Keski-Suomen Leader-ryhmät ovat kehittäneet oppaan kestävän kehityksen huomioimiseen yhdistystyössä. Oppaassa käsitellään ekologista-, sosiaalista-, kulttuurista- ja taloudellista kestävyyttä.
Ekologisesta kestävyydestä käsitellään aiheita:
Kiertotalous
Kestävät ruokavalinnat
Jakamistalous ja yhteiskäyttö
Energiatehokkuus
Kestävä liikkuminen
Ympäristön ja luonnonsuojelu
Sosiaalisesta kestävyydestä käsitellään aiheita:
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Yhteisöllisyys ja syrjäytymisen ehkäisy
Tasa-arvoisuus
Kulttuurisesta kestävyydestä käsitellään aiheita:
Kulttuuriympäristön vaaliminen ja elävöittäminen
Kulttuuriperintö ja historiatietous
Monikulttuurisuus ja moninaisuus
Ja taloudellisesta kestävyydestä käsitellään aiheita:
Opasta käyttämällä yhdistys voi saada ideoita siihen miten hankkeessa voi huomioida kestävän kehityksen periaatteet. Oppaassa on myös koostettu lista jossa voi ruksata eri toimia jotka omasta mielestä toteutuu hankkeessa. Halutessa koosteen voi vaikka liittää hanke-hakemukseen, tai avata Hyrrän kohdassa:
Ympäristö- ja ilmastovaikutusten huomiointi ja kestävän kehityksen edistäminen
I samma båt-Samassa veneessä rf ry:n hankkeiden valintakriteeri nro2:
Huomioidaanko hankkeessa kestävän kehityksen periaatteet (sosiaalinen, taloudellinen, ekologinen)?
Ei ollenkaan 0p
Joku periaatteista huomioidaan 1p
Hanke on selvästi suunnattu kestävyyskysymyksiin 2p
Kestävä kehitys on nykyään tärkeä tavoite kaikessa kehityksessä, ja sillä on tärkeä rooli myös Leader-toiminnassa. I samma båt-Samassa veneessä rf ry:llä on meneillään hanke ”Kestävä ja ilmastoviisas tulevaisuus” ja sen puitteissa haluamme tuoda hyödyllistä tietoa, josta toimijat voi hyötyä yhdistystoiminnassa. Kestävän kehityksen näkökulmat otetaan huomioon myös hankkeiden arvioinnissa ja siksi aloitamme artikkelisarjamme esittelemällä kestävän kehityksen eri osa-alueita. Osa-alueet ovat ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys, joskus myös kulttuurinen kestävyys erotetaan omaksi osa-alueekseen.
Termi ”kestävä kehitys” käsittää laajan joukon tavoitteita ja periaatteita, joilla pyritään täyttämään nykyhetken tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien kykyä täyttää omat tarpeensa. Kestävän kehityksen eri osa-alueet jaetaan yleensä kolmeen pääkomponenttiin, joita kutsutaan kestävän kehityksen kolmeksi pilariksi: ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Seuraavassa esitetään yleiskatsaus näihin kolmeen pilariin ja joitakin esimerkkejä kunkin pilarin erityisalueista:
Ekologinen kestävyys:
– Ilmastotoimet: Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja sopeutuminen meneillään olevaan ilmastonmuutokseen.
– Luonnonvarojen hallinta: Säilytetään ja hoidetaan kestävästi maapallon luonnonvaroja, kuten vettä, metsiä ja luonnon monimuotoisuutta.
– Talouskasvu: Edistetään taloutta, joka tukee kestävää kasvua ja vähentää eriarvoisuutta.
– Köyhyyden vähentäminen: Vähennetään ja poistetaan köyhyyttä osallistavan ja kestävän talouskehityksen avulla.
– Työllisyys: Luodaan ihmisarvoisia työmahdollisuuksia ja edistetään oikeudenmukaisia työmarkkinoita.
Sosiaalinen kestävyys:
– Sosiaalinen oikeudenmukaisuus: Edistetään yhtäläisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia kaikille sukupuolesta, etnisestä alkuperästä tai sosioekonomisesta taustasta riippumatta.
– Koulutus: Varmistetaan kaikille mahdollisuus saada laadukasta koulutusta ja edistetään elinikäistä oppimista.
– Terveys: Parannetaan kaikkien terveydentilaa ja terveydenhuollon saatavuutta.
Näiden kolmen pilarin käsittelemiseksi ja niiden integroimiseksi koordinoidusti YK on myös määritellyt 17 kestävän kehityksen tavoitetta. Nämä tavoitteet kattavat useita aiheita, kuten köyhyyden lopettamisen, nälän poistamisen, hyvän terveyden ja hyvinvoinnin, laadukkaan koulutuksen, sukupuolten tasa-arvon, puhtaan veden ja sanitaation ja paljon muuta.
Kestävä kehitys tarkoittaa näiden taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristötavoitteiden tasapainottamista ja yhdistämistä kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden luomiseksi kaikille. Se edellyttää yhteistyötä hallitusten, kansalaisjärjestöjen, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan välillä.
Jos haluat lisätietoja kestävän kehityksen eri osa-alueista, klikkaa tästä:
Tervetuloa I samma båt – Samassa veneessä rf ry:n syyskokoukseen keskiviikkona 29.11.2023 Villa Landessa klo. 17:30 (Engelsbyntie 8, Kemiönsaari).
Syyskokoukseen on mahdollista osallistua myös etänä. Ne jotka haluavat osallistua etänä saavat Google Meets kokouslinkin ennen kokousta. Meetsin käyttöön ei tarvitse mitään ohjelmaa, kokoukseen pääsee suoraan sähköpostilinkin kautta. Ilmoita ilmoittautumisen yhteydessä jos osallistut paikan päällä tai etänä.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat (katso liitteenä oleva asialista). Toimintasuunnitelma ja budjetti 2024 laitetaan nettisivulle www.sameboat.fi kohtaan Materiaalipankki ja lähetetään pyynnöstä.
Kokouksen jälkeen keskustelemme yhdessä uuden kauden rahoitusmahdollisuuksista. Tule siis mukaan tapaamaan hallitusta ja puhumaan alueesi kehittämisestä!
Ilmoittautumiset ja mahdolliset valtakirjat syyskokoukseen viimeistään 22.11.2023 toimistoon, 0400 718 913 tai minna.bostrom@sameboat.fi. Ilmoittakaa myös mahdolliset erikoisruokavaliot kahvitarjoilua varten.
Huomio yhdistykset! Tervetuloa mukaan yhdistysiltaan to 9.11. klo 18.00 Nauvon Kunnantuvalle (Kirkkovalli 2). Tilaisuus on avoin kaikille Paraisten yhdistyksille. Illan aikana kuullaan ajankohtaiset kuulumiset Leaderin rahoitusmahdollisuuksista yhdistyksille. Lisäksi Varsinais-Suomen kylät ry:n vetämän Digikylät-hankkeen vetäjät kertovat, miten yhdistykset voivat edistää omaa diginäkyvyyttään. Illassa on mukana työpajaosuus, joten ota mukaan oma tietokone jos sellainen löytyy. Ennakkotaitoja ei tarvita!
Kahvitarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan etukäteen osoitteessa https://bit.ly/digibyar tai sähköpostilla tauno.linkoranta@vskylat.fi
Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Leader-ryhmät kertovat yritysrahoituksen mahdollisuuksista yhteisessä webinaarissaan 23.11.2023 klo 9–11.
Webinaarissa esitellään aamupäivän aikana Euroopan aluekehitysrahastoon ja EU:n maaseuturahoitukseen kuuluvia yritystukia. Haettavissa on rahoitusta esimerkiksi yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja investointeihin sekä kansainvälistymiseen ja yritysten väliseen yhteistyöhön. Yritystukien lisäksi webinaarissa saadaan Finnveralta tietoa yrityslainoista, takauksista ja viennin rahoitusratkaisuista.
Tilaisuus järjestetään Teams-yhteydellä. Se on suunnattu erityisesti yrittäjille ja yrityspalveluiden parissa työskenteleville, mutta se on avoin ja maksuton kaikille aiheesta kiinnostuneille. Tervetuloa mukaan! Ilmoittautuminen on auki Webropolissa 22.11. klo 12 asti.
Webinaarin ohjelma:
Klo 9.00
Avaussanat: Elinkeinot-vastuualueen johtaja Okku Kalliokoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus
ELY-keskuksen yrityspalveluiden ajankohtaiset asiat ja yrityksen kehittämisavustuksen (EAKR) tilanne: Yritysasiantuntija Artturi Kaukoranta ja Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Leevi Törmäkangas, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Yrityslainat, takaukset ja viennin rahoitusratkaisut: Aluepäällikkö Jyrki Isotalo, Finnvera
Klo 10.00
Maaseudun yritystuet EU:n rahoituskaudella 2023–2027: Johtava yritysasiantuntija Hilkka Halla, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Maaseudun energiatuet: Yritysasiantuntija Anders Bäckman, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Maaseudun yritys- ja viljelijäryhmähankkeet: Maaseutukoordinaattori Sakari Malmilehto, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Leader-ryhmistä haettavat yritystuet: Pia Poikonen, Leader Varsin Hyvä
Webinaarin puheenvuorot pidetään suomeksi, mutta kysyä ja keskustella voi myös ruotsiksi. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Varsinais-Suomen ELY-keskuksen työelämä- ja yrittäjyyspalvelut -yksikön päällikkö Hannu Lehti.
Saaristomeren Kalaleader edistää alueensa elinkeinokalataloutta ja kalastusmatkailua rahoittamalla yleishyödyllisiä kehittämis- ja investointihankkeita, jotka edistävät Kalalla kärkeen! -strategian tavoitteiden toteutumista.
Hankehaku on jatkuva, mutta jos haluat hakemuksesi kalajaoston seuraavaan kokoukseen, hakemuksen on oltava Hyrrässä viimeistään 12.10.
RAHOITETTAVIEN HANKKEIDEN VALINTAKRITEERIT
Kaikille pakolliset valintakriteerit:
Hanke on Kalalla kärkeen! -strategian sekä Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen toimintaohjelman mukainen
Hanke perustuu paikallisiin tarpeisiin
Hakijan kyky ja resurssit ovat riittävät toteuttamaan hanke suunnitellusti
Lisäkriteerit:
Hanke lisää kalatalousyritysten kannattavuutta
Hanke lisää osaamista
Hanke on innovatiivinen
Hanke edistää yhteistyötä, verkostoitumista ja/tai viestintää
Hanke edistää kestävyyttä
Lisäkriteerit ovat kaikissa painopisteissä samat. Hankkeen on saatava pisteitä vähintään kolmesta lisäkriteeristä.
RAHOITUSPERIAATTEET
Kalaleaderilla on käytettävissään hanketukiin noin 112 000 euroa vuodessa Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto ohjelmakauden 2022 – 2027 aikana (EMKVR).
Kalajaosto päättää tukitason hankekohtaisen arvioinnin perusteella ottaen huomioon käytettävissä olevan rahoituskehyksen.
Maksimitukitasot ovat:
yleishyödyllisissä investoinneissa korkeintaan 80 %
yleishyödyllisissä kehittämishankkeissa max-tuki on pääsääntöisesti 80 %, mutta erityistapauksissa tuki voi harkinnan mukaan olla jopa 100 %
Hankekohtainen tuki voi pääsääntöisesti olla korkeintaan 30 000 €.
Hankkeelle vastikkeetta tehty työ voidaan hyväksyä osaksi hankkeen yksityistä rahoitusta.
Saaristomeren Kalaleader ei rahoita yksityisiä investointeja.
Lämmitysjärjestelmän lisäksi Furulundissa on uusittu esimerkiksi juhlasalin LED-valot. Seuraavaksi vuorossa ovat kellaritason ikkunoiden uusiminen.
Dragsfjärdissä Kemiönsaaressa sijaitsevan Furulund-nuorisotalon lämmitysjärjestelmä koki täydellisen muutoksen kolme vuotta sitten: vanhan öljylämmityksen tilalle vaihdettiin maalämpö. Furulundin omistavan Dragsfjärds Ungdomsföreningenin puheenjohtaja Johan Fredrikssonin mukaan kyseinen projekti oli yhdistykselle vaativa ponnistus.
– Nämä ovat meille isoja projekteja. Esimerkiksi vanha, valtava öljytankki piti poistaa kokonaan kellarista. Lisäksi piti tehdä asbestisaneeraus. Usein käy vielä niin, kun on vanhasta rakennuksesta kyse, niin tulee yllätyksiä eikä kaikkea osata ennakoida, toista vuotta puheenjohtajana toimiva Fredriksson kertoo.
Yhdistys sai alueella toimivalta I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmältä hanketukea noin 50 000 euroa. Fredrikssonin mukaan hanketta ei olisi voitu toteuttaa ilman kyseistä rahoitusta. Kokonaisbudjetti projektille oli 91 000 euroa.
– Tällaiset hankkeet vaativat paljon taustatyötä ja tarkkaa arviointia etukäteen. Silloiset vastuuhenkilöt tekivät todella hyvää työtä.
Maalämpöön siirtyminen oli iso projekti Dragsfjärds Ungdomsföreningenille.
Yksi kunnostus kerrallaan
Furulundin talo on rakennettu 1960-luvun alkupuolella. Kuitenkin ensimmäinen, samalla paikalla seissyt rakennus oli valmistunut jo vuonna 1903 ja itse yhdistyksen juuret ulottuvat vuoteen 1897 asti. Koska kyseessä on jo yli 60 vuotta vanha talo, luonnollisesti myös korjattavaa riittää: Fredrikssonin mukaan esimerkiksi katto kaipaa uusimista, keittiö saneerausta ja viereinen vahtimestarin asunto kunnostusta.
Kuitenkin maalämmön lisäksi paljon on myös tehty, sillä muun muassa maalämpö-projektin lisäksi ilmanvaihtoa on uudistettu ja juhlasaliin on vaihdettu LED-valot.
– Tänä syksynä uusimme vielä kellaritason ikkunat. Haluaisimme myös investoida aurinkopaneeleihin, Fredriksson kertoo.
Tavoitteena aktivoida nuoria
Furulundin kunnostus on tärkeää yhdistykselle, sillä talolla järjestetään erilaista ohjelmaa kaikille ikäryhmille. Muun muassa hanurikerho harjoittelee viikoittain talolla, kellarista löytyvät kangaspuut ovat aikuisopiston käytössä ja kaksi kertaa vuodessa talolla järjestetään tanssit. Tänä syksynä alkaa myös uutena kokeiluna bingo, ja tilaa voi lisäksi vuokrata omiin juhliin.
Fredrikssonin mukaan yhdistyksen toiminnan suurin painopiste on tällä hetkellä nuorisossa. Vaikka nuorisotoiminta on haasteellista maaseudulla, ei yhdistys ole lannistumassa.
– Esimerkiksi tänä syksynä järjestämme viisi tapaamista, jossa koululaiset saavat kokeilla eri urheiluharrastuksia kuten joogaa ja suunnistusta ilman suorituspaineita. Lisäksi olemme suunnitelleet discoa ja ruuanlaitto-työpajaa. Pyrimme aktivoimaan nuorisoa eri tavoin.
Furulund sijaitsee aivan meren rannalla.
Yhdistys- ja kylätaloihin liittyviin hankkeisiin voi saada Leader-tukea
I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmän toiminnanjohtaja Minna Boströmin mukaan yhdistystalojen kunnossapidossa ja kehittämisessä kannattaa käyttää eri rahoittajia monipuolisesti ja suunnitella kunnostus- ja kehittämistyö huolellisesti ja pitkäaikaisesti. Tällaisia rahoittajia ovat esimerkiksi Suomen kotiseutuliitto, Svenska kulturfonden ja Leader-ryhmät. Suomen kotiseutuliiton rahoituksella voi tehdä korjaustöitä, kun taas Leader-rahoituksessa on aina oltava myös kehittämisnäkökulma.
– Leader-rahoitukseen sopivia toimia ovat muun muassa energiaratkaisut kuten aurinkopaneelit ja maalämpö sekä talojen remontointi uusille käyttäjäryhmille. Tyypillistä kehitystä Leader-rahoituksella on esimerkiksi, kun hankkeen jälkeen pystytään tarjoamaan uutta toimintaa. Pelkästään vanhan korjaamiseen Leader-rahoitus ei sovi, Boström kertoo.
Hänen mukaansa I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmän strategiassa painotetaan tällä hetkellä muun muassa esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Ryhmä ottaa mielellään vastaan hankkeita, joissa esimerkiksi kehitetään valaistusta, digitaalisuutta, näyttöjä tai infotauluja, ramppeja ja muita apuvälineitä sekä eri kohderyhmille sopivia kalusteita. Lisäksi turvallisuuden parantaminen voi sopia kehittämisen kohteeksi.
– Toivomme, että hakijat ottavat meihin yhteyttä heti hankesuunnittelun alkumetreillä, jotta voimme olla apuna heti alusta alkaen. Leader-rahoitus on kuin palapelin pala: joihinkin hankkeisiin se sopii todella hyvin, mutta ei kaikkiin.
Isojen hankkeiden rinnalle on tullut myös uusi pienhanke-muoto. Hankebudjetin ei enää tarvitse olla yli 10 000 euroa, sillä nykyään myös 1500–8000 euron hankkeet voivat saada tukea. Tällaiset pienhankkeet eivät ole vielä auki hakujärjestelmässä, mutta avautuvat toivottavasti syksyn aikana.
– Yleishyödyllisiin investointeihin saa yleensä tukea 65 prosenttia. Jos tuen osuus ylittää 50 000 euroa, neuvottelemme asiakkaan kanssa mahdollisesti pienemmän tukiprosentin. Omaksi rahoitukseksi käy esimerkiksi yhdistyksen omat varat, yksityisiltä rahoittajilta haetut varat tai talkoot. Ilmasto- ja ympäristöinvestointeihin voi nyt myös saada jopa 80 prosenttia tukea, Boström kertoo.
I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmän toimistolla uusia hakijoita neuvoo ensisijaisesti toiminnanjohtaja Minna Boström. Minnaan saat yhteyden puhelimitse 040 071 8913 tai sähköpostitse minna.bostrom(at)sameboat.fi. Kyseinen Leader-ryhmä toimii Paraisten, Kemiönsaaren ja Kustavin alueilla. Oman alueesi Leader-ryhmän löydät Leader-toiminnan verkkosivuilta.
Otamme nyt vastaan ehdotuksia kalajaoston yhteisö- ja henkilöjäseniksi sekä näiden varajäseniksi
Saaristomeren Kalaleaderin kalajaostossa on yhdeksän jäsentä ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenet valitaan kolmikantaperiaatteen mukaan siten, että ryhmässä ovat edustettuina julkinen taho (kunnat), yhteisöt ja yksityiset henkilöt. Kalajaoston tärkein tehtävä on käsitellä Kalaleaderille osoitetut rahoitushakemukset.
Jaoston jäsenten toimikausi on kaksi vuotta, ja sama henkilö voi olla yhtäjaksoisesti jaoston jäsenenä maksimissaan kaksi kaksivuotiskautta. Vuodenvaihteessa 2023-2024 yhteisöjä ja yksityisiä edustavista jäsenistä ja varajäsenistä erovuorossa ovat:
Yhteisöt
Granström Olav, Åbolands Fiskarförbund (2+2 vuotta täynnä)
Niinikorpi Anu, L-S Kalatalouskeskus (2+2 vuotta täynnä)
Airaksinen Susanna, Luke (voi valita uudelleen)
Hänninen Jari, Saaristomeren tutkimuslaitos (voi valita uudelleen)
Multanen Jari, Martin Kala Oy (voi valita uudelleen)
Yksityiset
Lindström Teijo (2+2 vuotta täynnä)
Penttinen Kari (2+2 vuotta täynnä)
Toivonen Saija (2+2 vuotta täynnä)
Hakalax Roger (voi valita uudelleen)
Ranta-aho Kari (voi valita uudelleen)
Setälä Jari (voi valita uudelleen)
Kunnat nimeävät omat edustajansa erikseen.
Pyydämme nyt ehdotuksianne kalajaoston uusiksi yhteisö- ja henkilöjäseniksi ja varajäseniksi ajalle 2024 – 2025. Ehdotettujen henkilöiden toimialueen on oltava Kalaleaderin toiminta-alueella. Alueeseen kuuluvat Kustavi, Taivassalo, Mynämäki, Masku, Naantali, Raisio, Turku, Kaarina, Paimio, Sauvo, Salo, Parainen ja Kemiönsaari. Jäseniltä toivotaan kalatalousalan asiantuntemusta. Yksityinen henkilö voi olla kalataloudessa toimiva yrittäjä. Voitte ehdottaa myös itseänne.
Lähetä ehdotuksesi maria.saarinen(at)sameboat.fi 19.10.2023 mennessä. Kalaleaderia hallinnoiva Leader I samma båt – Samassa veneessä rf ry:n syyskokous vahvistaa nimitykset marraskuussa.
