Leader rahoitus Varsinais-Suomessa 2021-2022

TIEDOTE, 23.3.2021

 

Leader-ryhmät jakavat Varsinais-Suomen maaseudun kehittämiseen 3,7 miljoonaa euroa vuosina 2021–2022

 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät tarjoavat rahoitusta maaseudun kehittämiseen, esimerkiksi yritysten investointeihin ja yhdistysten yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin. Vuosina 2021–2022 jaettavissa on yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Haku on auki, ja päätöksiä aletaan tehdä huhtikuussa.

Varsinais-Suomessa on viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. Ryhmät rahoittavat monipuolisesti elinkeinojen, palvelujen ja kylien kehittämistä omilla maaseutualueillaan. Vuosina 2021–2022 ne tulevat jakamaan maaseudun kehittämiseen Varsinais-Suomessa yhteensä 3,7 miljoonaa euroa.

Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Siksi myös rahoituspäätökset tehdään paikallisesti Leader-ryhmien hallituksissa, joissa on edustajia kunkin alueen julkisesta sektorista, yhdistyksistä ja asukkaista.

Suomessa toimii kaikkiaan 54 Leader-ryhmää. Ryhmillä on yhteensä jaettavissa 69,4 miljoonaa euroa vuosina 2021–2022. Rahoituskehyksestä EU:n maaseuturahaston osuus on 42 %, valtion osuus 38 % ja kuntien osuus 20 %. Maaseuturahaston ja valtion osuuden myöntää maa- ja metsätalousministeriö. Ryhmillä on lisäksi erikseen toimintaraha, jonka turvin muun muassa tarjotaan neuvontaa ja apua hakemusten tekemiseen.

Leader-ryhmien rahoittamat hankkeet ja yritystuet keräävät myös merkittävän määrän yksityistä rahoitusta ja talkootyötä, esimerkiksi ohjelmakaudella 2014–2020 Varsinais-Suomessa tehtiin eri Leader-hankkeissa yhteensä yli 100 000 tuntia talkootyötä.

Tulevan EU:n rahoituskauden valmistelu vuosille 2023–2027 on parhaillaan käynnissä. Vuosina 2021–2022 jatketaan kuitenkin vielä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 toimeenpanoa olemassa olevilla säännöillä ja strategioilla, mutta uusilla siirtymäkauden varoilla.

Leader-tukea voi hakea jatkuvasti. Siirtymäkauden 2021–2022 hankkeista aletaan tehdä päätöksiä huhtikuussa. Siirtymäkaudella myönnettyjen hankkeiden tulee valmistua vuoden 2024 loppuun mennessä.

Leader-ryhmien lisäksi myös Ely-keskukset myöntävät tukea maaseudun kehittämiseen. Sekä Ely-keskusten että Leader-ryhmien myöntämiä maaseuturahaston hanke- ja yritystukia haetaan sähköisesti HYRRÄ-palvelun kautta. Tukea ei myönnetä yrityksen tai yhdistyksen toiminnan ylläpitämiseen, vaan ennen kaikkea uuden toiminnan kehittämiseen, esimerkiksi investointeihin, joilla on kerrannaisvaikutuksia koko alueen hyödyksi.

Varsinais-Suomen maaseudulle suuntautuva Leader-ryhmien rahoituskehys vuosina 2021–2022:

Leader Ravakka:                                                                                                                   1 087 000 euroa

Laitila, Mynämäki, Pyhäranta, Uusikaupunki, Vehmaa

Leader I samma båt – Samassa veneessä:                                                                           736 000 euroa

Kemiönsaari, Kustavi, Parainen

Leader Varsin Hyvä:                                                                                                               700 000 euroa

Turku, Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo

 

Leader Ykkösakseli:                                                                                                                700 000 euroa

Salo

Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit:                                                                              490 000 euroa

Aura, Koski TL, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä, Somero, Tarvasjoki

 

Yhteensä:                                                                                                                             3 713 000 euroa

 

Leader Ravakka ja Leader Ykkösakseli toimivat kumpikin kahden maakunnan alueella: Ravakka osin Satakunnan puolella ja Ykkösakseli osin Uudenmaan puolella. Ravakalla on jaettavissa yhteensä 1,67 miljoonaa ja Ykkösakselilla 1,75 miljoonaa euroa koko alueelleen.

 

Lisätiedot Leader-ryhmien toiminnanjohtajilta:

  • Leader Ravakka: Ulla Kallio, 0440344345
  • Leader I samma båt – samassa veneessä: Minna Boström, p. 0400 718 913
  • Leader Varsin Hyvä: Pia Poikonen, p. 050 338 3867
  • Leader Ykkösakseli: Maarit Teuri, p. 0400 982 236
  • Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry: Taina Sainio, p. 044 0674 434

Esimerkkejä toteutuneista hankkeista ja tietoa maaseuturahoituksesta Varsinais-Suomessa:

  • haloomaaseutu.fi

Infotilaisuudet

Kevään infotilaisuudet järjestetään iltaisin klo 18-19 seuraavasti:

Kustavi 17.2

Kemiönsaari (ruotsiksi) 8.3

Houtskari 9.3

Kemiönsaari (suomeksi) 10.3

Parainen (ruotsiksi) 11.3

Nauvo+Korppoo 15.3

Iniö 16.3

Parainen (suomeksi) 17.3

Ilmoittautuminen minna.bostrom@sameboat.fi

Kevään hallituksen kokousten aikataulu

Hankkeita käsitellään keväällä 7.4 ja 19.5 hallitusten kokouksissa. Hankkeita voi jättää Hyrräjärjestelmään jatkuvasti, ja ne käsitellään sitten seuraavassa kokouksessa kun kaikki tarvittavat asiakirjat ja tiedot ovat valmiita. Pyydämme kaikki hankkeita suunnittelevia aina olemaan yhteydessä meihin ennen kuin hanke lähetetään sisään Hyrrässä, ja mieluiten jo hyvissä ajoin hankesuunnittelun alkuvaiheessa.

Käynnissä olevien hankkeiden seurantatiedot täytettävä Hyrrään viimeistään 31.1.2021

Käynnissä olevat hankkeet täyttävät vuosittain seurantatietoja Hyrrään. Tiedot vuodelta 2020 on täytettävä viimeistään 31.1.2021. Tiedot täytetään Hyrrässä oman hankkeen kohdalla valinnasta Seurantatiedot (vasemmalla harmaa nappula). Hankkeet ovat saaneet ohjeet sähköpostilla Ruokavirastolta 4.1.2021. Valitettavasti osa hankkeista ovat saaneet Ruokavirastolta järjestelmävian takia paperihakemusohjeet jossa pyydetään täyttämään lomakkeita. Tämä kirje on virheellinen koska kaikki hankkeemme ovat sähköisiä. Eli kaikki meidän hankkeet täyttävät seurantatiedot sähköisesti Hyrrän kautta. Jos tulee kysymyksiä, olkaa yhteydessä Hannaan (hanna.hermansson@sameboat.fi, 0400-260411.

I samma båt – Samassa veneessä kartoitti rengasreitin luontopolut

Saariston Rengastie tunnetaan hyvin pyöräilijöiden keskuudessa, mutta reitin varrelle osuu myös upeita patikointipaikkoja. Outdoor Leader -hankkeen työntekijä Sara Söderlund kartoitti rengasreitin olemassa olevat ja tekeillä olevat luontopolut ja listasi samalla parhaat paikat uusille mahdollisille poluille.

Leader I samma båt – Samassa veneessä on juuri saanut päätökseen oman Outdoor Leader -hankkeensa, jossa tehtiin töitä paikallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla.

Paikallisella tasolla kartoitettiin Saariston Rengastien kaikki luontopolut ja taukopaikat sekä tehtiin yhdistyksille suunnatut ohjeet luontopolun tekemisestä. Alueellisella tasolla selvitettiin muiden Leader-ryhmien kanssa, miltä sähköisiltä alustoilta reittejä löytyy ja lähti markkinoimaan virkistysalueita yhteistyössä. Kansainvälinen osuus hankkeesta keskittyi opintomatkoihin, joita ehdittiin koronan vuoksi tehdä vain kaksi.

Hankkeen paikallisista toimenpiteistä vastasi hanketyöntekijä Sara Söderlund. 

– Tällä hetkellä Saariston Rengastien varrelle osuu parikymmentä luontopolkua. Lisäksi useampi polku on parhaillaan suunnitteilla ja niiden lisäksi kartoitin vielä sellaisia paikkoja, joihin olisi hyvä saada luontopolku. Tällä hetkellä luontopolkuja on eniten Nauvossa, mutta monia hienoja kohteita löytyy myös muista saarista, kertoo Söderlund.

Esimerkiksi Korppooseen on tulossa ympäristötaidetta esittelevän Paljasjalkapolun lisäksi pian kaksi uutta luontopolkua: Kotiseutumuseon historiallinen luontopolku sekä Biosfääripolku Verkanille. Lisäksi hyviä paikkoja uusille poluille olisi Söderlundin mielestä Markombyssä ja Korpoströmissä.

Kartoissa olemassa olevat luontopolut ja retkeilykohteet on merkitty sinisellä, tekeillä olevat tai suunnitellut kohteet punaisella ja Sara Söderlundin ehdotukset uusien polkujen paikoiksi keltaisella.

Lisää taukopaikkoja tarvitaan!

Hankkeessa kartoitettiin myös taukopaikat, joista on kova pula.

– Iso tarve olisi sellaisille taukopaikoille, joissa olisi vaikka vessa, piknik-pöytä ja roskis. Lisäksi pulaa on telttailupaikoista. Saahan moniin metsiin mennä telttailemaan, mutta esimerkiksi ulkomaalaiset turistit eivät tiedä jokamiehen oikeuksista, Söderlund toteaa.

Lisäksi telttailu rasittaa metsiä, sillä rengasreitillä voi Söderlundin mukaan olla saman illan aikana sata ihmistä etsimässä yösijaa. Telttailun myötä metsiin jää myös roskia, ulosteita ja nuotioita. Siksi telttailulle olisi hyvä osoittaa paikka, jossa olisi samalla myös muita palveluita.

Samalla polulla

Suurin osa saariston luontopoluista on paikallisten yhdistysten tekemiä, mutta joukkoon mahtuu myös esimerkiksi yrittäjien, kuntien ja maanomistajien tekemiä polkuja. I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmän toiminnanjohtaja Minna Boström perää toimijoilta yhteistyötä.

– Maanomistajalle luontopolku voi olla hyvä sijoitus. Jos metsässä kulkee polku, suurin osa ihmisistä seuraa sitä ja jättää muun metsän rauhaan, hän huomauttaa.

Lisäksi hyvä luontopolku voi avata mahdollisuuden yritystoiminnalle, sillä retkeilijät tarvitsevat myös palveluita. Esimerkiksi Paraisilla Sattmarkin luontopolkujen kulkijat ovat lähtöpaikalla olevan kahvilan vakiasiakkaita.

Luontopolkujen lisäksi Saariston Rengastien varrella olevasta luonnosta löytyy paljon muutakin nähtävää, kun malttaa jäädä katsomaan. Itse Korppoossa asuva Minna Boström muistuttaa, että asiat, joita paikalliset pitävät itsestäänselvinä voivat olla turisteille vaikea löytää.

– Turisteille voisi hyvin tehdä opasteita vaikka parhaille paikoille ihailla auringonlaskua, hän ehdottaa.

– Sekin voisi olla hauska idea listata saariston korkeimmat kohdat, joita retkeilijät voisivat lähteä huiputtamaan Alppien tyyliin, Söderlund jatkaa.

Nauvon metsistä voi bongata mufloneita eli suurisarvisia villilampaita tai vaikka kuusipeuroja eli täpläkauriita, joiden uroksilla on suuret lapiomaiset sarvet. Iniön vesissä taas saattaa loppukesästä päästä uimaan meduusojen joukkoon ja jos suuntaa katseensa taivaalle, voi ihailla merikotkan lentoa.

Huoltotarpeita ei saa unohtaa

Kun lähtee tekemään luontopolkua, kannattaa jo suunnitteluvaiheessa miettiä myös huoltotarpeita. Esimerkiksi puutteellinen viitoitus tai rikkoutuneet pitkospuut voivat aiheuttaa retkeilijöille vaaratilanteita.

– Luontopolkuja on tehty paljon hankkeilla ja kun hanke on loppunut, polku on jäänyt oman onnensa nojaan, Sara Söderlund selittää.

Leader-tukea ei voi saada polun kunnostamiseen, sillä rahoitus on suunnattu kehittämiseen ja uuden luomiseen. Siksi hankkeella tehtävä polku kannattaa suunnitella mahdollisimman kestäväksi ja varmistaa, että joku sitoutuu huoltotöihin tulevina vuosina. Poikkeuksena vanhoja polkuja on voitu kunnostaa Leader-varoin, jos polkua on samalla kasvatettu tai muokattu vaikka opastetuksi teemapoluksi.

Leader-tukea tarjolla

I samma båtin toiminnanjohtaja Minna Boström kaipaa saaristoon lisää luontopolkuja. Hyviä paikkoja poluille löytyy vaikka kuinka!

Luontopolut ovat suosittuja Leader-hankkeita. Polun voi rakentaa joko omana Leader-hankkeena tai sitten tukea voi hakea sopivan teemahankkeen kautta. Esimerkiksi nyt käynnissä olevan SMILe-hankkeen kautta myönnettiin rahoitus Kirjais- och sommaröbygdens utveckling -yhdistykselle luontopolun rakentamiseen Nauvon Kirjaisiin.

– Leader-tukea myönnettäessä mietitään aina toimenpiteiden yleishyödyllisyyttä ja pitkäikäisyyttä. Siksi kaikille avoimet luontopolut ja grillipaikat ovat hyviä Leader-hankkeita, Boström toteaa.

Osana Outdoor Leader- hanketta Söderlund teki myös yhdistyksille suunnatun hankeoppaan, josta saa vinkkejä luontopolun tai taukopaikan tekemiseen Leader-hankkeena. Oppaassa on listattuna muun muassa lupa-asioita, turvallisuusnäkökulmia, ohjeita polkujen merkitsemiseen, vinkkejä hankehakemuksen tekemiseen ja kriteerit esteettömälle luontopolulle. Esteettömille retkeilypaikoille on nykyisin nimittäin paljon kysyntää.

Kirjallisen version lisäksi oppaasta on tehty myös video. Oppailla pyritään madaltamaan kynnystä Leader-rahoituksen hakemiseen. Leader-varat on tarkoitettu maaseudun kehittämiseen ja ne tulevat maaseutuohjelmasta, jonka tarkoitus on luoda maaseudulle kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Rahoituksesta 42 % tulee EU:lta, 38  % valtiolta ja 20 % kunnilta.

Janica Vilen

Cafe Simppu on Korppoon torin sydän!

Pääsiäisenä 2019 Korppoon torilla avattiin I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmän tuella Cafe Simppu. Keskeisellä paikalla toimivasta kahvilasta muodostui nopeasti kyläläisten kohtaamispaikka ja epävirallinen turisti-info. Mutta pääosassa ovat kuitenkin leivonnaiset ja saaristolainen kotiruoka. 

Cafe Simppu on hurmannut lyhyen historiansa aikana niin korppoolaiset kuin turistitkin. Yrittäjä Anne-Marie Taina tekee kaikki myynnissä olevat tuotteet itse. Joulun alla tarjolla oli muun muassa glögikakkua ja sienipiirakkaa itse kerätyistä sienistä. Haastattelun aikana hän paistoi itse leipomastaan voitaikinasta tehtyjä joulutorttuja, joita vakiasiakkaat osasivat tulla kysymään juuri oikeaan aikaan.

– Kaikki on itse tekemääni. Hyödynnän mahdollisimman paljon paikallisia raaka-aineita ja esimerkiksi villiyrttejä. Keväällä oman pihan nokkosista tehty nokkos-fetapiirakka oli todella suosittua, yrittäjä kertoo.

Leivonnaisten ja kahvin lisäksi tarjolla on myös Anne-Marie Tainan puolison tekemää kotiruokaa.

– Hän on ammattikokki, joka on nyt jo eläkkeellä, joten hän laittaa täällä ruokaa. Suurimmaksi osaksi tarjolla nopeita ja yksinkertaisia kotiruokia, jotka ovat erityisesti lounaalle tulevien työmiesten mieleen. Esimerkiksi protto on perinteinen saaristolaisherkku. Se on vähän niin kuin lihasoppa ilman lientä: porkkanaa, lanttua ja perunaa hyvässä liemessä keitettynä ja siihen lisäksi kinkkua tai savukylkeä, Taina selventää.

Ruokapuolen päätuote on kuitenkin pariskunnan naapurin Black Angus -lehmistä tehdyt purilaiset.

– Niitä ihmiset tulevat syömään kauempaakin, Taina kehuu.

Cafe Simpun ruokalistalla korostuu saaristolaisuus, mutta leivonnaiset ovat saaneet vaikutteita ennen kaikkea Itä-Suomesta, sillä Anne-Marie Taina on kotoisin Kouvolasta.

Torin piristys!

Cafe Simppu on kesäisin auki maanantaista lauantaihin ja muina vuodenaikoina keskiviikosta lauantaihin Korppoon torilla. Tori on pariskunnalle tuttu paikka, sillä vuosituhannen vaihteessa he myivät siellä kalaa lähes kymmenen vuoden ajan.

– Yhden vuoden elimme oikeastaan pelkillä simpuilla. Simppu on pohjakala, jolla on täällä Korppoossa sellainen aivan turkoosin vihreä mäti, joka on erityistä herkkua, kertoo alun perin kalakoulusta valmistunut yrittäjä.

Myös muut oppivat muistamaan Anne-Marie Tainan simpuista ja pian Simppu olikin hänen lempinimensä paikallisessa partiotoiminnassa ja sen jälkeen koko saaressa. Sen vuoksi nimi oli sopiva myös kahvilalle.

– Suomenkieliset tulevat kahville Simpulle ja ruotsinkieliset Simpalle, Taina sanoo hymyillen.

Nyt kun torilla on säännöllisesti toimintaa, myös muille on matalampi kynnys tulla myymään omia tuotteitaan.

– Harva lähtee myymään mitään tyhjälle torille. Kahvila toimii hyvänä selkänojana muille kauppiaille. Yritämme aina auttaa parhaamme mukaan!

Usein kahvilan viereen tuleekin ihmisiä myymään muun muassa kukkataimia, kalaa ja kasviksia sekä satunnaisesti muutakin.

Torimyyjien lisäksi Cafe Simpussa autetaan myös matkailijoita. Kahvilasta muodostui hyvin nopeasti Korppoon epävirallinen turisti-info, josta matkailijat ovat saaneet kullan arvoisia vinkkejä sekä esimerkiksi lautta-aikatauluja ja karttoja.

– Matkailuneuvonta kuului aiempaan työhöni Amalias Hemin kahvilassa. Ja olen asunut täällä vuodesta 1992, joten osaan vastata lähes aina turistien kysymyksiin. Tässä on kielitaidosta paljon hyötyä. Puhun sujuvasti suomea ja ruotsia, hyvin englantia ja auttavasti saksaa.

Cafe Simppu tuo valoa ja iloa Korppoon torille.

Leader-tuella vauhtiin

Cafe Simppu pääsi alkuun I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmän tuella.

– Ostin tämän vaunun uutena ja lisäksi piti hankkia kaikki muu paistopisteestä ja vitriinistä lähtien. Alkuinvestointi oli siis aika iso, mutta se on osoittautunut kannattavaksi. Ilman Leader-rahoitusta kynnys yrityksen siirtymisestä torille olisi ollut paljon korkeampi. Nyt uskalsin investoida torikahvilaan ja myös hankkia uusia hiukan kalliimpia laitteita. Ne ovat olleet korvaamattomia toiminnan sujuvana pitämiseksi, yrittäjä kiittelee.

Moni paikallinen on ottanut kahvilan omakseen ja erityisesti koronan aikaan isolla torilla kahvin juominen on houkutellut.

– Täällä pystyy pitämään juuri niin ison turvavälin kuin haluaa. Rollaattorilla pääsee kuitenkin helposti luukulle ja istumapaikkojakin löytyy. Telttammekin on saanut paljon kehuja. Se tuo valoa ja iloa torille, joka olisi muuten ihan pilkkopimeä.

Simpun edessä kokoontuu myös Korppoon toriparlamentti.

– Jokaisella itseään kunnioittavalla kahvilalla pitää olla omat vakiasiakkaat. Tänne muodostui todella nopeasti se joukko, joka tulee aina aamuisin kahvikupin äärelle parantamaan maailmaa, Taina naurahtaa.

Joulun alla myynnissä oli myös sinappia ja kinuskipopcornia!

 

Janica Vilen