26.12.2021
Nopea, nokkela ja täynnä energiaa. Nämä ovat adjektiiveja, jotka tulevat mieleen, kun juttelen Matias Juslinin kanssa. Matias on todennäköisesti Suomen nuorin kalankasvatusyrittäjä rannikollamme. Jannen Lohi Oy:n 25-vuotias toimitusjohtaja on käynyt kovan koulun ja saanut yrityksensä menestymään.
Kaupalliseen kalastukseen verrattuna kalankasvatus on suhteellisen nuori elinkeino Saaristomerellä. Kasvatustoiminta alkoi 1970-luvulla Matiaksen kotikunnassa Kustavissa. Hyvien esimerkkien innostamana Matiaksen isä ja isoisä ryhtyivät viljelemään kirjolohta vuonna 1989. Yritys sai nimensä Matiaksen isän mukaan. Juslinit olivat harjoittaneet myös silakan kalastusta rysillä ja talvinuotalla, ja Matiaksen isoisoisää, 1800-luvun lopulla syntynyttä Anton Juslinia voidaan pitää näiden kalastusmuotojen pioneerina Suomessa.
Matias osallistui yrityksen töihin pienestä pitäen, eikä kesätöitä tarvinnut lähteä kyselemään kauempaa. Kouluttautuminen alalle oli itsestään selvyys. Nuori mies suoritti Ammattiopisto Livian Kalatalous- ja ympäristöopistossa Paraisilla kalatalouden perustutkinnon, ja valmistui kalanviljelijäksi vuonna 2015.
Armeijan jälkeen suunniteltu pehmeä lasku perheyrityksen työntekijäksi peruuntui, kun Matiaksen isä kuoli aivan yllättäen. Vastavalmistunut kalanviljelijä joutui ottamaan koko yrityksen vastuulleen ollessaan vain 20-vuotias.
Pojasta, jolla ei pienenäkään ollut peukalo keskellä kämmentä, kasvoi epämukaviakin olosuhteita sietävä pelle peloton. Nämä ominaisuudet auttoivat selviämään haastavista tilanteista. Ei ollut muuta mahdollisuutta kuin tarttua työhön. Matias lähti mukaan myös Työtehoseuran kalankasvattajille suunnattuun yritysvalmennukseen. Oppi ja sisu lienevät muidenkin menestyneiden yritysten kulmakiviä.
Yrityksellä on vesiviljelyn sijainninohjauksen kautta kaksi kasvatuspaikkaa Iniön aukolla. Laitoksilla on lupa tuottaa yhteensä 230 tonnia kirjolohta vuodessa. Savon Taimenelta hankittavat poikaset painavat tullessaan alle 100 grammaa ja lähtevät toisen kasvatuskesän jälkeen 2,5-3 -kiloisina kotimaan markkinoille. Kalat perataan Jannen Lohen perkaamolla, mutta jatkojalostus ei ainakaan vielä kuulu yrityksen toimenkuvaan.
Jannen Lohi työllistää Matiaksen lisäksi yhden henkilön ympärivuotisesti ja perkaussesongin aikana marras-joulukuussa 10 henkilöä. Myös Matias osallistuu laitoksen rutiinitöihin ja on omien sanojensa mukaan mielellään ”kädet likaisena”. Alaa harkitsevilta nuorilta Matias odottaa oma-aloitteisuutta ja vastuuntuntoa.
Matiaksen mielestä hänen ammattinsa parhaita puolia ovat tietynlainen vapaus ja monipuolisuus; jokainen päivä on erilainen, eikä kukaan ole neuvomassa tai käskemässä. Lisäksi tyynet, lämpimät ja aurinkoiset kesäaamut tuovat maisemakonttoriin lämmintä tunnelmaa, joka saa unohtamaan talven pakkaset ja niiden kohmettamien sormien kolotuksen.
Alan suurimpana ongelmana Matias näkee Suomen harjoittaman lupapolitiikan, joka on johtanut kalankasvatustoiminnan kannattavuuden heikkenemiseen ja vaikeuttaa alan kasvua. Ala on kuitenkin hoitanut velvollisuutensa mallikkaasti, ja kuormitusta on pystytty vähentämään tuntuvasti. Tekniikat, jalostus ja rehut ovat kehittyneet. Silti lupia on vaikea saada. ”Lupapäätökset tulisi tehdä puhtaasti faktojen perusteella, mutta hakemuksia käsittelevien virkahenkilöiden asenteilla on valitettavan suuri vaikutus”, harmittelee Matias, jonka mielestä norjalaisen kasvatetun lohen rahtaaminen tällaiseen järvien ja vesien maahan on suorastaan noloa. Myös hylkeet ja merimetsot aiheuttavat suuria taloudellisia menetyksiä ja paljon lisätyötä merialueen kalankasvatusyrityksille.
On pakko nostaa hattu päästä nuoren yrittäjän edessä. Huikea suoritus. Ei ihme, että mopo lähti kunnallisvaaleissakin lapasesta, ja mies valittiin Kustavin valtuustoon ensi yrittämällä, toiseksi suurimalla äänimäärällä ja ilman kampanjaa.
Kiitos Matias työstäsi meidän suomalaisten kalansyöjien hyväksi. Toivottavasti maamme ympäristölupapolitiikka kehittyy ja sallii tulevaisuudessa kalankasvatusalan kasvun. Esimerkiksi kaloille syötettävän rehun raaka-aineen alkuperä tulisi ottaa huomioon lupaprosesseissa; Itämeren silakasta ja kilohailista valmistettava Itämeri-rehu ei tuo mereen lisää ravinteita vaan kierrättää Itämeren omia ravinteita. Poliitikkomme ovat Kotimaisen kalan edistämisohjelman kautta ilmaisseet tahtonsa kolminkertaistaa kasvatetun kalan tuotannon vuoteen 2035 mennessä. Kuluttajat ovat jo ottaneet kotimaisen kirjolohen omakseen, ja sillä on suuri kysyntä.
#kalaakaikille #respect
Bonusjuttu Matiaksen isoisoisästä Anton Juslinista ja Kekkosesta
Matiaksen isoisän isä, kalastaja Anton Juslin oli presidentti Urho Kekkosen kalakaveri. Vanha tarina kertoo, että kun Kekkonen tuli taas kerran kalastamaan ja Anton oli vastassa, tällä kertaa kunniamerkillä koristeltuna, Kekkonen kysyi, että mistäs tuollaisia saa? Anton vastasi: ”En mää tierä mist te saisitt, mut mää ole saanut ansiost”.