I samma båt – samassa veneessä rf ry on käynnistänyt oman hankkeen missä selvitämme alueemme yhdistystoimintaa. Kartoitamme mitä yhdistyksiä alueelta löytyy, ja teemme yhdistyksille kyselyn koskien toimintaa ja tulevaisuudenvisioita. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta Leader-rahoituksesta, sekä selvittää yhdistysten roolia ja mahdollisuuksia alueensa kehittäjinä.
Hankkeen rahoittajina on Maaseuturahaston Leaderrahoitus sekä Svenska kulturfonden.
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tulevan ohjelmakauden 2021-2027 kalatalousryhmähaku auennee tulevana syksynä. On siis aika aloittaa uuden kalatalousstrategian valmistelu. Kalatalousstrategiassa tarkastellaan kaupallisen kalastuksen, vesiviljelyn, kalanjalostuksen sekä kalastusmatkailun kehittämisen tarpeita ja tavoitteita alueellisesta näkökulmasta.
Kalatalousryhmätoiminta käynnistyi Saaristomerellä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ohjelmakaudella 2014-2020. Nykyistä kalatalousstrategiaa toteutetaan ainakin vuoden 2021 loppuun saakka, koska uuden ohjelmakauden valmistelu on myöhässä sekä EU-tasolla että kansallisella tasolla.
Kalatalousryhmä kehittää alueensa elinkeinokalataloutta rahoittamalla strategiansa mukaisia yleishyödyllisiä kehittämis- ja investointihankkeita sekä tiedottamalla ja aktivoimalla toimijoita. Kalatalousryhmä saa rahoituksensa Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, Suomen valtiolta ja toimialueen kunnilta. Leader I samma båt – Samassa veneessä rf ry, jonka kotipaikka on Paraisilla, hallinnoi Saaristomeren kalatalousryhmää.
Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt jatkaa kalatalousryhmätoimintaa myös tulevalla ohjelmakaudella. Leader I samma båt – Samassa veneessä rf ry on saanut Varsinais-Suomen ELY-keskukselta rahoituksen kalatalousstrategian 2021-2027 valmisteluun.
Strategia laaditaan avoimesti yhteistyössä kalatalousalan toimijoiden sekä muiden sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa. Järjestämme toukokuussa kolme tilaisuutta, joihin kaikki kiinnostuneet voivat osallistua. Tilaisuuksien teemoina ovat ”Elinkeinokalatalouden paikallinen kehittäminen”, josta järjestetään sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen tilaisuus sekä ”Kalastusmatkailun paikallinen kehittäminen”, joka on kaksikielinen tilaisuus. Tilaisuuksien jälkeen voit käydä kertomassa näkemyksesi kehittämisen tarpeista ja ideoista avoimessa verkkokyselyssä.
Strategia tulee ohjaamaan Saaristomeren kalatalousryhmän rahoituksen suuntaamista ja toimenpiteitä, joten nyt kannattaa olla kuulolla ja tuoda omia kehittämisnäkemyksiä esille.
17:45 Yhteydet avataan
18:00 Kalatalouden paikallinen kehittäminen Saaristomerellä 2016-2020 (Maria Saarinen, Saaristomeren kalatalousryhmä)
18:20 Kalatalouden paikallinen kehittäminen Perämerellä (Iiro Majuri, Perämeren rannikon kalatalousryhmä)
18.40 Katsaus tulevaan ohjelmakauteen 2021-2027
Tuomas Oikari (Varsinais-Suomen ELY-keskus)
Maria Saarinen
19:15 Keskustelua ja kysymyksiä
20:00 Tilaisuus päättyy
17:45 Förbindelserna öppnas
18:00 Lokal utveckling av fiskerinäringen i Skärgårdshavet 2016-2020 (Maria Saarinen, Skärgårdshavets fiskeaktionsgrupp)
18:20 Lokal utveckling av fiskerinäringen i Österbotten (Jonas Harald, Kustaktionsgruppen i Österbotten)
18.40 En blick på den kommande programperioden 2021-2027
Maria Saarinen
19:15 Diskussion och frågor
20:00 Evenemanget avslutas
Föredragen hålls på finska, men kommentarer och frågor kan ställas också på svenska
17.45 Yhteydet avataan
18.00 Kalatalouden paikallinen kehittäminen Saaristomerellä 2016-2020 kalastusmatkailun näkökulmasta (Maria Saarinen, Saaristomeren kalatalousryhmä)
18.10 Kalastusmatkailun paikallinen kehittäminen Sisä-Suomessa (Janne Ruokolainen, Sisä-Suomen kalatalousryhmä)
18.30 Katsaus tulevaan ohjelmakauteen 2021-2027
Tuomas Oikari (Varsinais-Suomen ELY-keskus)
Maria Saarinen
19:00 Keskustelua ja kysymyksiä
19.30 Tilaisuus päättyy
Ilmoittaudu linkin https://forms.gle/fy4Frgw7iFmaRxuV9 kautta viimeistään kaksi päivää ennen tilaisuutta. Lähetämme ilmoittautuneille tilaisuutta edeltävänä päivänä sähköpostitse erillisen linkin, jolla voi liittyä etäyhteydellä järjestettävään tilaisuuteen.
Ravintolayrittäjänä Jurmon saarella kannattaisi aina nukkua käsi ulkona ikkunasta. Jos on tuulinen aamu, voi kääntää kylkeä, jos taas on tyyni sää, kannattaa varautua siihen, että lounasaikaan nälkäisiä veneilijöitä riittää. Parhaillaan kotimajoitusta ja ruokaa tarjoavan Jurmo Innin pihapiiriin rakentuu uusi ruokasali, jolla vastataan ravintolapalveluiden kasvavaan kysyntään.
Paraisten kaupunkiin kuuluvalla Jurmon saarella asuu 10 ihmistä. Vapaa-ajan asukkaita on 60 ja lisäksi taianomaisella saarella käy vuosittain noin 20 000 vierailijaa. Se asettaa painetta pienen saaren ainoalle ravintolalle Jurmo Innille. Kauniina kesäpäivänä nälkäisiä turisteja voi helposti tulla toista sataa ja tähän mennessä yrittäjä Tiina Johansson on ruokkinut heidät oman kotinsa keittiössä ja terassilla.
Ensi kesänä kotimajoitusta ja ruokapalveluita tarjoavan Jurmo Innin asiakkaat pääsevät syömään uuteen ruokasaliin. Jurmo Innin päärakennuksen viereen rakentuu parhaillaan noin 30 hengen ruokailutila.
– Ruokailijoita tulee joka vuosi enemmän ja enemmän. Viime heinäkuussa meillä oli yli 1 000 syöjää, kertoo Tiina Johansson.
Jurmo Innillä on itsellään kahdeksan majoituspaikkaa, ja yhteensä saarella on noin 40 vuodepaikkaa. Lisäksi saarelta löytyy Metsähallituksen telttailualue ja myös monet veneilijät pysähtyvät syömään Jurmoon.
– Ja ryhmiä käy paljon. Erityisesti eläkeläiset ovat tärkeä ryhmä kotimaan matkailussa, Johansson lisää.
Kesällä Jurmo Innissä on seisova pöytä päivittäin kello 12–18. Aamiaista ja illallista saa tilauksesta. Seisovassa pöydässä on vaihtelevasti kotiruokaa, mutta esimerkiksi illalliseksi voi tilata perinteisen saaristolaispöydän. Ravintolassa on A-oikeudet.
Investointitukea maaseuturahastosta
I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmä tukee Jurmo Innin investointia 35 prosentin osuudella. Silti rakennushanke on yrittäjältä iso ponnistus.
– Joidenkin arvioiden mukaan rakentaminen on saaressa 30 % kalliimpaa kuin mantereella, toisten arvioiden mukaan jopa 50 % kalliimpaa. Ja onhan se ihan selvä asia, kun matkat ovat pitkiä. Esimerkiksi sähköasentajaa tarvitaan vain parin tunnin ajan, mutta muutamassa eri vaiheessa, joten joka vaihetta varten pitää matkustaa, Johansson avaa saaristorakentamisen haasteita.
Tällä hetkellä Jurmoon kuljetaan M/S Baldurilla Nauvon vierasvenesatamasta ja matka kestää nelisen tuntia. Kesällä Jurmoon pääsee Pärnäisistä, jolloin matka taittuu hieman nopeammin.
Investointi parantaa kuitenkin koko saaren mahdollisuuksia ottaa turisteja vastaan. Satamassa on kesäisin kahvila ja ruokaa pystyy tekemään myös itse vuokramökeissä ja telttailualueen nuotiopaikalla, mutta yhä enemmän turistit haluavat istua valmiiseen pöytään.
Pienellä saarella mielenkiintoinen historia
Tasan 200 km päässä sekä Helsingistä että Tukholmasta sijaitseva Saaristomeren helmi houkuttelee turisteja ennen kaikkea mielenkiintoisen historiansa ja ainutlaatuisen luontonsa vuoksi. Tarinoiden mukaan Jurmo on aikanaan ollut merirosvojen pesäpaikka, minkä vuoksi Kustaa Vaasa määräsi koko saaren poltettavaksi 1500-luvulla. Tämän polton kerrotaan muokanneen maiseman sellaiseksi kuin se nyt on: avoimeksi ja karuksi. Saaressa vapaana laiduntava karja ja nykyään myös alpakat ovat jatkaneet maisemointityötä omalta osaltaan. Suurimmaksi osaksi maata peittää matala katajakasvusto ja kanervanummi, joiden lisäksi siellä on nykyisin myös istutettua mäntymetsää.
Jurmon saari kuuluu Salpausselän päätemoreeniin, mikä selittää pitkulaisen muodon. Saari myös kasvaa koko ajan, sillä se kohoaa merestä noin neljä senttiä vuodessa.
– Maisemien lisäksi täällä käydään paljon myös surffaamassa ja bongaamassa lintuja. Lintujen pesimisaikaan kesällä toinen puoli saaresta on suljettu. Ja on täällä myös 150 harvinaista kasvia. Lista niistä löytyy Metsähallituksen sivuilta, kertoo Johansson.
Uimaan pääsee molemmilla puolilla saarta: toisella puolella on hiekkaranta ja toisella kallioranta. Saunavuoron voi varata mökkejäkin vuokraavalta Klas Mattssonilta. Matkailukaudella satamassa oleva Metsähallituksen Luontotupa tarjoaa tietoa saaren historiasta, luonnosta ja eläimistä.
Janica Vilen, Haloo maaseutu
Nyt on aika vaikuttaa uuden ohjelmakauden painopisteisiin. Jos et vielä ole vastannut lyhyeen kyselyymme, niin käy valitsemassa omasta mielestäsi tärkeimmät kehityskohteet joita rahoittaisimme tulevina vuosina.
Varsinais-Suomen Leader-ryhmät tarjoavat rahoitusta maaseudun kehittämiseen, esimerkiksi yritysten investointeihin ja yhdistysten yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin. Vuosina 2021–2022 jaettavissa on yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Haku on auki, ja päätöksiä aletaan tehdä huhtikuussa.
Varsinais-Suomessa on viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. Ryhmät rahoittavat monipuolisesti elinkeinojen, palvelujen ja kylien kehittämistä omilla maaseutualueillaan. Vuosina 2021–2022 ne tulevat jakamaan maaseudun kehittämiseen Varsinais-Suomessa yhteensä 3,7 miljoonaa euroa.
Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Siksi myös rahoituspäätökset tehdään paikallisesti Leader-ryhmien hallituksissa, joissa on edustajia kunkin alueen julkisesta sektorista, yhdistyksistä ja asukkaista.
Suomessa toimii kaikkiaan 54 Leader-ryhmää. Ryhmillä on yhteensä jaettavissa 69,4 miljoonaa euroa vuosina 2021–2022. Rahoituskehyksestä EU:n maaseuturahaston osuus on 42 %, valtion osuus 38 % ja kuntien osuus 20 %. Maaseuturahaston ja valtion osuuden myöntää maa- ja metsätalousministeriö. Ryhmillä on lisäksi erikseen toimintaraha, jonka turvin muun muassa tarjotaan neuvontaa ja apua hakemusten tekemiseen.
Leader-ryhmien rahoittamat hankkeet ja yritystuet keräävät myös merkittävän määrän yksityistä rahoitusta ja talkootyötä, esimerkiksi ohjelmakaudella 2014–2020 Varsinais-Suomessa tehtiin eri Leader-hankkeissa yhteensä yli 100 000 tuntia talkootyötä.
Tulevan EU:n rahoituskauden valmistelu vuosille 2023–2027 on parhaillaan käynnissä. Vuosina 2021–2022 jatketaan kuitenkin vielä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 toimeenpanoa olemassa olevilla säännöillä ja strategioilla, mutta uusilla siirtymäkauden varoilla.
Leader-tukea voi hakea jatkuvasti. Siirtymäkauden 2021–2022 hankkeista aletaan tehdä päätöksiä huhtikuussa. Siirtymäkaudella myönnettyjen hankkeiden tulee valmistua vuoden 2024 loppuun mennessä.
Leader-ryhmien lisäksi myös Ely-keskukset myöntävät tukea maaseudun kehittämiseen. Sekä Ely-keskusten että Leader-ryhmien myöntämiä maaseuturahaston hanke- ja yritystukia haetaan sähköisesti HYRRÄ-palvelun kautta. Tukea ei myönnetä yrityksen tai yhdistyksen toiminnan ylläpitämiseen, vaan ennen kaikkea uuden toiminnan kehittämiseen, esimerkiksi investointeihin, joilla on kerrannaisvaikutuksia koko alueen hyödyksi.
Varsinais-Suomen maaseudulle suuntautuva Leader-ryhmien rahoituskehys vuosina 2021–2022:
Leader Ravakka: 1 087 000 euroa
Laitila, Mynämäki, Pyhäranta, Uusikaupunki, Vehmaa
Leader I samma båt – Samassa veneessä: 736 000 euroa
Kemiönsaari, Kustavi, Parainen
Leader Varsin Hyvä: 700 000 euroa
Turku, Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo
Leader Ykkösakseli: 700 000 euroa
Salo
Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit: 490 000 euroa
Aura, Koski TL, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä, Somero, Tarvasjoki
Yhteensä: 3 713 000 euroa
Leader Ravakka ja Leader Ykkösakseli toimivat kumpikin kahden maakunnan alueella: Ravakka osin Satakunnan puolella ja Ykkösakseli osin Uudenmaan puolella. Ravakalla on jaettavissa yhteensä 1,67 miljoonaa ja Ykkösakselilla 1,75 miljoonaa euroa koko alueelleen.
Lisätiedot Leader-ryhmien toiminnanjohtajilta:
Esimerkkejä toteutuneista hankkeista ja tietoa maaseuturahoituksesta Varsinais-Suomessa:
Kevään infotilaisuudet järjestetään iltaisin klo 18-19 seuraavasti:
Kustavi 17.2
Kemiönsaari (ruotsiksi) 8.3
Houtskari 9.3
Kemiönsaari (suomeksi) 10.3
Parainen (ruotsiksi) 11.3
Nauvo+Korppoo 15.3
Iniö 16.3
Parainen (suomeksi) 17.3
Ilmoittautuminen minna.bostrom@sameboat.fi
Hankkeita käsitellään keväällä 7.4 ja 19.5 hallitusten kokouksissa. Hankkeita voi jättää Hyrräjärjestelmään jatkuvasti, ja ne käsitellään sitten seuraavassa kokouksessa kun kaikki tarvittavat asiakirjat ja tiedot ovat valmiita. Pyydämme kaikki hankkeita suunnittelevia aina olemaan yhteydessä meihin ennen kuin hanke lähetetään sisään Hyrrässä, ja mieluiten jo hyvissä ajoin hankesuunnittelun alkuvaiheessa.
Tule mukaan kiinnostavaan webinaariin jossa keskustelemme luontomatkailusta. Mukana esityksiä myös Ahvenanmaalta ja Ruotsista.
Ohjelma:
Ilmoittautua voi tästä:
Varsinais-Suomen älykästä maaseutua käsitellään kiinnostavassa seminaarissa 16.2.2021. Lue lisää ja ilmoittaudu tästä:
Käynnissä olevat hankkeet täyttävät vuosittain seurantatietoja Hyrrään. Tiedot vuodelta 2020 on täytettävä viimeistään 31.1.2021. Tiedot täytetään Hyrrässä oman hankkeen kohdalla valinnasta Seurantatiedot (vasemmalla harmaa nappula). Hankkeet ovat saaneet ohjeet sähköpostilla Ruokavirastolta 4.1.2021. Valitettavasti osa hankkeista ovat saaneet Ruokavirastolta järjestelmävian takia paperihakemusohjeet jossa pyydetään täyttämään lomakkeita. Tämä kirje on virheellinen koska kaikki hankkeemme ovat sähköisiä. Eli kaikki meidän hankkeet täyttävät seurantatiedot sähköisesti Hyrrän kautta. Jos tulee kysymyksiä, olkaa yhteydessä Hannaan (hanna.hermansson@sameboat.fi, 0400-260411.
