetket käsillä. Kalastus tulisi säilyttää, koska vielä voi tulla aika, jolloin meillä on todellinen elintarvikepula”.
Kiitos Pauli elämäntyöstäsi meidän kalaa syövien kuluttajien ja Saaristomeren hyväksi!
#kalaakaikille
#kalaakaupunkilaisille
#respect
Kehittyvä Rannikkokalastus – hankkeen loppuraportti. Kuharysien kehitystyö sivulta 6
Kehittyvä Rannikkokalastus -hankkeen vedenalaiskuvausten video Kuharysän osuus alkaa ajassa 12:04
Kannattavuutta Rannikkokalastukseen -hankkeen vedenalaiskuvausten video