ELY-keskuksen ja Leaderryhmän yhteinen infotilaisuus uudesta kaudesta pidetään 28.4

EU:n maatalouspolitiikan uusi rahoituskausi 2023–2027 on alkanut. Uuden rahoituskauden mahdollisuuksia Varsinais-Suomessa esitellään huhtikuussa maakunnan yhteisessä webinaarissa ja seutukuntakiertueella. Tilaisuudet järjestää Varsinais-Suomen ELY-keskus yhteistyössä paikallisten Leader-ryhmien kanssa.

I samma båt-Samassa veneessä rf ry:n alueella tilaisuus pidetään Paraisilla 28.4 klo. 10-12. Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etänä. Tilaisuus on avoinna kaikille kiinnostuneille mutta tilaisuuteen on ilmoittauduttava.

Ohjelma:

·    Tervetulosanat: Paraisten kaupunki 

·    Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelma 2023–2027: Johanna Mattila, kehittämispäällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus 

·    Hanketuet rahoituskaudella 2023–2015: Sakari Malmilehto, maaseutukoordinaattori, Varsinais-Suomen ELY-keskus 

·    Maaseuturahaston yritystuet ohjelmakaudella 2023–2027: Sirkka Rantala, yritysasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus 

·    Leader-tuet uudella rahoituskaudella 2023–2027: Minna Boström, toiminnanjohtaja, Leader I samma båt – Samassa veneessä 

·    Nostoja uuden kauden maksatusasioista: Heli Raitamäki, Varsinais-Suomen ELY-keskus 

 

7 800 € haettavana yleishyödylliseen investointiin

Saaristomeren Kalaleaderin ohjelmakauden 2014-2020 rahoituskehykseen on palautunut toteutuneilta hankkeilta 7 800 euroa. Nyt hakijoilla on mahdollisuus hakea näistä varoista rahoitusta yleishyödylliselle investointihankkeelle. Yleishyödyllisissä investointihankkeissa tuki voi olla korkeintaan 80% hankkeen kokonaiskustannuksista.

Hanke tulee kokonaisuudessaan toteuttaa nopealla aikataululla 30.6.2023 mennessä. Hakemusten on oltava sähköisessä hakujärjestelmässä Hyrrässä viimeistään 11.5.

Rahoitettavilla hankkeilla on oltava kytkös elinkeinokalatalouden kehittämiseen, ja niiden tulee toteuttaa joko painopistettä 2 ”Arvoketjun kehittäminen” tai painopistettä 3 ”Kalavarojen hyödyntämis- ja jalostusasteen nosto”.

Painopisteen 2 valintakriteerit, joista neljästä hankkeen on saatava pisteitä:

Hankkeessa edistetään elinkeinokalatalouden infrastruktuurin parantamista tai rakentamista tai niihin tähtäävien suunnitelmien tekemistä

Hanke lisää kalatalouden toimijoiden yritys- ja ammattiosaamista tai kaupallisten kalastajien toiminnan monipuolistamista

Hanke turvaa kaupallisen kalastuksen pyyntipaikkoja tai vesiviljelylle soveltuvia vesialueita

Hanke estää tai vähentää hylkeiden tai merimetsojen kalastukselle tai vesiviljelylle aiheuttamia haittoja

Hanke nostaa kalatalousalan imagoa tai se edistää uusien toimijoiden tuloa kalatalousalalle

Hankkeessa edistetään alueella uusien innovaatioiden kokeilemista, käyttöönottoa, kehittämistä tai kokeilemista

Hanke edistää elinkeinojen sisäistä tai ulkoista viestintää

Hanke tukee kalatalousalan työpaikkojen säilymistä tai uusien syntymistä

Painopisteen 3 valintakriteerit, joista kahdesta hankkeen on saatava pisteitä:

Hanke edistää uusien pyyntimenetelmien, tuotteiden tai tuotantomenetelmien kehittämistä tai tuotteiden laadun parantamista

Hanke edistää kalan markkinointia tai kysynnän ja tarjonnan kohtaamista, tai se lisää kalan elintarvikekäyttöä

Hanke tukee kalatalousalan työpaikkojen säilymistä tai uusien syntymistä

Lapset tutkivat Itämeren tilaa innokkaasti

Veneily on suosittu koko perheen harrastus, mutta erityisesti ulkosaaristossa on ollut yllättävän vähän lapsille suunnattua ohjelmaa. Leader I samma båtin tuella ja saaristossa toimivien yhdistysten tietotaidolla lähdettiin hakemaan ratkaisua tähän ongelmaan ja homma tuli hoidettua tyylillä kotiin!

Oletko jo törmännyt Kalakamujen tutkijapassiin? Se on lapsille suunniteltu passi, jonka kanssa voi lähteä kiertämään Kemiönsaaren ja Paraisten saaristoa tutustuen samalla tarkemmin Itämereen. Passiin kirjattavia tehtäviä voi suorittaa Örössä, Iniössä, Houtskarissa, Korpoströmissä, Pensarissa, Brännskärissä, Stenskärissä, Gullkronassa, Nötössä, Bodössä, Jurmossa, Trunsössä, Tunhamnissa, Vänössä ja Högsårassa. Kun vanhemmat navigoivat, lapset voivat keskittyä bongaamaan vaikka merikotkia. Joka saarella on lisäksi omat tehtävät, jotka suoritettuaan saa passiinsa leiman.

Tehtävien parissa lapset oppivat paitsi ympäristökysymyksiä myös saariston kulttuurihistoriaa.

– Yhdellä saarella opitaan, miksi mereen ei saa pissata; toisella taas katsotaan karttaa ja lasketaan, kuinka monen saaren nimessä on jossain muodossa hevonen. Saaristossa on ollut asutusta jo kauan, ja ihmisten mukana saariin on tullut myös hevosia. Tehtävien kautta lapset oppivat toivottavasti arvostamaan ja suojelemaan sekä Itämerta että saaristokulttuuria, kertoo hankkeessa mukana ollut yhdistysaktiivi Pia Prost. 

Kalakamujen passeja saa muun muassa Paraisten ja Kemiönsaaren matkailuinfoista, saarista ja Saaristokeskus Korpoströmistä. Kaikkiin kohteisiin pääsee myös lautalla, joten omaa venettä ei ole pakko olla, jos haluaa lähteä tutkimusmatkalle.

Kalakamujen tutkijapassin tehtävät löytyvät saarista tällaisista kylteistä.

Korpoström on lasten suosiossa

Yksi parhaista lapsiperheiden kohteista saaristossa on Korpoström. Uimisen ja luonnossa liikkumisen lisäksi siellä pääsee hyppäämään saaristotutkijan saappaisiin Saaristokeskuksen katon alla olevassa Junnulabrassa.

Viidettä kesää toimivassa Junnulabrassa on tietyt kestosuosikit, mutta aina myös vuosittain vaihtuvia tehtäviä. Yksi ikisuosikki on Saaristokeskuksen pihalla oleva Åbo Akademin tutkijoiden akvaario, johon Junnulabran kävijät ovat saaneet laittaa merestä haaviinsa tarttuneita löytöjä.

Lapsia työn touhussa. Kuva: Erika Silventoinen.

– Tänä kesänä akvaariossa seurattiin suurella mielenkiinnolla hietatokkoja. Yksi rakensi akvaarioon jopa pesän, mutta perhettä hän ei koskaan saanut. Lisäksi akvaarioon saatiin kymmenpiikkejä ja liejutaskurapuja. Leväkatkarapuja osuu täällä lähes jokaiseen haaviin, kertoo Junnulabrasta vastaava Erika Silventoinen.

Lisäksi pikkututkijat ovat päässeet seuraamaan esimerkiksi meriveden laatua ja levätilannetta.

Junnulabran toiminnasta vastaa Erika Silventoinen, jonka mukaan lapset ovat aina hyvin ylpeitä tekemistään löydöistä. Tämän kesän harvinaisin löytö on ollut vesiskorpioni. Yleisimpiä taas ovat sinisimpukat, leväkatkaravut, sudenkorennon toukat ja meduusat.

Kalat tutuksi näyttelyn parissa

Saaristokeskuksen näyttelyissä huomioidaan aina lapset. Vuosina 2020–2021 esillä olevan näyttelyn nimi on Piscatus – Kala ja ihminen. Näyttelyssä kerrotaan tarinoita vedenalaisesta maailmasta ja rannoilta. Tiesitkö esimerkiksi sen, että ihmiset käyttivät kaloja ja äyriäisiä ravinnokseen jo 500 000 vuotta sitten? Näyttelystä saa hyvän käsityksen myös ammattikalastuksesta ja sen vaikutuksista meren tilaan.

– Tämän näyttelyn suosikki on viiden minuutin mittainen video nimeltä Kalan aistit. Se on hurmannut kaikenikäiset katsojat, kertoo Saaristokeskuksen viestintävastaava Anna Franzén.

Kalan aistit on Leader-hankkeessa tuotettu video. Kuvassa Saaristokeskuksen viestintävastaava Anna Franzén.

Kolmella kielellä pyörivässä videossa kerrotaan esimerkiksi se, että kaloilla on näkö-, kuulo-, tunto-, maku-, haju- ja tasapainoaisti. Jotkut kalat näkevät värit jopa paremmin kuin ihminen. Kalat voivat nähdä myös ultravioletin valon, jota ihmissilmä ei havaitse. Toisaalta kalat näkevät vain noin metrin päähän eivätkä kalan silmät ei kykene säätelemään sisään tulevaa valoa. Siksi kala sokaistuu, jos sen nostaa vedestä.

Kalojen korvat ovat pään sisällä. Ne kuulevat paremmin matalia kuin korkeita ääniä. Osa kaloista pyydystää ruokansa hajuaistin avulla. Ne haistavat myös vaaran, esimerkiksi öljyn ja jopa kalastajan käsistä tulevan hien hajun. Kylkiviivojen avulla kala tuntee veden värähtelyn. Kala tuntee myös kipua ja kosketuksen.

Latinan kielinen sanonta “viinissä on totuus” ja muokattu kaloista kertovassa näyttelyssä muotoon “kalassa on totuus”. Näyttelyssä selviää myös se, miksi sööttiä hyljettä vihataan kalastajien parissa.

Saaristokeskus Korpoströmissä on näyttelytilan ja Junnulabran lisäksi ravintola, hotelli, vierasvenesatama ja kauppa.

– Ihmiset kiittävät aina sitä, että meillä on hauskaa ja opettavaa tekemistä lapsille. Yöt ovat rauhallisia ja siksi lapsiperheet yöpyvätkin täällä mielellään, kertoo Franzén.

Saaristokeskus Korpoströmin pääomistaja on Turunmaan saaristosäätiö. Muita omistajia ovat Metsähallitus, Åbo Akademi ja Paraisten kaupunki.

Yksi päämäärä – monta hanketta

Lapsiperheiden aktiviteettien eteen ollaan tehty viime vuosien aikana useampi Leader-hanke. Kalakamujen tutkijapassi tehtävineen on luotu Leader-hankkeen puitteissa, samoin Junnulabra, joka nykyisin pyörii jo muulla rahoituksella. Saaristokeskuksen näyttelyssä olevat videot on niin ikään tuotettu Leader-tuella.

Hankkeissa on ollut mukana useita eri toimijoita saaristosta.

– Kahdeksan vuotta sitten Saaristomeren Biosfäärialue järjesti ideointipäivän saariston yhdistyksille. Lopulta FÖSS (Finlands Öar rf – Suomen saaret ry) otti vetovastuun tutkimusmatkan ja Junnulabran kehittämisestä. Ensimmäinen hanke oli nimeltään Meidän Saaristomeri ja toinen hanke oli Tutkimusmatka Saaristoon, Pia Prost taustoittaa.

FÖSS:in ja biosfäärialueen yhdistysaktiivi Pia Prost: “Näitä hankkeita on ollut kiva tehdä, kun yhteistyössä on ollut niin monta eri ihmistä!”

Kustavin koirapuisto saattoi koirat ja ihmiset yhteen

Kustavin keskustaan tehdyssä koirapuistossa on ilo ylimmillään aina maanantaisin, keskiviikkoisin ja lauantaisin, kun Saariston Koirakamut kokoontuvat treffeille. Leader-tuen turvin tehty puisto on saattanut koiraharrastajat yhteen ja poikinut jos jonkinmoisia tempauksia. 

Vuonna 2016 Kustavi sai kuntalaisilta aloitteen koirapuiston rakentamisesta. Ideasta innostuttiin heti ja asiaa perustettiin ajamaan yhdistys, joka sai nimekseen Saariston Koirakamut. Koirapuisto valmistui vuonna 2018 talkoolaisten, yksityisten lahjoittajien ja Leader I samma båtin yhteistyöllä.

– Aikaisemmin piti ajaa joko Raisioon tai Uuteenkaupunkiin asti, jos halusi koirapuistoon. Valmistumisensa jälkeen tämä on ollut kovassa käytössä, yhdistyksen puheenjohtaja Sirpa Koskinen kertoo heinäkuisilla koiratreffeillä, joihin on saapunut paikalle koirineen myös Pia Backman, Eija Heikkilä ja Ulla Hörkkö.

– Täällä sekä koirat että omistajat saavat seuraa toinen toisistaan ja täällä on helppo sosiaalistaa pentujakin kohtaamaan muita koiria, puheenjohtaja jatkaa.

Pia Backman, Sirpa Koskinen ja Eija Heikkilä koiratreffeillä 6. heinäkuuta.

Koirapuistossa on erikseen isojen ja pienten koirien puoli. Yleensä kaikki ovat isojen puolella, mutta jos oikein ruuhkaa tulee, niin jakaudutaan kahteen leiriin. Alueiden välissä on yhteinen eteinen, josta puistoon pääsee kulkemaan niin, etteivät koirat lähde karkuteille. Yhdistys kaatoi puiston paikalta puita ja teki pohjatyöt suurimmaksi osaksi talkoilla. Myös paikallinen kaivurikuski saatiin mukaan talkoisiin, joiden myötä puiston kustannukset saatiin putoamaan alle 20 000 euroon.

Uusia tuttavuuksia ja tapahtumia

Ulla Hörkkö kokee, että koirapuisto on ollut hänen berninpaimenkoiralleen valtava pelastus.

– Maikki oli aluksi tosi arka ihmisiä kohtaan, mutta täällä se pääsi tutustumaan ihmisiin omaan tahtiinsa, Hörkkö kertoo hymyillen koiralleen, joka nyt juoksee kerjäämässä rapsutuksia kaikilta koirapuiston kävijöiltä.

Berninpaimenkoira Maikki on oppinut koirapuistossa luottamaan ihmisiin. Kuvassa häntä rapsuttelee Pia Backman.

Koirapuisto on poikinut myös koiraharrastukseen liittyviä tapahtumia, esimerkiksi Rally-tokovalmennuksia. Rally-toko on kaikenlaisille koirille sopivaa aktivointia, jossa yhdistyy elementtejä tokosta, agilitysta ja koiratanssista. Lisäksi järjestetään vapaamuotoisia puistotreffejä, koirakävelyitä, luentoja, koirahierontaa, koiratarvikekirpputoreja ja ovatpa koirat osallistuneet Kustavin Pride-tapahtumaankin.

Seuraava koiratarvikekirpputori pidetään 17. heinäkuuta, ja syksyllä on luvassa ainakin luento koirien hajutyöskentelystä.

Harrastus yhdistää

Koirapuistolla on ollut sosiaalistava vaikutus koirien lisäksi myös ihmisiin. Koirapuistossa moni loma-asukaskin on tutustunut paikallisiin. Ystävyyssuhteita on syntynyt ja sosiaalisen median kautta moni sopii tapaamisia puistoon virallisten treffiaikoijen ulkopuolellakin.

Lisäksi koirapuistossa käy naapurikuntien harrastajia.

– Me asumme Taivassalossa. Tämä on tosi kiva paikka. Cissi on amerikanbulldoggi eli voimakoira, jolta on normaalisti pääsy kielletty koirapuistoihin. Täällä olemme kuitenkin saaneet käydä, sillä Cissi on aina tullut hyvin toimeen muiden kanssa, kertoo Eija Heikkilä.

Amerikanbulldoggi Cissi tekee tuttavuutta emäntänsä Eija Heikkilän valvonnassa. Normaalisti voimakoirat eivät saa käydä koirapuistoissa, mutta Cissi on aina tullut niin hyvin toimeen muiden kanssa, että hänelle on avattu portti Kustavin koirapuistoon.

Toimintapuiston piristysruiske

Koirapuisto sijaitsee Kustavin keskustassa Vähämaankujan toimintapuistossa, jossa on lisäksi päiväkoti, leikkipuisto, rantalentopallokenttä, 18 väylän frisbeegolf-rata, kuntopolut, ulkokuntosali ja tenniskenttä, joka voidaan talvisin jäädyttää luistelua ja jääpelejä varten.

– Tämä on tosi hyvä paikka! On parkkitilaa, valaistus ja vesipiste, kehuu Pia Backman.

Kun koirapuiston paikka päätettiin, alue oli vielä pitkälti ryteikköä. Nyt eri toiminnot tukevat toisiaan ja alueesta on tullut siisti ja viihtyisä.

Toimintapuistossa on koirapuiston lisäksi päiväkoti, leikkipuisto, rantalentopallokenttä, 18 väylän frisbeegolf-rata, kuntopolut, ulkokuntosali ja tenniskenttä.

Yhdistys kehittyy jatkuvasti

Saariston Koirakamuissa on noin 30 jäsentä ja koiria sitäkin enemmän, sillä monessa perheessä on useampi koira. Toiminta on virkeää ja uusia avauksia tehdään jatkuvasti.

– Seuraavaksi toivoisimme koirille omaa uimarantaa. Kustavissahan niitä rantoja riittää, mutta koiraa ei voi viedä uimaan samalle rannalle ihmisten kanssa. Koirille pitäisi olla oma ranta, joka olisi turvallinen ja hyvässä paikassa, Sirpa Koskinen sanoo.

Ulla Hörkkö nostaa esiin myös roskikset. Kustavissa on koirille paljon mieluisia lenkkipolkuja, mutta roskiksia ei ole, joten kakkapusseja joutuu joskus kantamaan mukanaan useita kilometrejä.

Tähän asti kaikki yhdistyksen jäsenet ovat olleet koiran omistajia, mutta mikään ei estä liittymästä joukkoon ilman koiraa. Jos vaikka oma koira on kuollut, saattaa muiden koirien tapaaminen piristää mieltä. Jotkut koiranomistajat kaipaisivat mukaan myös lapsiperheitä, jotta aikuisten kanssa eläviä koiria voisi sosiaalistaa kohtaamaan pikkuihmisiä.

Gentsu ja Emma menevät aina portille vastaan tervehtimään sekä koiria että ihmisiä.

Teksti: Janica Vilén

Tulevat infotilaisuudet uudesta CAP rahoituskaudesta 2023-2027

13.4 klo. 10:00-12:00 WEBINAARI ELY+Leader yhdessä (Ilmoittaudu viimeistään 11.4 tästä)

17.4 KEMIÖNSAARI 18:00-20:30 Kunnan yhdistystapaaminen, Villa Lande, Leader- info (Ilmoittaudu viimeistään 14.4 klo 12 tästä)

19.4 KUSTAVI 17:00 Kunnan yhdistysilta, Kunnanvirasto, Leader-info (ei ilmoittautumista)

28.4 PARAINEN 10:00-12:00 Paraisten kaupungintalo ELY+Leader yhdessä (Ilmoittaudu viimeistään 26.4  tästä)

Energiailta 13.4 Furulund Dragsfjärd

Tervetuloa energiailtaan missä saat tietoa yhdistystalojen energiaratkaisuista, tukimahdollisuuksista ja toteutuneiden hankkeiden kokemuksista. Tilaisuus on ruotsiksi, mutta kysymyksiä voi esittää myös suomeksi.

13.4 Furulund, Dragsfjärd 18-19:30

 

Puheenvuorot:

Svenska kulturfonden

Leader-rahoitus/ I samma båt-Samassa veneessä rf ry

VVS föreningen i Finland rf

Dragsfjärds ungdomsförening

Ilmoittautuminen viimeistään 11.4 lomakkeella: ilmoittautumislomake

Osallistua voi myös etänä, etäilmoittautuneille lähetetään linkki ennen iltaa.

 

Lisätietoa:

Minna Boström

I samma båt -Samassa veneessä rf ry toiminnanjohtaja

minna.bostrom(at)sameboat.fi

0400-718913

 

 

Yhdistysbarometri tulokset

Yhdistysbarometrihanke on nyt päättynyt. Hankkeessa olemme kartoittaneet alueemme yhdistyskenttää luokittelun avulla ja kartoittaneet yhdistysten rakennetta ja kehittämisnäkemyksiä kyselyn avulla. Kyselyyn vastasi noin 100 yhdistystä keväällä 2022. Suuret kiitokset kaikille osallistuneille! Tulosten avulla voimme paremmin suunnitella toimintaamme ja myös osaltamme lisätä yhteistyötä alueen yhdistysten, kuntien ja rahoittajien välillä. Hanketta rahoittivat Leader-ryhmä I samma båt – Samassa veneessä rf ry ja Svenska kulturfonden.

Lue koko raportti (ruotsiksi):

Föreningsbarometern rapport

 

     

Uusi kausi 2023-2027

Uusi kausi on alkamassa mutta edelleen odotetaan asetuksen ja hakuohjelman valmistumista. Jos teillä on hankeideoita niin olkaa yhteydessä meihin ja voidaan suunnitella hankehakemuksia jo valmiiksi. Hakuaikataulu on edelleen epäselvä. Toivomme että haku voisi aueta vielä kevään aikana, mutta asiasta ei ole vielä täyttä varmuutta. Ilmoitamme heti sivuillamme kun tiedämme lisää. Muistakaa että hankkeita ei saa aloittaa ennen vireilletulopäivää, eli hankehakemuksen jättämistä. Uudella kaudella hakemukset läheteään uudistuneessa Hyrrä-järjestelmässä. Jos teillä on jo oikeudet Hyrrään, niin ne pitäisivät toimia myös uudessa Hyrrässä sitten. Jos yhdistyksellänne ei ole vielä oikeuksia, niin olkaa yhteydessä niin neuvomme asiassa. Uudella kaudella toimii vain sähköinen haku.

Nuori Yrittäjä-rahoituksen hakuaikaa pidennetään 10.4. asti

Vielä ehtii hakea Nuori Yrittäjä-rahoitusta kesälle 2023 – Hakuaikaa on pidennetty maanantaihin 10.4. klo 23.59 asti!

Nuori Yrittäjä tukee nuoria 25 ikävuoteen saakka oman kesätyön luomiseen Paraisilla, Kemiönsaarella tai Kustavissa. Nuoret yrittäjät voivat hakea jopa 1000€ yritysidean toteuttamiseen tai yritystoiminnan kehittämiseen.

Katso hakemuslomake ja vinkit viime kesän nuorilta yrittäjiltä Nuori Yrittäjä-sivulla.

Lisätietoja Nuori Yrittäjä-rahoituksesta antaa: 

Hanna Hermansson
Hankeneuvoja
hanna.hermansson@sameboat.fi
0400 260 411

Nelli Salonen

Nuoriso Leader-hanketyöntekijä (töissä maanantaisin) 
nelli.salonen@sameboat.fi
040 0188763

Kalan suoramyyntiä harjoittavat kalastajat Saaristomerellä

Noin kymmenen yritystä Saaristomerellä myy omasta saaliistaan valmistamiaan kalatuotteita useiden myyntikanavien kautta suoraan kuluttajille. Myyntikanavat vaihtelevat vuodenaikojen rytmin mukaan; on itsepalvelukalakauppa tai muu kiinteä myyntipiste, kiertävä kalakauppa-auto, kalanmyyntivaunu, myyntitiski kaupan tiloissa tai savustuspiste kaupan ulkopuolella, vierasvenesatamat, torit, kalamarkkinat ja joillakin kalastajilla vielä REKO-ruokaringit. Oman saaliin lisäksi kotimaisesta kirjolohesta valmistetut tuotteet ovat useimmille kalastajille tärkeä osa tuotetarjontaa. Yritysten pääasialliset ilmoittelukanavat ovat facebook ja instagram.

 

Elo Mika TURKU
https://www.facebook.com/mika.elo.946

Eskelinen Heikki PARAINEN
Sattmarkin savustamo https://www.facebook.com/sattmarkinsavustamo/

Holmberg Börje – KEMIÖ Taalintehdas
Café Holmbergs Four C https://www.facebook.com/profile.php?id=100063787110406

Karlsson Lari (Larin Kala) TURKU – KAARINA – PARAINEN
Instagram: @larin_kala

Salonen Pirjo ja Reima TAIVASSALO
https://www.facebook.com/pirjojareimasalonen/

Smolander Juho (Tmi Juhon Kala) KUSTAVI
https://www.facebook.com/profile.php?id=100021199274670

Toivonen Saija ja Jukka (Toivosen Lähikala) MYNÄMÄKI + KALA-AUTON REITTI
– itsepalvelukalakauppa Sumppu avoinna joka päivä klo. 10-19
– kiertävän kala-auton reitti ja aikataulu yrityksen facebook-sivulle https://www.facebook.com/toivosenlahikala/

Toivonen Ville (Kala-ToVi) SALO
https://www.facebook.com/kalatovi/

Vainio Liisa TAIVASSALO
http://www.kuntatiedot.fi/yritys/vainio-liisa/17498

Öhman Börje (Börjes Fisk) NAUVO
https://www.facebook.com/borjesfisk/