Sameboat

Hae
Ota yhteyttä

Yli 200 Leader-hankkeella saavutettu positiivisia ympäristövaikutuksia Lounais-Suomessa

Vuodesta 2014 alkaen 187 yleishyödyllisessä Leader-hankkeessa ja 31 Leader-tukea saaneessa yrityshankkeessa on syntynyt myönteisiä ympäristövaikutuksia Lounais-Suomen alueella. Vaikka Leader-hankkeilla tavoitellaan ensisijaisesti maaseudun elinvoimaa ja ihmisten hyvinvointia, tukivaroja pyritään käyttämään kestävästi ja luonnon monimuotoisuus huomioiden. 

Lounais-Suomessa eli Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla toimii yhteensä yhdeksän Leader-ryhmää. Vuoden 2014 jälkeen näiden ryhmien tukemista yleishyödyllisistä kehittämishankkeista jopa 187 on sellaisia, joilla on saavutettu myönteisiä ympäristövaikutuksia. Yhteensä näihin hankkeisiin on myönnetty julkista tukea 4,2 miljoonaa euroa, mikä on noin 12 prosenttia kaikista yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin myönnetyistä tuista. Leader-ryhmien myöntämien yritystukien puolella vastaavia vaikutuksia on ollut 31 hankkeessa. Näissä julkisen tuen osuus on ollut 395 000 euroa. 

Leader-ryhmien myöntämiä maaseuturahaston tukia on käytetty muun muassa niin, että energiaa säästyy, vesistöjen tila parantuu ja maaseudun asukkaiden ymmärrys ympäristöasioista lisääntyy. Lisäksi Leader-hankkeissa on onnistuttu parantamaan esimerkiksi maaseudun kierrätysmahdollisuuksia ja torjumaan luonnon monimuotoisuudelle haitallisia vieraslajeja. 

Positiivisia ympäristövaikutuksia saavuttaneiden Leader-hankkeiden jakautuminen: 35 % energiansäästö, 24 % vesistöjen tila, 20 % ympäristökasvatus/tiedotus, 15 % kierrätys/kiertotalous, 5 % vieraslajien torjunta ja 10 % muut.

Monipuolinen luonto on yksi maaseudun suurimmista vetovoimatekijöistä. Maaseutua halutaan kehittää kestävästi niin luonnon ja talouden kuin sosiaalisen ja kulttuurisenkin kestävyyden näkökulmasta. Siksi Leader-tuen hakulomakkeessa pyydetään avaamaan, miten hankkeessa huomioidaan maaseudun kestävä kehitys. 

– Ympäristöasiat kiinnostavat ihmisiä yhä enemmän ja tämä näkyy myös rahoitetuissa hankkeissa. Esimerkiksi meidän alueellamme Vakka-Suomessa ja Rauman seudulla on viime vuosina rahoitettu useita lähivesien tilan parantamiseen tähtääviä hankkeita, joita ei aiemmin juuri ollut. Myös kokoontumistilojen kehittämisessä tunnistetaan nyt paremmin energiansäästö rahan säästämisen ohella myös ympäristöteoksi, sanoo Leader Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio. 

Kaksi pylvästä osoittavat positiivisia ymopäristövaikutuksia saavuttaneiden Leader-hankkeiden kokonaisrahoituksen ja niihin myönnetyn julkisen tuen osuuden.

Leader-rahoitus talkoolaisten tukena

Leader-tuki kannustaa tekemään talkoita, sillä lähes kaikissa hankkeissa osan omavastuuosuudesta pystyy korvaamaan vapaaehtoistyöllä. Kaikissa Varsinais-Suomen ja Satakunnan Leader-ryhmien tukemissa hankkeissa tehtiin vuosina 2014–2020 yhteensä yli 380 000 tuntia talkoita.

Esimerkiksi Leader Jokivarsikumppaneiden tukemassa Oripään Myllylähteen pelastaneessa hankkeessa tehtiin talkoita 534 tuntia, ja Leader Ravakan tukemassa Laajoen seudun kylätalon energiatehokkuutta parantavassa hankkeessa 998 tuntia. Hankkeessa kylätalon lämmitysjärjestelmä vaihdettiin sähköstä maalämpöön. Leader Varsin Hyvän ja Leader Karhuseudun yhteisessä Haitalliset vieraskasvit hallintaan -hankkeessa on jo nyt tehty talkoita 600 tuntia, ja hanke jatkuu vielä vuoden 2022 marraskuuhun asti. 

Ely-keskukset mukana yhteistyössä

Leader-ryhmien lisäksi maaseuturahaston tukia myöntävät Ely-keskukset. Varsinais-Suomen Ely-keskuksen myöntämästä kehittämishankkeisiin suunnatusta rahoituksesta vuosina 2014–2020 kohdistui vesien suojeluun ja ravinteiden kierrätykseen 2,96 miljoonaa euroa. Yritystukien puolella uusiutuvaa energiaa tuettiin samalla ajanjaksolla 2,2 miljoonalla eurolla ja kiertotaloutta 1,82 miljoonalla eurolla. Satakunnan Ely-keskus on vuosina vuosina 2014–2020 myöntänyt ilmastovaikutteisiin hankkeisiin suoraa tukea yhteensä 5 miljoonaa euroa.

EU:n Green Deal vauhdittaa tavoitteiden toteutumista

Euroopan unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteet ovat maailman kunnianhimoisimpia. Tavoitteet heijastuvat tulevaisuudessa entistä vahvemmin kaikkiin EU:n rahastoihin ja ohjelmiin, myös Leader-toimintaan. 

EU:ssa on lanseerattu Vihreän kehityksen ohjelma, jonka avulla Euroopasta halutaan tehdä maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa. Ohjelmalla tavoitellaan siirtymistä pois fossiilisista energianlähteistä kohti vihreisiin ratkaisuihin nojaavaa kasvua. Tavoitteena on ilmastoneutraali, oikeudenmukainen ja vauras Euroopan unioni, jossa talouskasvua edistetään ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.

 

Esimerkiksi tämä hanke on saanut tukea I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmältä:

Riesasta resurssiksi! Järviruoko on tulevaisuuden raaka-aine

 

Maaseutuleader Ajankohtaista

Kemiönsaaren Björkboda träskin rannalle avattiin uusi uimaranta Leader-tuella

Björkboda träskin rannalle on rakennettu uusi Nivelaxin uimaranta. I samma båt – Samassa veneessä ry:n rahoittamasta Leader-hankkeesta vastaa Västanfjärdin kyläyhdistys. Tulevaisuudessa järven rannalla sijaitseva virkistysalue on tarkoitus liittää osaksi lähellä kulkevaa Pyhän Olavin tie -vaellusreittiä.

Hehtaarin kokoinen virkistysaluetontti Björkboda träskin rannalla on ollut Kemiönsaaren kunnan hallussa jo 30 vuoden ajan, ja se toimi pitkään myös uimarantana. Alue kuitenkin aikojen saatossa puskittui ja kasvoi umpeen, minkä vuoksi se vaipui unholaan moneksi vuodeksi. Tammikuussa 2021 Västanfjärdin kyläyhdistys aloitti kuitenkin hankkeen uimarannan kunnostamiseksi.

– Monet paikalliset sanoivat, että rannalle pitää vihdoin tehdä jotain, kertoo Västanfjärdin kyläyhdistyksen puheenjohtaja Max Andersson.

Andersson kertoo, että Suomen Talousseuralla oli kaksi vuotta sitten käynnissä hanke Kemiönsaaren rantoihin liittyen. Tuolloin rantoja käytiin läpi, ja huomattiin, että Björkboda träskin uimaranta olisi sopiva kunnostuskohde. Kyläyhdistys päättikin hakea kunnostukseen Leader-tukea.

– Teimme sopimuksen kunnan kanssa ja saimme alueen haltuumme kymmeneksi vuodeksi. Hankkeen koko budjetti on 21 000 euroa, josta Leader-tukea yhdistys sai 65 prosenttia, Andersson esittelee.

Vasemmalla näkyy järvi, oikealla pieni rakennus.
Pääosin talkootyöllä kunnostettu ranta on valmis!

Hanke valmistui etuajassa

Hanke aloitettiin metsän hakkaamisella tämän vuoden alussa. Metsä oli Anderssonin mukaan ollut ilman hoitoa jo 30 vuoden ajan, ja alueelle oli kasvanut runsaasti vesakkoa, joten tekemistä alueella riitti.

– Talkooväkeä metsän hakkuuseen tarvittiin paljon. Tilaa piti tehdä myös tielle ja parkkipaikalle.

Kun metsä oli hakattu, piti aloittaa maansiirtotyöt. Andersson kertoo, että paikallinen maansiirtofirma teki rannalle tien ja parkkipaikan ja tasoitti alueen uusia rakennuksia varten. Tontilla sijaitsi myös entuudestaan yksi vanha rakennus, mutta se ei ollut enää kunnostuskelpoinen, joten se korvattiin uusilla rakennuksilla.

–  Ensimmäisenä aloimme talkooväen kanssa rakentaa rakennusta, johon sijoitimme wc-tilat ja erillisen puuvajan. Sen jälkeen rakensimme pukuhuoneen, jossa on kaksi erillistä pukutilaa. Sitten palkkasimme paikallisen yrittäjän rakentamaan rannalle myös grillilaavun. Olemme siis rakentaneet yhteensä kolme rakennusta, kertoo Max Andersson.

Itse uimarannalle yhdistys on joutunut siirtämään jonkin verran hiekkaa. Rannalla on myös jonkin verran vesikasveja, jotka eivät tosin estä rannan käyttöä. Ne kuitenkin poistetaan myöhemmin mahdollisuuksien mukaan.

Projektin piti alun perin kestää vuoden 2022 marraskuuhun saakka, mutta valmista tulikin odotettua nopeammin. Hankkeessa on tehty Anderssonin mukaan ainakin 700 tuntia talkootyötä.

– Ranta valmistui alle vuodessa, koska saimme niin paljon hyviä talkootyöläisiä mukaan. He tiesivät miten hommat hoidetaan.

vessakopit metsän laidalla.
Pukukopit valmistuivat talkootyöllä.

Hanke pohjustaa tulevaa Pyhän Olavin tiehen liittyvää hanketta

Uimarantahanke on pohjustanut kunnan alueella toteutettavaa suurempaa hanketta, joka liittyy lähistöllä kulkevaan Pyhän Olavin tie -vaellusreittiin. Uimarannan olisi nimittäin mahdollisesti tarkoitus toimia välietappina ja levähdyspaikkana reitillä kulkeville. Kemiönsaaren kunnalla on myös käynnissä hanke, jossa suunnitellaan seitsemää uutta vaellusreittiä kunnan alueelle. Andersson toivookin, että joku näistä reiteistä voisi olla kyläyhdistyksen seuraava hanke.

– Järven ympäri voisi esimerkiksi rakentaa luontopolun, jonka lähtöpiste olisi uimarannalla, hän ideoi.

Hanke on kuitenkin vasta vielä suunnitteluvaiheessa. Aiemmin yhdistys on rakentanut Leader-tuella muun muassa ulkolavan Kalkholmenin raunioille Västanfjärdiin sekä tehnyt kehityssuunnitelman 21 kylästä koostuvalle Västanfjärdin pitäjälle.

Luontopolku ja opastekyltti.
Kyläyhdistyksen toiveissa olisi saada alueelle vielä uusi luontopolku.

 

Teksti: Nina Maunuaho

Kuvat: Västanfjärdin kyläyhdistys

Maaseutuleader AjankohtaistaYhteisön hanke-esimerkit

Ruohonjuuritason kehittämistyöhön tarvitaan lisää rahoitusta!

MIELIPIDEKIRJOITUS

 

Suomi saa Euroopan Unionin maatalouden kehittämisen maaseuturahastosta tukea omien maaseutualueidensa kehittämiseen. Maaseuturahaston tukia myöntävät sekä Ely-keskukset että kaikki Suomen 55 Leader-ryhmää. Leader-tukea myönnetään muun muassa yrittäjien, yhdistysten ja kuntien kehittämishankkeisiin maaseudulla. Rahoituksen hakijana voi olla esimerkiksi kyläyhdistys, joka remontoi kylätaloaan tai mikroyritys, joka investoi uuteen tuotantolinjastoon toimintansa laajentamiseksi ja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi. Ely-keskusten myöntämät tuet kohdentuvat puolestaan isommille toimijoille, kuten tutkimus- ja koulutusorganisaatioille.

Varsinais-Suomessa toimii viisi Leader-ryhmää, jotka ovat myöntäneet ohjelmakaudella 2014–2020 yhteensä 17,2 miljoonaa euroa julkista tukea Varsinais-Suomen maaseudulla toteutettuihin hankkeisiin. Yleishyödyllisiä hankkeita toteutettiin tänä aikana Leader-tuella yhteensä 380 ja yritysten kehittämis- tai investointihankkeita yhteensä 123 kappaletta.

Varsinais-Suomessa hyviä hankkeita olisi tarjolla paljon enemmän kuin on mahdollista rahoittaa. Leader-ryhmät joutuvat priorisoimaan rahoitettavia hankkeita rankalla kädellä, ja siksi alueelle hyvin tarpeellisia hankkeita jää jatkuvasti rahoittamatta. Tämä koskee erityisesti elinkeinotoimintaa ja yritystukia. Siksi Leader-ryhmät toivovat suurempaa rahoitusosuutta vuonna 2023 alkavalle ohjelmakaudelle.

Tulevan rahoituskauden ohjelmaluonnoksessa Ely-keskusten kautta jaettava maaseudun yritys- ja yleishyödyllisten hankkeiden rahoitusosuus on kasvamassa yli 11 prosenttia, mutta Leaderin rahoitusosuus on jäämässä ohjelmakauden 2014–2020 tasolle. Maaseutuohjelmaan on vielä tulossa uusia, pelkästään Leader-ryhmien kautta haettavia rahoitusmuotoja yksinyrittäjille ja osa-aikayrittäjille, joten Leader-osuuden kasvattaminen koko maaseutuohjelmasta mahdollistaisi näiden uusienkin tukien täysimittaisen hyödyntämisen.

Kaikki EU:n rahastot huomioiden Varsinais-Suomessa yrityksillä on huonommat mahdollisuudet saada yritystukia kuin esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa, sillä alueellemme tulee jaettavaksi vähemmän tukirahoitusta. Leader-osuuden valtakunnallinen korottaminen toisi kaivattua lisärahoitusta myös Varsinais-Suomeen.

Suomi on Euroopan maaseutuvaltaisin maa, mutta Leader-rahoituksen suhteen se on EU:n häntäpäässä. Tuoreen vertailun perusteella takanamme ovat vain Luxembourg, Hollanti, Belgia, Malta ja Slovakia. Kaikki muut jäsenmaat ovat myöntäneet suuremman rahoitusosuuden Leader-toiminnalle. Suomessa rahoitusosuus yltää vain EU-säädösten edellyttämälle minimitasolle eli viiteen prosenttiin. Suomen Leader-ryhmät vetoavat, että Leaderin rahoitusosuutta nostettaisiin 10  prosenttiin EU:n yhteisistä maaseutukehitysvaroista (CAP) tulevalle EU-ohjelmakaudelle vuosiksi 2023–2027.

Leader-rahoitusosuuden nostamisesta on tehty välikysymys maa- ja metsätalousministerille, mutta toivomme myös Varsinais-Suomen kansanedustajien ja kaikkien muiden maakunnan edunvalvontaa tekevien tahojen tukevan paikallista maaseudun kehittämistä, elinkeinotoimintaa ja työllisyyttä riittävien resurssien turvaamiseksi.

 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmien toiminnanjohtajat

  • Pia Poikonen, Leader Varsin Hyvä (Turun seutu)
  • Taina Sainio, Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit (Loimaan seutu ja Somero)
  • Minna Boström, I samma båt – Samassa veneessä (Turunmaan seutu ja Kustavi)
  • Ulla Kallio, Leader Ravakka (Vakka-Suomi)
  • Maarit Teuri, Leader Ykkösakseli (Salo)

Maaseutuleader Ajankohtaista

Riesasta resurssiksi! Järviruoko on tulevaisuuden raaka-aine

I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmän rahoittama Järviruo’on poisto Saaristomereltä -hanke on poikinut jo kaksi jatkohanketta! Tavoitteena on saada selville järviruokomassan todellinen määrä Saaristomerellä ja kehittää sen ympärille kannattava liiketoimintaketju.

Järviruoko on yksivuotinen kasvi, joka leviää voimakkaasti Saaristomerellä ja muissa Etelä-Suomen vesistöissä. Arkikielessä kaislaksikin kutsuttu kasvi on vallannut paikoin kokonaisia rantoja estäen niiden virkistyskäytön.

Tonnissa ruokomassaa on 7 kiloa fosforia ja 80 kiloa typpeä, joten leikkaamalla ruokoa, saadaan tehokkaasti poistettua ravinteita merestä. Lisäksi ruokojen leikkaaminen parantaa veden virtaavuutta ja edistää luonnon monimuotoisuutta. Merkittävin vaikutus näkyy kuitenkin hiilijalanjäljessä, sillä ruokomassasta yli 50 % on hiiltä. Ruokoa leikkaamalla voidaan siis saada valtavia hiilimääriä pois luonnonkierrosta.

Järviruo’osta voidaan tehdä kattoja tai taidetta. Se toimii hyvin maanparannusaineena, katteena, eristeenä, kuivikkeena, rehuna tai kasvualustana. Lisäksi siitä voidaan tehdä bioenergiaa tai biohiiltä. Ruoko on siis monikäyttöinen raaka-aine, mutta Suomessa sitä hyödynnetään tällä hetkellä hyvin vähän, sillä luvitus-, leikkaus- ja kuljetuskustannukset ovat tähän asti olleet niin suuria, ettei laajamittainen korjuu ole ollut kannattavaa. Järviruo’on ympärille rakennetuissa hankkeissa yritetään parhaillaan ratkaista tätä ongelmaa.

Järviruokohankkeista vastaava Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja ja ilmastovastaava Juha Kääriä kertoo, että paljon on jo saatu aikaan.

– Olemme tehneet Leader-hankkeessa valtavan työn vesialueiden omistajien selvittämiseksi yhteistyössä Paraisten kaupungin kanssa. Olemme lähettäneet yli 600 kirjettä ja pääosin vesialueiden omistajat ovat suhtautuneet leikkuusuunnitelmiin myönteisesti. Luvat on kerätty Paraisten kaupungille, joka voi jatkossa antaa lupia leikkuuyrittäjille. Tavoitteena on tulevan kahden vuoden aikana luvittaa 1000–3000 hehtaaria, jotta yritykset voivat tulla valmiiseen pöytään leikkaamaan.

Jos leikkuulla halutaan ruovikosta kokonaan eroon, kannattaa leikkaus tehdä heti juhannuksen jälkeen, kun osa ravinteista on siirtynyt juurista kasviin. Kun ruoko leikataan veden alta riittävän laajalta alueelta, se tukehtuu ja kuolee. Jos taas halutaan hyödyntää ruokoa, vaikka rakennusaineeksi ja korjata satoa joka vuosi, kasvia ei kannata tukehduttaa. 

Merimaisema, oikealla ruovikkoa.
Ruovikoiden keruu ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Omasta rannastaan ruovikkoa saa niittää, jos työ on pienimuotoista. Laajamittaiseen leikkuuseen tarvitaan lupa vesialueen omistajalta ja ennen leikkuuta on tehtävä leikkuuilmoitus paikalliseen ELY-keskukseen.

Paraisilla luvitettu erilaisia leikkuualueita

Pian päättyvässä Leader-hankkeessa tehtiin töitä eri pilottialueilla Paraisilla, esimerkiksi Tammiluodon Viinitilan rannassa Lemlahdessa ja Brattnäsin lahden luonnonsuojelualueella. Viinitilan yrittäjä Timo Jokinen on ollut hankkeessa aktiivisesti mukana alusta asti.

– Tämä meidän rantamme järviruokokasvusto leviää koko ajan. Varsinkin tänä kesänä kasvu oli hurjaa, kun oli niin lämmintä. Meidän veneväylämme on kasvamassa täysin umpeen!

Tavoitteena on kokeilla ruokojen leikkausta Viinitilan rannalla vielä tämän syksyn aikana. Leikkuu avaisi maisemaa, mikä palvelisi matkailualalla toimivaa yritystä. Jos leikattu ruoko pystytään murskaamaan tarpeeksi pieneksi, yritys pystyisi hyödyntämään sitä omassa omenatarhassaan maanparannusaineena.

Ilmakuva Tammiluodon rannasta.
Tammiluodon Viinitilan ranta on yksi ensimmäisistä kohteista, joissa järviruokoa aletaan leikata.

Jokinen on seurannut Lemlahden lähivesien ruovikoitumista jo 80-luvulta asti.

– Erityisen huolissani olen Brattnäsin lahden tilasta. Kun ostimme tämän paikan, siellä oli metrin syväys, mutta nyt vettä ei ole edes 50 senttiä. Ruovikoituminen on ollut todella nopeaa ja laaja-alaista, toteaa Jokinen.

Pilottikohteena toimivalla luonnonsuojelualueella on tehty tarkka kartoitus luonnon nykytilasta. Kohde on suojeltu lintuvesien vuoksi, mutta linnuston lisäksi alueelta on kartoitettu nyt myös sammakkoeläimet ja selkärangattomat.

– Nyt jos kokeilemme ruovikon leikkausta siellä, pystymme seuraamaan, miten leikkuu vaikuttaa eläimiin, Juha Kääriä sanoo.

Kaksi miestä laiturilla.
Tammiluodon Viinitilan yrittäjä Timo Jokinen (vas.) ja ruokohankkeen edustaja Juha Kääriä Viinitilan laiturilla. Kääriän toiveena olisi, että järviruokojen leikkaukseen voisi tulevaisuudessa myöntää vaikka maatalous- tai muuta tukea.

Yrittäjät avainasemassa

Leader-hankkeessa saadut tulokset ovat saanet myös muut rahoittajatahot uskomaan, että järviruokoon liittyvää liiketoimintaketjua kannattaa kehittää yhteistyöllä.

Ely-keskus on myöntänyt Ympäristöministeriön varoista Turun AMK:lle 50 prosentin tuen 466 000 euron hankkeeseen, jossa kehitetään uusia leikkuutekniikoita ja logistiikkaa yhteistyössä yritysten kanssa, poistetaan pullonkauloja liiketoimintaketjusta ja jatketaan luvitustyötä.

– Esimerkiksi RH-Harvesting Oy Paraisilta on rakentanut ruokojen leikkaamiseen lautan, joka leikkaa, murskaa ja paalaa ruo’on. Se voi kuljettaa jopa 100 tonnia biomassaa, eli noin 10 hehtaarin ruovikot kerralla. Sen suhteen on suuret odotukset, mutta se ei voi olla ainoa ratkaisu, sillä niin isolla aluksella ei pääse esimerkiksi mataliin rantavesiin, kertoo Kääriä.

Paraisten Kaukolämpö ja Finnsementti aikovat kokeilla järviruokoa biopolttoaineena. Kiteen Mato ja Multa on perustanut uuden toimipisteen Naantaliin, jossa se kehittää ruokomassasta ammattimaiseen kasvihuoneviljelyyn sellaista tuotetta, joka voisi korvata turpeen. Pari

yritystä lähtee selvittämään ruo’on soveltuvuutta rehuksi ja kuivikkeeksi. Yksi yritys taas kehittelee toimivaa ratkaisua merikuljetuksiin.

– Yksi vielä tutkimaton polku on biohiilituotanto. Jos ruoko jalostettaisiin pyrolyysin avulla biohiileksi, ruokojen hiili pysyisi luonnonkierrosta poissa satoja vuosia. Siitä tulisi ehkäpä hyvä ilmastokompensaatio. Biohiiltä taas voidaan käyttää esimerkiksi veden puhdistamiseen tai viherrakentamiseen, sanoo Kääriä.

Varsinais-Suomen Liitto on puolestaan myöntänyt 70 prosentin tuen 95 000 euron hankkeeseen, jossa selvitetään ruovikoiden määrää. Vuonna 2006 ruovikoista tehtiin kartoitus, jossa todettiin, että Etelä-Suomen rannikkoalueella on noin 30 000 hehtaaria ruovikkoa. Sen jälkeen asiaa ei ole selvitetty, mutta pian saadaan ajantasaista tietoa.

–  Olemme leikanneet näytteitä, joiden perusteella tiedetään, kuinka paljon neliössä järviruokoa on biomassaa. Dronekuvista ja satelliittikuvista taas arvioidaan hehtaarimääriä. Esimerkiksi Tammiluodon Viinitilan rannassa tiedetään, että järviruokoa on hehtaarilla noin 10 tonnia, kertoo Kääriä.

Uusissa hankkeissa omavastuuosuudet ovat niin isoja, että myös hankkeen rahoittajia on pitänyt kerätä paljon. Mukaan on lähtenyt useita yrityksiä, Saaristomeren Suojelurahasto sekä Turun, Paraisten, Kaarinan ja Naantalin kaupungit sekä Turun ammattikorkeakoulu.

– Kaikki osapuolet ovat tässä täysillä mukana ja todella innoissaan, Kääriä kiittelee.

Ruovikon keskellä ärviää.
Kun ruovikkoa poistetaan, vapautuu tilaa muille kasveille. Joskus voidaan mennä ojasta allikkoon, jos ruovikon tilalle tulee ärviäkasvusto (kuvassa ruovikon keskellä). Ärviät voivat kasvaa niin tiheästi, ettei kasvuston läpi pääse edes veneellä.

Vanha idea, uudet tekniikat

Ruovikoiden runsastumisen taustalla on ennen kaikkea vesistöjen nopea rehevöitymiskehitys. Muita syitä on muun muassa laidunnuksen ja niiton loppuminen.

– 50–60-luvulla ruovikoita oli vielä aika vähän. Silloin saaristossa ruokoa hyödynnettiin karjan rehuna. Siitä vähän kilpailtiinkin naapureiden kanssa, kuka saa minäkin vuonna leikata parhaat kasvustot, Kääriä tietää.

Englannissa, Hollannissa ja Tanskassa suositut ruokokatot ovat nekin jo vanha idea, ja tällä hetkellä ruo’osta saisikin parhaan hinnan juuri kattorakentamisen raaka-aineena. Eräässä aikaisemmassa hankkeessa löydettiin vanha ammattirakentajien RT-kortti, joka päivitettiin uuteen uskoon, joten rakennustietokantakortistosta löytyy nyt ohjeet, jos ruokokaton tekeminen kiinnostaa.

Ylhäällä ruovikkoa alhaalla veden pinnan alla näkyy pieniä kaloja.
Ruovikoiden leikkaaminen parantaa kalojenkin olosuhteita. Kuvassa ruovikon edustalla päivää paistattelee salakkaparvi.

Teksti ja kuvat: Janica Vilen

Maaseutuleader AjankohtaistaYhteisön hanke-esimerkit

Pargas nya konditionstrappa öppnar hisnande vyer!

Med stöd av Leadergruppen i Samma båt – Samassa veneessä och i huvudsak med talkokrafter har det byggts en konditionstrappa upp på högen av sidosten som omger Pargas kalkgruva. Det lönar sig att klättra ända upp, för efter 470 trappsteg belönas man med hisnande landskap, en utsikt över kalkgruvan och under klara dagar ända till Åbo. 

Sommaren 2021 ljöd surret av motorsåg och borrmaskiner längs Pajbackavägen i Pargas då de frivilliga färdigställde konditionstrappan som de börjat bygga sommaren 2020.

– Vi inledde bygget i fjol med att fälla träd längs sluttningarna, och dessutom var vi tvungna att gräva bort lite mark för att göra backen mindre brant. I början av juni i år började vi sedan med att bygga själva trappan, berättar projektets primus motor Johan Kronberg.

Grunden lades av yrkesmänniskor och efter det fortsatte bygget med frivilliga krafter. I augusti då journalisten besökte platsen pågick monteringen av trappans handräcke. 

– Vi är en grupp pensionärer som jobbar i två personers lag fyra timmar om dagen. I allmänhet jobbar vi här två gånger i veckan, berättar Mårten Malmgård.

Enligt Johan Kronberg har man redan satsat omkring 2 000 talkoarbetstimmar på trappan. Projektets totalbudget är 158 670 euro, och det är Väståbolands företagare som fungerar som projektinstans. Projektet har fått finansiering av Leadergruppen I samma båt r f – Samassa veneessä r y.

–  Efter att vi ansökt om Leaderstöd kontaktade vi också lokala aktörer och den vägen fick vi också annan finansiering och flera samarbetspartners i projektet. Vi vände oss till Väst-Åbolands företagare och det är nu de som leder det här projektet, berättar Kronberg.

Trappan stiger upp till 50 meter över havet.

Idéen från Malmgårds trappa i Helsingfors

Tanken på att bygga en konditionstrappa vaknade i Johan Kronberg då han besökte Malmgårds konditionstrappa i Helsingfors, en av de första i Finland. 

– Jag deltog i ett startupföretag som skulle göra en app med information om motionsmöjligheterna i alla de större städerna. Då bekantade jag mig med Malmgårds konditionstrappa i Helsingfors – ett objekt som jag inte visste något från förr. Jag fick en ingivelse om att man kunde göra en sådan också i Pargas, berättar Kronberg.

Ivern dämpades ändå lite av det att det i Pargas inte just finns kuperad terräng eller lämpliga backar att bygga en trappa i. Slutligen fick Kronberg tanken att trappan kunde byggas på Pargas kalkgruvas hög av sidosten. Det levereras dagligen flera ton sidosten från Nordkalk som äger gruvan som en biprodukt vid gruvbrytningen, och den staplas i högar runt omkring gruvan. Den hög som trappan byggts på är ganska gammal och har inte fyllts på med ny sten sedan 1950-talet. 

– Nordkalk sa i början att det är frågan om ett gruvområde och därför är tillträde förbjudet för utomstående. Vi löste problemet genom att arrendera området av Nordkalk och göra liksom ett litet eget område innanför gruvområdet. Nordkalk har nog varit uppmuntrande i det här projektet. De har bland annat gett oss löst stenmaterial att använda som botten för trappan, säger Kronberg.

Själva gruvan är 130 meter djup så det är ett högt fall dit ner uppifrån stenhögen. Därför har man inhägnat området där trappan befinner sig. Till skillnad från många andra konditionstrappor i Finland var man i Pargas tvungen att bearbeta sluttningen så att den passade för trappan och att göra en tio meter bred slät passage för den. I allmänhet har trapporna byggts till exempel invid slalombackar eller i terrängen. 

Johan Kronberg är primus motor för trapprojektet.

Leader uppmuntrar till motion!

Det har byggts många konditionstrappor i Finland med Leaderfinansiering. Bara i Egentliga Finland byggdes 2014-2020 nio konditionstrappor som fick stöd ur landsbygdsfonden via de lokala Leadergrupperna. Således visade de föregående projekten vägen för Pargas trappor. 

– I Loimaa finns en konditionstrappa där bänkarna på utsiktsplattformen inte höll längre än några månader. Vi tog det ad notam och gjorde från början bänkarna i Pargas extra stadiga så att de skulle vara hållbarare, berättar Johan Kronberg.

Det finns också planer på att ännu installera LED-lampor under trapporna så att de kan användas också vintertid. Belysningsmetoden är kopierad direkt från en konditionstrappa i Sibbo som också har en rörelsedetektor. Om ingen är på trappan släcks lamporna, men de tänds då det kommer användare. Sensorn räknar också besökarna. 

Till sommaren 2022 är det meningen att förstora parkeringsplatsen, för det väntas mycket besökare till trappan. 

– Pargasborna har varit riktigt glada åt projektet. Trappstegens höjd har avsiktligt hållits låg för man har inriktat sig på alla slags människor som användare, inte bara idrottare, berättar Kronberg.

Mårten Malmgård och Bernt Engström installerade brädräcken på trappan i augusti 2021.

 

Text och bilder: Nina Maunuaho

Översättning: Mathias Luther

Uncategorized @fi

Paraisten uudet kuntoportaat johdattavat mahtaviin maisemiin!

Paraisten kalkkilouhosta ympäröivälle jätekivimäelle rakentuu uudet 470-askelmaiset kuntoportaat. Suurilta osin talkootyönä toteutettujen portaiden olisi tarkoitus olla valmiit syyskuuhun mennessä. Tällä hetkellä hankkeen parissa ahertavilla talkoolaisilla on edessään vielä muun muassa näköalatasanteen rakentaminen portaiden yläpäähän.

Paraisten Pajbakantiellä raikuu moottorisahan ja porakoneen hurina. Talkoovuorossa puurtavat eläkeläiset kiinnittävät portaisiin asennettujen paalujen päälle kaidelautoja. Käynnissä on kalkkilouhoksen jätekivimäelle rakennettavien kuntoportaiden viimeinen silaus, jonka jälkeen vuoden 2020 kesällä aloitettu hanke alkaa olla loppusuoralla.

– Rakentaminen aloitettiin viime vuoden kesällä hakkaamalla puita rinteiltä, ja lisäksi jouduimme kaivamaan maata pois todella paljon, jotta saimme rinnettä loivennettua. Kesäkuun alussa tänä vuonna taas aloitettiin varsinaisten portaiden tekeminen, kertoo hankkeen vetäjä Johan Kronberg.

Portaiden rakennustyöt on toteutettu suurelta osin talkootyönä. Paikalla on ollut myös ammattilaisia hoitamassa pohjatyöt, joiden jälkeen muun muassa vapaaehtoiset eläkeläiset ja muut talkooporukat ovat jatkaneet rakennustöitä. Tällä hetkellä vuorossa on kaiteiden kiinnitys varsinaisiin portaisiin.

– Kiinnitetään kaiteita vielä tänään, sillä huomenna pitäisi olla jo valmista. Meillä on tällainen eläkeläisporukka, jonka kanssa tehdään töitä kahden hengen ryhmissä neljä tuntia päivässä. Yleensä tullaan talkoisiin kahtena päivänä viikossa, kertoo Mårten Malmlund.

Portaisiin on käytetty Johan Kronbergin mukaan jo noin 2000 talkootyötuntia. Hankkeen kokonaisbudjetti on 158 670 euroa, ja sen vetäjänä toimii Länsi-Turunmaan yrittäjät. Rahoitusta hanke on saanut myös paikalliselta Leader-ryhmä I samma båt – Samassa veneessä ry:ltä.

– Leader-tuen hakemisen jälkeen otettiin myös yhteyttä paikallisiin tahoihin, ja sitä kautta hankimme myös muuta rahoitusta ja yhteistyökumppaneita hankkeelle. Käännyimme Länsi-Turunmaan yrittäjien puoleen ja he nyt sitten vetävät tätä projektia, kertoo Kronberg.

Kaksi henkilöä portaiden rakennustöissä.
Mårten Malmlund ja Bernt Engström asentavat kaidelautoja portaisiin.
Portaissa talkoilevat eläkeläisten lisäksi myös urheiluseurojen jäsenet. Linnea Nyström-Salonen on ollut talkoissa mukana useita kertoja, ja odottaa innolla kuntoportaiden avautumista.

Idea saatiin Helsingin Malminkartanon kuntoportaista

Ajatus portaiden rakentamisesta syntyi, kun Johan Kronborg vieraili Helsingissä Malminkartanon kuntoportailla, jotka ovat yhdet Suomen ensimmäisistä kuntoportaista.

– Olin mukana start upissa, jossa oli tarkoitus tehdä matkailijoille sovellus, jossa on tietoa kaikkien isompien kaupunkien ulkoliikuntamahdollisuuksista. Silloin tutustuin Helsingissä kohteeseen, josta en tiennyt aikaisemmin mitään – Malminkartanon kuntoportaisiin. Silloin tuli jo vähän ajatus siitä, että tänne Paraisillekin voisi tehdä sellaiset, kertoo Kronberg.

Rakennusintoa kuitenkin hidasti se, että Paraisilla ei juurikaan ole korkeuseroja tai sopivia mäkiä portaiden rakentamiselle. Kronberg sai kuitenkin lopulta yhdessä vanhimman poikansa Jimmy Kronbergin kanssa idean portaiden rakentamisesta Paraisten kalkkilouhoksen jätekivikasan päälle. Louhoksen omistavalta Nordkalkilta tulee päivittäin monta tonnia jätekiveä kalkin louhimisen sivutuotteena, ja se pinotaan louhoksen ympärille kasoiksi. Kivikasa, jolla portaat sijaitsevat, on melko vanha, sillä siihen ei ole tuotu uutta kiveä sitten 1950-luvun.

– Päätimme Jimmyn kanssa mennä Nordkalkiin tapaamaan tuttavaamme Tarmo Tuomista, ja hän lupasi selvittää olisiko tämä mahdollista. Kyseessä on kuitenkin kaivosalue, joten sinne on ulkopuolisilta pääsy kielletty. Asia eteni tästä huolimatta nopeasti, ja ongelma ratkaistiin vuokraamalla maa-alue Nordkalkilta ja tekemällä meille oma alue kaivosalueen sisälle. Nordkalk on ollut kannustava tässä projektissa, ja he ovat muun muassa antaneet meille käyttöön irtokiveä portaiden väylän pohjaksi, kertoo Kronberg.

Kaivos itsessään on 130 metriä syvä, joten sinne on iso pudotus kivikasan päältä. Siksi portaiden vaatima maa-alue on aidattu verkkoaidalla. Erona moniin muihin suomalaisiin kuntoportaisiin Paraisilla on myös se, että rinnettä jouduttiin muokkaamaan portaille sopivaksi ja tekemään siihen 10 metrin paljas väylä portaita varten. Yleensä ne rakennetaan esimerkiksi laskettelukeskuksen yhteyteen tai maastoon.

Johan Kronberg on toiminut porrashankkeen vetäjänä jo toista vuotta. Hän koordinoi päivittäin muun muassa mäellä työskenteleviä talkooryhmiä.

Hienosäätöä vielä ennen avajaisia

Suomeen on rakennettu Leader-tuen avulla monia kuntoportaita, joista Paraisten portaisiinkin on otettu mallia. Kestäviin näköalatasanteisiin saatiin malli muun muassa Loimaan kuntoportaista.

– Ollaan vähän kopioitu tähän ideoita monista eri suomalaisista portaista. Näköalatasanteeseen saatiin vinkki Loimaan kuntoportaista, jonka tasanteen penkit eivät kestäneet kuin pari kuukautta. Paraisille penkkeihin laitettiin heti rakennusvaiheessa vahvikkeet, jotta ne olisivat kestävämmät, kertoo Johan Kronberg.

Portaiden alle olisi tarkoitus asentaa vielä led-valot, jotta niitä voitaisiin käyttää myös talviaikaan. Valaistusjärjestelmä on kopioitu suoraan Sipoossa sijaitsevista kuntoportaista, joihin on asennettu liikkeen tunnistava sensori. Jos portaissa ei ole ketään, valot ovat pois päältä, mutta kun paikalle saapuu käyttäjiä, syttyvät valot päälle. Sensori myös laskee kävijämäärät portailla.

Portaiden sijainti Pajbakantiellä lähellä kaivosaluetta tarkoittaa sitä, että alueella ei ole kovin paljon parkkitilaa portailla vieraileville. Ensi kesäksi alueelle olisi tarkoitus kuitenkin rakentaa myös suurempi parkkipaikka, sillä portaille on odotettavissa suuri määrä kävijöitä. Paikalliset ovat ottaneet porrashankkeen innolla vastaan.

– Paikalliset ovat olleet oikein mielissään kuultuaan hankkeesta.  Portaiden askelväli on tehty tarkoituksella matalaksi, sillä niiden kohderyhmäksi on ajateltu kaikenlaiset ihmiset, eikä vain urheilijat, kertoo Kronberg.

Kronbergin mukaan portaat saadaan avattua viimeistään syyskuun aikana. Sitä ennen tarkoitus olisi asentaa portaisiin vielä kameravalvonta ja rakentaa niiden yläpäähän näköalatasanne.

Kuntoportaiden kyltti verkkoaitaan kiinnitettynä.
Portaita ja sitä ympäröivää aluetta kutsutaan Hundbanaksi eli Koirabaanaksi. Nimi tulee alueella aikanaan sijaitsevasta junaradasta, jonka veturi on ollut koiran näköinen.
Timpuri Ari Adolfsson valmistelee kaidepylväitä eläkeläistalkoolaisia varten.
Portaat kohoavat 50 metriä merenpinnan yläpuolelle.
Portaiden yläpäähän rakennetaan näköalatasanne, josta voi nähdä selkeällä säällä jopa Turkuun saakka.
Portaat sijaitsevat Paraisten kalkkilouhoksen kupeessa. Niille on vuokrattu erillinen tila vanhan jätekivikasan päästä.

 

Teksti ja kuvat: Nina Maunuaho, Haloo maaseutu!

Yhteisön hanke-esimerkit

Syksyn 2021 hankekäsittely

Käsittelemme hankkeita seuraavan kerran marraskuun lopulla, jolloin voimme tehdä hallituksen puoltoja myös ensi vuoden kiintiöstä valmiiksi. Tämän vuoden rahoitus on jo melkein loppu, eli lopullisia päätöksiä ELY:stä saisi sitten ehkä ensi vuoden helmikuun puolella. Vinkit hakijoille:

  • Olkaa ajoissa yhteydessä meihin jotta olemme hankesuunnitelussa mukana alusta asti.
  • Yhdistykset: olkaa hetimiten yhteydessä suomi.fi palveluun ja tarkastakaa että oikeilla henkilöillä on valtuudet asioida yhdistyksen puolesta. Jos yhdistys ei näy kun kirjaudut suomi.fi palveluun omilla pankkitunnuksillasi, sinulla ei ole valtuutta. Jos yhdistyksellä on kaksi nimenkirjoittajaa, tämä prosessi voi olla pitkä, joten aloita tällä asialla.
  • Jotta voisimme käsitellä hakemusta marraskuun lopulla, sen on oltava Hyrrässä kaikkine liitteineen viimeistään 15.11. Huom: Mahdolliset rakennusluvat ym on oltava hyväksyttyjä ennen hakemuksen käsittelyä.
  • Yritykset: jos suunnittelette isompaa rakennushanketta tai investointia: ELY-keskuksen seuraava hakupäivämäärä on lokakuun loppuun mennessä.

Maaseutuleader Ajankohtaista

Paraisten rullahiihtorata tarjoaa vauhdin hurmaa, mutta ei vaarallisia tilanteita!

Leader I samma båt – Samassa veneessä myönsi maaseuturahastosta tukea Paraisten uuden rullahiihtoradan rakentamiseen. Tänä kesänä rata on ollut kovassa käytössä, ja ensimmäiset kansalliset rullahiihtokilpailutkin keräsivät kiitosta. Rullasuksien ja -luistimien lisäksi radalle pääsee myös perinteisillä suksilla, sillä asvaltoitu reitti toimii talvikaudella hiihtoladun pohjana.

Finbyn hiihtokeskuksella vietettiin syyskuussa 2020 Paraisten rullahiihto- ja rullaluisteluradan avajaisia. Innokkaimmat ehtivät nauttia radasta jo viime syksynä, mutta viimeistään tänä kesänä se on ollut kovassa käytössä.

– Radan rakentamiseen meni koko viime kesä, mutta se oli sen arvoista! Nyt työ palkitsee, kun näkee, miten hyvin rata on otettu vastaan, kommentoi Pargas IF:n hiihtojaoston puheenjohtaja Patrick Johansson.

Tänäkin kesänä 2,6 kilometrin mittaiselle radalle tehtiin vielä pieniä korjauksia ja loppukesästä päästiin jo järjestämään ensimmäiset kansalliset rullahiihtokilpailut.

–  Ihmisiä tuli ympäri Suomen ja kilpailijat antoivat radasta paljon positiivista palautetta. Rata on kilpailuja varten tarpeeksi tekninen, mutta jos ei halua tehdä niin raskasta lenkkiä, radalta voi valita vain sellaiset osuudet, joissa ei ole kovia nousuja, kertoo Johansson.

Rata sopii siis hyvin kilpailijoiden lisäksi myös kuntohiihtäjille ja vasta-alkajille. Moni onkin uskaltautunut rullasuksille ensimmäistä kertaa nyt, kun lajia varten on oma turvallinen harjoittelupaikka.

–  Monelle se on iso este, jos joutuu hiihtämään liikenteen sekaan ja sen vuoksi rullahiihtoa ovatkin harrastaneet tähän asti lähinnä kilpahiihtäjät. Mutta täällä on turvallista kokeilla, kun ei ole muuta liikennettä, vaarallisia risteyksiä tai kaivonkansia, selittää Johansson.

Patrick Johansson seisoo rullahiihtoradan lähtöpaikalla.
Pargas IF:n hiihtojaoston puheenjohtaja Patrick Johansson on iloinen nähdessään, miten iso työ kantaa nyt hedelmää. Hänen omassakin perheessä on neljä kilpahiihtäjää, joilla on nyt hyvät harjoittelumahdollisuudet ympäri vuoden.

Uusi rata on parantanut ennen kaikkea lasten harrastusmahdollisuuksia seurassa. Aikaisemmin rullahiihtotreenit pidettiin liikenteen joukossa, minkä vuoksi nuorimpia hiihtäjiä ei voitu ottaa mukaan. Nyt harjoittelu on turvallista junioreillekin.

Rullasuksien lisäksi radalle voi lähteä myös rullaluistimilla. Valaistu rata on päivittäin vapaassa käytössä ja se pyritään pitämään kunnossa pitkälle syksyyn.

– Sadekaan ei haittaa, jos rata vain on puhdas lehdistä ja neulasista. Niitä aletaan syksyn tullen harjata tai puhaltaa, kertoo Johansson.

Keskellä seitsemän lasta rullasukset jalassa ja molemmissa reunoissa aikuinen neuvomassa.
Kuva: Pargas IF.

Asvaltointi auttaa talvellakin

Radan asvaltointi parantaa hiihto-olosuhteita talvellakin, sillä tasaiselle radalle tarvitaan vähemmän lunta hyvän ladun tekemiseksi. Lisäksi asvalttipohja kantaa latukoneet paremmin, eikä lumi sula asvaltin päältä yhtä helposti. Viime talvenakin Finbyssä pääsi hiihtämään vielä pitkään sen jälkeen, kun muualta oli ladut jo sulaneet.

Viime talvena uuden radan lähtöpaikalle kasattiin lunta säilöön 4 400 kuutiota, joten toiveissa on, että hiihtämään päästäisiin jo joulukuussa.

– Nyt meillä oli poikkeuksellisen kuuma kesä, mutta vielä kasa näyttää ihan hyvältä. Jos hyvin käy, saamme säilölumella kilometrin verran latua aikaiseksi.

Finbyn hiihtokeskuksen hiihtorata on ollut käytössä jo yli 20 vuotta. Viime talvena lumitilanne oli niin hyvä, että pitkästä aikaa kaikki Finbyn ladut olivat käytössä. Asvaltoidulta ladulta pääsee hiihtämään yhteensä lähes 15 kilometriä eri latuja.

Latukartta.
Finbyssä on hyvänä talvena latuja jopa 15 kilometrin edestä.

Pargas IF on ollut useita vuosia Hiihtoliiton luokituksen mukaan Suomen 20 parhaan seuran joukossa.

– Se on aikamoinen saavutus, kun Suomessa on yli 300 hiihtoseuraa, joista osa pääsee laduille jo lokakuussa. Lumiolosuhteet ovat vaikuttaneet paljon harjoitteluun, mutta nyt tilanne tasoittuu, sillä rullahiihto toimii hyvin harjoitteluna hiihtokautta varten, kommentoi Johansson.

Viime vuosina Pargas IF:n juniorityö on tuottanut tulosta, ja nyt riittää jännitettävää myös aikuisten puolella. Seuraa edustava Anni Lindroos teki läpimurtonsa viime kaudella nuorten suomenmestaruuskisoissa. Pian nähdään, miten kaksi SM-kultaa Paraisille tuonut hiihtäjä pärjää aikuisten sarjassa.

Yhteinen ponnistus

Ilmakuvassa näkyy vasemmalla rullahiihtorata ja oikealla golfkenttä, väliin jää sinipohjainen padel-kenttä.
Radan lähtöpaikan vieressä on 4 400 kuutiota säilölunta odottamassa seuraavaa hiihtokautta. Lunta on säilötty Finbyssä aikaisemmin sahanpurun alla, mutta nyt apuna on myös lumensuojamattoja.

Hankkeen kokonaisbudjetti oli 60 900 euroa, josta I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmän myöntämän julkisen tuen osuus oli 39 600 euroa, eli 65 prosenttia.

– Ilman Leader-tukea tätä ei olisi rakennettu. Lisäksi auttoi se, että kaupunki oli niin myötämielinen ja paikalliset yrityksetkin auttoivat meitä. Ja paljon tehtiin talkoita. Muualla Suomessa samanlaisia ratoja on rakennettu kolminkertaisella budjetilla, tietää Johansson.

Rullahiihtorata täydentää Finbyn muutenkin vaikuttavaa urheilupalettia. Samalla alueella pääsee harrastamaan golfia, padelia, frisbeegolfia ja maastojuoksua. Elokuun viimeisenä viikonloppuna uusi rata toimiikin SaaristoTrail-polkujuoksutapahtuman lähtöpaikkana.

 

Janica Vilen

 

Pargas IF esittelee rataa PiffenTV:ssä

Maaseutuleader AjankohtaistaYhteisön hanke-esimerkit

Natureffect tarjoaa ympäristövastuullisia luontomatkailupalveluita Saaristomerellä – yöpyä voi vaikka leijuvassa teltassa

Kemiönsaarelainen matkailuyritys Natureffect tarjoaa elämyksellistä luontomajoitusta ja matkailupalveluita Saaristomeren alueella. Asiakkailla on muun muassa mahdollisuus yöpyä puihin kiinnitettävissä teltoissa ja osallistua opastetuille retkille. Yrityksen perusarvona on elämyksellisyyden lisäksi myös ympäristövastuullisuus, mikä näkyy vahvasti sen toiminnassa.

Saaristomerellä päivät voi viettää luontopoluilla seikkaillen tai merellä meloen, mutta yöt nukutaan tukevasti pari metriä maanpinnan yläpuolella. Ville Laitisen vuonna 2018 perustama yritys Natureffect tarjoaa asiakkailleen majoitusta leijuvissa Tentsile-teltoissa ja matkailupalveluita laidasta laitaan.

Yritys sijaitsee Taalintehtaalla, jonne alun perin Vaasasta kotoisin oleva Laitinen muutti muutama vuosi sitten asuttuaan jonkin aikaa sekä Helsingissä että Turussa. Hän kokee, että kaupungista saaristoon muuttanut perhe otettiin paikallisten avarakatseisuuden vuoksi hyvin vastaan.

– Täällä on totuttu aina ottamaan tulijoita vastaan, koska rautaruukille on saapunut työntekijöitä muualta. Siksi meidätkin otettiin lämmöllä vastaan, kun aikanaan tänne muutimme, kertoo Laitinen.

Koulutukseltaan Laitinen on luonto-opas ja luonnontieteiden kandidaatti, joten myös oman luontomatkailuyrityksen perustaminen tuntui luontevalta. Hänellä on tällä hetkellä kädet täynnä töitä, sillä yrityksen lisäksi hän työskentelee toiminnanjohtajana Norpas ry:ssä, joka järjestää Taalintehtaalla muun muassa samannimistä festivaalia.

– Yrityksen toiminta on viime vuosien aikana kasvanut eli sen parissa riittäisi työtä enemmän kuin ehdin tekemään. Haluaisinkin tulevaisuudessa työllistää esimerkiksi paikallisia nuoria luontomatkailun ja ympäristökasvatuksen pariin, kertoo Laitinen.

Yritys sai ensimmäisenä toimintavuotenaan I samma båt – Samassa veneessä ry:n Leader-tukea, jolla yrityksen alkuhankintoja tehtiin. Lisäksi Laitinen ja muut alueen yrittäjät saavat hyödyntää Leader-tuella tehtyjä matkailumateriaaleja ja useita alueella sijaitsevia luontopolkuja.

Ville Laitinen osoittaa Pienelle Masuunijärvelle päin.
Laitinen osoittaa Pientä Masuunijärveä, joka oli Suuren Masuunijärven kanssa ratkaisevassa roolissa siinä, että Taalintehtaalle ylipäätään tuli tehdas aikoinaan. Järvestä saatiin vesivoimaa teräksen tuotantoon.

Päätuotteena leijuva teltta

Taalintehdas on yksi Natureffectin neljästä telttamajoituskohteesta. Kymmenen minuutin kävelymatkan päässä Taalintehtaan keskustasta sijaitsevan Suuren Masuunijärven rannalle Laitinen pystyttää kesäisin yleensä kolmesta viiteen telttaa.

– Maisemat ovat tosi hienot, sillä valitsemani telttapaikat yleensä sijaisevat vesistön äärellä. Täällä Taalintehtaalla teltat pystytetään järven rannalle, kun taas Kasnäsissa ja Rosalassa teltat sijaisevat meren rannalla. Kansallispuiston alueella sijaitsevaa Högsåran telttapaikkaa käytetään vain erityistilanteissa, kertoo Laitinen.

Teltat kiinnitetään halutulle korkeudelle kolmeen puuhun, jotka sijaitsevat vähintään neljän metrin etäisyydellä toisistaan. Lisäksi Laitinen kiinnittää teltan alapuolelle toisen tason oleskelutilaksi. Sen päältä pääsee myös kiipeämään sisälle telttaan, jonka pohjassa oviaukko sijaitsee. Teltat ovat myös täysin vedenpitäviä eli majoittua voi säällä kuin säällä.

– Kovissakaan ukkosmyrskyissä ei ole teltasta vesi tullut läpi, kertoo Laitinen.

Joskus teltta voidaan myös kiinnittää istumakorkeudelle sellaisia asiakkaita varten, jotka eivät pysty kiipeämään korkealle. Tällöin leijuva teltta voi olla jopa parempi vaihtoehto kuin tavallinen maahan kiinnitettävä teltta, sillä sinne on usein helpompi päästä sisään. Leijuvan teltan voi myös pystyttää sellaiseen paikkaan, mihin tavallista telttaa ei voi laittaa, sillä maaston ei tarvitse olla tasaista.

Kuvassa Tentsile-teltta ja alakerros puuhun kiinnitettyinä.
Leijuvaan telttaan kuuluu myös alakerros, jonka päältä pääsee kiipeämään sisälle telttaan. Kuva: Teemu Saloriutta.

Pyörämatkailutrendi näkyy myös saaristossa

Majoituksen yhteydessä asiakkaat usein myös vuokraavat Laitiselta polkupyöriä. Tällä hetkellä saatavilla on vain perinteisiä pyöriä, mutta tulevaisuudessa Laitinen haluaisi kehittää toimintaa hankkimalla vuokrattavaksi myös sähköpyöriä.

– Pyörämatkailu on tällä hetkellä nosteessa, ja Keski-Euroopan pyörävillitys näkyy jo Suomessakin. Sähköpyöriä kysytään usein, mutta tällä hetkellä niitä ei ole valitettavasti varaa hankkia, kertoo Laitinen.

Natureffectin palveluihin kuuluu pyörä- ja välinevuokrauksen lisäksi myös erilaiset opastukset ja retket. Suosituin kohteista on Saaristomeren kansallispuistoon kuuluva puolustusvoimien linnakesaari Örö.

– Örölle järjestämme päiväretkiä ja pyöräopastuksia. Asiakkaiden on mahdollista vuokrata  siellä halutessaan kanootteja tai kajakkeja yhteistyöyrittäjien kautta. Tällöin myös melontaretket onnistuvat opastettuna, kertoo Laitinen.

Natureffect järjestää toimintaa tarvittaessa myös työporukoille. Laitisen tarjoamaan pakettiin kuuluu majoitus leijuvissa teltoissa, ruokailut sekä erilaisia aktiviteetteja, kuten kiipeilyä tai vaellusta.

Ilmakuva saaristosta.
Natureffect tarjoaa majoitusta neljässä saariston kohteessa: Taalintehtaalla, Rosalassa, Högsårassa ja Kasnäsissä.

Arvoina elämyksellisyys ja ympäristöystävällisyys

Matkailupalveluiden lisäksi Natureffect tekee ympäristöasioihin liittyvää konsultointia. Laitisen palkkaamat työntekijät antavat kiertotalous- ja jäteneuvontaa muun muassa kouluissa, ja sen lisäksi yritys tarjoaa ympäristöneuvontaa myös yrityksille ja kunnille.

Ympäristöystävällisyys näkyy vahvasti myös Natureffectin tarjoamissa palveluissa. Teltat ja kaikki muut majoittumisessa käytettävät materiaalit hankitaan mahdollisimman kestävinä ja hyvälaatuisina.

– Yritämme mennä kaikissa materiaalihankinnoissa ja palveluissa vastuullisuus edellä. Kertakäyttötavaraa emme missään nimessä hanki, korostaa Laitinen.

Retkeilijää muistutetaan aina myös hänen omasta vastuustaan, joka on erittäin tärkeä osa kestävää luonnossa majoittumista. Asiakkaita varten on telttapaikoille laitettu esimerkiksi jäteastiat, jotta he pystyvät itse kierrättämään jätteensä.

Ympäristövastuullisuuden lisäksi yritykselle tärkeää on elämyksellisyys. Yrityksen yhtenä päätarkoituksena onkin ollut alusta asti, että ympäristövastuullisuutta tuodaan ihmisten tietoisuuteen juuri elämysten kautta. Kun ihminen viettää aikaa ja majoittuu luonnossa, hän usein havahtuu siihen, että luontoa pitää suojella.

– Kun luontosuhde syvenee, ihminen alkaa yleensä käyttäytymään ympäristövastuullisemmin, kertoo Laitinen.

Leijuvat teltat tarjoavat uusia elämyksiä myös ulkoilmaelämään tottuneille. Vaikka ulkona yöpyminen olisi jo asiakkaille tuttua, ei heillä välttämättä ole kokemusta korkealla puussa nukkumisesta. Myös kohteet, joissa telttapaikat sijaitsevat ovat Laitisen mukaan hienoja ja säväyttäviä.

– Saaristoluonto on hyvin monimuotoinen ja maisemat vaihtuvat pienelläkin alueella tiuhaan, kertoo Laitinen.

 

Kuvassa henkilö istuu puuhun kiinnitetyssä Tentsile-teltassa.
Leijuvassa teltassa majoittuminen tarjoaa uusia elämyksiä myös niille, joille perinteinen telttamajoitus on jo tuttua. Kuva: Ville Laitinen.

Kestävyyttä myös tulevaisuuden luontomatkailuun

Tulevaisuudessa Laitinen haluaisi kehittää palveluistaan paketteja, joihin kuuluu majoituksen lisäksi myös opastukset ja ruokailut. Kemiönsaaren kunnalta vuokraamalleen maa-alueelle hän on lisäksi suunnitellut rakentavansa laavun ja tulentekopaikan, mikäli kunta antaa siihen luvan. Sille on tarvetta, sillä monet asiakkaista ovat kyselleet nimenomaan tulentekomahdollisuuden perään.

Laitisen mukaan luontomatkailu ammattimaistuu saaristossa koko ajan. Tähän on vaikuttanut Suomen viimeisen alkuperäisen ruukin lopettaminen Taalintehtaalla vuonna 2012, minkä jälkeen matkailun arvo alueen elinkeinona ymmärrettiin ja siihen alettiin panostaa.

Jo muutama vuosi sitten Laitisen ja muiden alueen luontomatkailutoimijoiden visiona olikin brändätä Saaristomeren alueesta Suomen kestävän luontomatkailun ykköskohde. Ehdotus ei saanut tuolloin vielä laajempaa kannatusta, vaan useimmat alueen matkailutoimijoista halusivat panostaa erityisesti ulkomaalaisten ryhmämatkoihin. Laitinen itse ei kuitenkaan ole halunnut markkinoida palveluitaan ulkomaille, sillä saariston kestävä luontomatkailu on vihdoin saanut ansaitsemaansa nostetta myös Suomen rajojen sisäpuolella. Syynä on myös toive siitä, ettei Suomeen matkustettaisi lentäen.

– Onhan se toki hienoa, jos myös ulkomaalaiset löytävät tänne. Markkinointia voisi kuitenkin alkaa tehdä sillä näkökulmalla, että kannustetaan vierailijoita tulemaan tänne nimenomaan maateitse, pohtii Laitinen lopuksi.


Teksti: Nina Maunuaho
Kuvat: Nina Maunuaho, Teemu Saloriutta ja Ville Laitinen

Maaseutuleader AjankohtaistaYritysten hanke-esimerkit

TULOKSET – Saaristomeren kalatalousryhmän toiminnan arviointi

Saaristomeren kalatalousryhmän toiminnan avoimeen arviointikyselyyn saatiin 37 vastausta. Suurin osa vastaajista oli kaupallisia kalastajia (16 vastaajaa). Vastaajamäärät olivat lähes identtiset vuoden 2017 määriin verrattuna, jolloin kyselyyn vastasi 38 henkilöä, ja heistä 15 oli kalastajia.

Kalatalousryhmätoimintaan oltiin keskimäärin hyvin tyytyväisiä. Yksityiskohtaiset tulokset ja kommentit löytyvät linkistä, mutta yhteenvetona voidaan todeta seuraavaa:

  • Kalatalousryhmätoiminta nähtiin tarpeellisena (4,4 pistettä max 5:stä)
  • Tiedotus on avointa ja luotettavaa (4,3 / 5)
  • Tiedotus ja yhteydenpito on riittävää (4,2 / 5)
  • Neuvonta ja muu avustaminen on kohtuullisen riittävää (3,9 / 5)
  • Vastaajien yhteistyö ryhmän kanssa toimii keskimäärin hyvin (3,9 / 5)

Kaksi selkeämpää muutosta verrattuna vuoden 2017 tuloksiin tuli esille. Kaupalliset kalastajat eivät keskimäärin kokeneet yhteistyötä kalatalousryhmän kanssa enää niin hyväksi kuin vuonna 2017, kun taas kuntien arviot olivat yleisesti selvästi parantuneet. Yhteistyölle heikoimmat arviot antaneet kalastajat toivoivat enemmän tukitoimia uusien ja nuorten kalastajien kohdalla, tiukempaa otetta päättäjiin ja käytännönläheisempiä hankkeita rannikkokalastuksen kuolonkierteen pysäyttämiseksi.

TULOKSET – Saaristomeren kalatalousryhmän toiminnan arviointi

Vastaukset ja kehittämisehdotukset otetaan huomioon, kun työstämme uutta strategiaa vuosille 2021 – 2027.

Kalaleader Ajankohtaista