Ajatuksia kestävästä kehityksestä – kohti kestävää elämää Houtskarissa

Mitä on kestävä kehitys? Mitä minä voin tehdä? Onko mahdollista elää kestävästi? Nämä ja monet muut kysymykset ovat tuttuja monille meistä, jotka olemme pohtineet kestävää kehitystä. Kysymyksiä on paljon, kuten myös vastauksia, sillä kestävään kehitykseen voi tarttua lukuisin eri tavoin. Kristiina Rainio ja Janne Göransson Houtskarin Saverkeitista jakavat kokemuksiaan.

Mitä kestävä kehitys merkitsee teille?

Siinä on kyse oman tonttinsa hoitamisesta, sekä pienessä että suuressa mittakaavassa. Ettei esimerkiksi jätä jälkeensä roskia, tai muuta sellaista, jota ei myöhemmin voi korjata, ettei kenenkään muun ei tarvitse jälkikäteen hoitaa. Tämä koskee kaikkea. Elämme aikaa, jossa kaikki tekomme vaikuttavat koko maailmaan. Eri asioihin voimme vaikuttaa eri mittakaavoissa. Kestävä kehitys on sitä, että kantaa vastuunsa missä voi, ajattelen, että toimin niin kauas kuin minun käsivarteni ulottuvat, silloin teen sen mikä on kohtuullista.

Meille se tarkoittaa myös sitä, että elämme sillä mitä luonto meille voi tarjota. Ruuan tuottaminen vaatii paljon aikaa, sen yhdistäminen työssäkäyntiin kodin ulkopuolella on vaikeaa, että ehtii tehdä molemmat asiat.

Miten kestävyys näkyy arjessanne?

Kestävyys on meille käytännössä ehkä sitä, että olemme innostuneita viljelemään sekä jalostamaan tuotteitamme ja syömme satokauden tuotteita. Kyse on siitä, että jaksaa tehdä tietoisia valintoja. Valmistamme myös paljon itse kaikenlaista, sen sijaan että ostaisimme.

Myös kestävän kehityksen sosiaalinen ulottuvuus on merkityksellistä: että jaksaa olla hyvä naapuri tai ystävä, kohdata, antaa aikaa keskusteluille. Sosiaalisesti kestävän kehityksen saavuttaminen voi toki olla vaikeaa, esimerkiksi spontaani kanssakäyminen naapureiden kanssa. Tämä pitää sisällään myös huolenpidon itsestään: sopivan vuorokausirytmin löytämisen, sen, että antaa aikaa lukemiselle, levolle ja aamiaiselle.

Kestävän kehityksen aktiviteettejä Houtskarissa

Järjestimme omasta aloitteestamme kestävän kehityksen viikon Houtskarissa marraskuussa 2019. Se oli kunnianhimoisesti suunniteltu: luentoja, kirja-arvosteluja ja teimme myös konkreettisia asioita. Ajatuksena oli avata keskustelu, puhua siitä, miten kohdata ilmastoahdistus, ettei siitä tule lamaannuttava ajatus vaan pääsee eteenpäin. Ehkä ei ollut hirveän paljon osallistujia, mutta hyvin siihen nähden paljonko meitä täällä Houtskarissa on. Kestävän kehityksen viikon jälkeen tunnelma oli hyvin toiveikas – tuntui siltä, että nyt jotain on aluillaan, mutta joka sitten sammui koronan takia.

Olemme perustaneet pienen kyläviljelmän Houtskarin keskustaan.  Kaupunkiviljelyn innoittamina veimme muutamia viljelylaatikoita puistoon. Ajatuksena oli, että voimme viljellä yhdessä, näyttää lapsille ja aikuisille, että on mahdollista kaiken hälinän keskellä luoda paikka, jonne voi tulla ja pysähtyä hetkeksi! Halusimme näyttää, että on olemassa myös muuta, kaiken ei tarvitse olla tehokasta ja kallista. Olemme käyneet siellä päiväkotilasten kanssa, tarjonneet heille hetken puutarhassa. Lapset ja aikuiset voivat maistaa, ja ottaa myös mukaansa esimerkiksi herneitä – ilman että se maksaa mitään. Suunnitelmana on vielä laatia leikkimielisiä kysymyksiä lapsille, kysymyksiä, jotka innostavat lapsia ja joissa on heille tunnistettavia asioita. Esimerkiksi: Löydätkö tomaattivarkaan? Haluamme kannustaa lapsia maistamaan yrttejä, sellaisia, jotka maistuvat vaikka kanelille tai sitruunalle, vähän kuin leikkiä.

Ajatuksissamme on myös biodiversitettipuiston perustaminen, sellainen, jossa olisi kukkia pölyttäjille, sellaisia, joista mehiläiset ja perhoset pitävät, ja paljon muuta.

Teksti perustuu keskusteluun Kristiina Rainion ja Janne Göranssonin kanssa 17. kesäkuuta 2022.