Moni yhdistys- ja kylätoimija on pohtinut sitä, miten entisaikaan ihminen osasi elää luonnonvaroja säästeliäästi käyttäen, ja olisiko meillä menneistä ajoista opittavaa nyt kun ilmastokriisi ja luontokato uhkaa? Maaseudun Sivistysliitto (MSL) on tarttunut tuumasta toimeen ja toteuttaa nyt ympäristöperinne-hankkeita.
Mitä on ympäristöperinne, ja miten se liittyy kestävään kehitykseen? Maaseudun Sivistysliitossa on oivallettu se, että moni entisajan elämäntapaan liittyvä osaaminen olisi erittäin toimiva ja ympäristöystävällinen myös nykyaikana! Vanhojen tapojen tilalle tuli jossain vaiheessa uusia, joiden negatiivisia ympäristövaikutuksia ei edes ymmärretty. Uudet tavat korvasivat vanhat, joihin liittyvä tietotaito unohtui tai jopa uhanalaistui! Kiinnostus ja arvostus vanhoja, ympäristöystävällisiä tapoja kohtaan on kuitenkin viime aikojen uusi ja nouseva trendi!
– Pointtina on siis se, että entisaikaan elettiin hyvin ympäristöystävällisesti ja luonnon ehdoilla, kulutettiin tavarat loppuun, ei hankittu turhuuksia. Jos järven kalasti tyhjäksi tai hoiti maata huonosti, se ei tuottanut ruokaa enää seuraavana vuonna. Luonnon kunnioittaminen, sen ehdoilla eläminen ja parhaat keinot sen antimien hyödyntämiseen opittiin jo lapsena, kiteyttää Reeta Rönkkö, kyläkehittäjä MSL:sta.
Maaseudun Sivistysliitto on toteuttanut ympäristöperinnehankkeita mm. kyläyhdistysten, Marttayhdistysten, kotiseutuyhdistysten, MTK-yhdistysten ja metsästysseurojen kanssa.
Mitä ympäristöperinnehankkeissa ollaan tehty? Hankkeissa on tehty tutuksi entisajan ilmastoystävällisiä tapoja, tekoja ja tuotteita, jotka ovat unohtuneet nykyajan kiireen ja teknologian alle. Tätä on tehty järjestämällä koulutuksia, kursseja, työpajoja ja tapahtumia, esimerkiksi:
- satokauteen ja sesonkiruokaan liittyvät kurssit ja tapahtumat sekä sähkötön säilöntä ja esim. kalan ja lihan kuivaus
- kukkapeltojen ja niittyjen perustaminen (pölyttäjien ja myös ihmisten iloksi)
- perinneyrttitarhojen perustaminen
- perinnemuotinäytös (luonnonkuidut, vaatteiden kestävä käyttö ja kierrätys)
- ekologisia leikkejä lasten kanssa käpylehmiä, kaarnaveneitä, hyönteishotellien rakennusta, yms.
- lahjoja/käsitöitä luonnontuotteista (esim. saippuan valmistus, yrttivoiteet, tuohityöt)
- vieraslajitorjunta (ja niiden hyödynnys esim. lankojen värjäyksessä)
- biohiilen valmistus maisemanraivaustähteistä
Mikä on tähän asti ollut ympäristöperinnehankkeiden paras anti, tai odottamattomimmat tulokset?
– Ihmiset ovat olleet kovin innostuneita ja kiinnostuneita, paljon on ollut väkeä mukana ja myös mediaa kiinnostaa. Ihmisillä on tarve ja halu oppia perinteisiä menetelmiä, iloitsee Rönkkö.
Minkä vinkin antaisit maaseudun yhdistykselle, joka haluaisi jotain ympäristön ja kestävän kehityksen hyväksi tehdä, mutta ei oikein tiedä, mistä lähteä liikkeelle?
– Netti on pullollaan ideoita ja neuvoja! Kannattaa myös ottaa yhteys esim. oman alueen kuntiin, Leader-ryhmiin, Maa- ja kotitalousnaisiin, MTK:hon ja muihin neuvontaorganisaatioihin, joista löytyy neuvoja ja apuja. Yhteistyö eri tahojen kesken myös hyvä juttu, kutsutaan mukaan esim. oman kylän metsästysseura tai vaikka oman kunnan luonnonsuojeluyhdistys. Yhteistyössä on voimaa!, vakuuttaa Reeta Rönkkö.
Lisätietoja: https://msl.fi/ymparisto/ymparistoperinne
Kuvat: Maaseudun sivistysliitto