Perinteistä puhtia ilmastotyöhön!

Moni yhdistys- ja kylätoimija on pohtinut sitä, miten entisaikaan ihminen osasi elää luonnonvaroja säästeliäästi käyttäen, ja olisiko meillä menneistä ajoista opittavaa nyt kun ilmastokriisi ja luontokato uhkaa? Maaseudun Sivistysliitto (MSL) on tarttunut tuumasta toimeen ja toteuttaa nyt ympäristöperinne-hankkeita.

Mitä on ympäristöperinne, ja miten se liittyy kestävään kehitykseen? Maaseudun Sivistysliitossa on oivallettu se, että moni entisajan elämäntapaan liittyvä osaaminen olisi erittäin toimiva ja ympäristöystävällinen myös nykyaikana! Vanhojen tapojen tilalle tuli jossain vaiheessa uusia, joiden negatiivisia ympäristövaikutuksia ei edes ymmärretty. Uudet tavat korvasivat vanhat, joihin liittyvä tietotaito unohtui tai jopa uhanalaistui! Kiinnostus ja arvostus vanhoja, ympäristöystävällisiä tapoja kohtaan on kuitenkin viime aikojen uusi ja nouseva trendi!

– Pointtina on siis se, että entisaikaan elettiin hyvin ympäristöystävällisesti ja luonnon ehdoilla, kulutettiin tavarat loppuun, ei hankittu turhuuksia. Jos järven kalasti tyhjäksi tai hoiti maata huonosti, se ei tuottanut ruokaa enää seuraavana vuonna.  Luonnon kunnioittaminen, sen ehdoilla eläminen ja parhaat keinot sen antimien hyödyntämiseen opittiin jo lapsena, kiteyttää Reeta Rönkkö, kyläkehittäjä MSL:sta.

Maaseudun Sivistysliitto on toteuttanut ympäristöperinnehankkeita mm. kyläyhdistysten, Marttayhdistysten, kotiseutuyhdistysten, MTK-yhdistysten ja metsästysseurojen kanssa.

Mitä ympäristöperinnehankkeissa ollaan tehty? Hankkeissa on tehty tutuksi entisajan ilmastoystävällisiä tapoja, tekoja ja tuotteita, jotka ovat unohtuneet nykyajan kiireen ja teknologian alle. Tätä on tehty järjestämällä koulutuksia, kursseja, työpajoja ja tapahtumia, esimerkiksi:

  • satokauteen ja sesonkiruokaan liittyvät kurssit ja tapahtumat sekä sähkötön säilöntä ja esim. kalan ja lihan kuivaus
  • kukkapeltojen ja niittyjen perustaminen (pölyttäjien ja myös ihmisten iloksi)
  • perinneyrttitarhojen perustaminen
  • perinnemuotinäytös (luonnonkuidut, vaatteiden kestävä käyttö ja kierrätys)
  • ekologisia leikkejä lasten kanssa käpylehmiä, kaarnaveneitä, hyönteishotellien rakennusta, yms.
  • lahjoja/käsitöitä luonnontuotteista (esim. saippuan valmistus, yrttivoiteet, tuohityöt)
  • vieraslajitorjunta (ja niiden hyödynnys esim. lankojen värjäyksessä)
  • biohiilen valmistus maisemanraivaustähteistä

Mikä on tähän asti ollut ympäristöperinnehankkeiden paras anti, tai odottamattomimmat tulokset?

– Ihmiset ovat olleet kovin innostuneita ja kiinnostuneita, paljon on ollut väkeä mukana ja myös mediaa kiinnostaa. Ihmisillä on tarve ja halu oppia perinteisiä menetelmiä, iloitsee Rönkkö.

 

Minkä vinkin antaisit maaseudun yhdistykselle, joka haluaisi jotain ympäristön ja kestävän kehityksen hyväksi tehdä, mutta ei oikein tiedä, mistä lähteä liikkeelle?

– Netti on pullollaan ideoita ja neuvoja! Kannattaa myös ottaa yhteys esim. oman alueen kuntiin, Leader-ryhmiin, Maa- ja kotitalousnaisiin, MTK:hon ja muihin neuvontaorganisaatioihin, joista löytyy neuvoja ja apuja. Yhteistyö eri tahojen kesken myös hyvä juttu, kutsutaan mukaan esim. oman kylän metsästysseura tai vaikka oman kunnan luonnonsuojeluyhdistys. Yhteistyössä on voimaa!, vakuuttaa Reeta Rönkkö.

 

Lisätietoja: https://msl.fi/ymparisto/ymparistoperinne

Kuvat: Maaseudun sivistysliitto

Pieniä ja suuria kestävyystekoja Nauvon saaristossa!

Annastina Sarlin Pro Nauvo ry:stä vakuuttaa, että kolmas sektori voi hyvinkin vaikuttaa ympäristön tilaan, sillä paikallisilla on vahva asiantuntemus siitä, mitkä toimenpiteet kullakin seudulla ovat tärkeitä. Nauvossa yhdistykset ovatkin olleet monin tavoin aktiivisia, sekä konkreettisilla kampanjoinnilla että kauaskantoisempien suunnitelmien alulle saattamisessa.

Nauvossa järjestettiin Muoviton saaristo -tempaus kesällä 2019. Saaristomeren UNESCO biosfäärialueen ja Pro Nauvo ry:n yhdessä järjestämä tempaus lähti liikkeelle paikallisten ihmisten halusta vähentää muovin käyttöä ja lisätä sen kierrätystä. Kampanjasta tiedotettiin mm julisteiden avulla, joilla innostettiin ihmisiä kierrättämään, ja kyläkaupoissa jaettiin kangaskasseja ostoksia varten.

Suomen pakkauskierrätys Rinki oy saatiin kampanjaan mukaan tuomalla keräysastian touko-elokuulle Nauvoon.

– Sinne kertyi kierrätettävää muovia yli odotusten, mutta siitä huolimatta ei saatu keräystä jatkumaan, ja keräysastiat vietiin pois! On todella harmillista, että haja-asutusalueiden mahdollisuus kierrättää muovia on sivuutettu täysin tässä järjestelmässä, kertoo kokemuksiensa pohjalta Annastina Sarlin.

Nauvossa on alettu myös miettiä laajemmalti, miten saaristossa päästäisiin lähemmäksi puhdasta ja omavaraista energiantuotantoa. Nauvo pääsi osaksi Clean Energy for EU Islands -hanketta, johon osallistuu useita eurooppalaisia saariyhteisöjä.  Hankkeen avulla on tehty laskelmia erilaisista uusiutuvan energian ratkaisuista Nauvoon. Pro Nauvo on tehnyt kyselyjä kiinteistöjen omistajille, joiden avulla on yritetty laskea energiankulutusta Nauvossa, ja saada selville, mitkä ovat kiinteistöjen lämmityslähteet.

– Myös biokaasun tuottamista on mietitty, tosin volyymit vaihtelevat paljon – kesällä on saatavilla paljon orgaanista materiaalia, mutta silloin energian tarve on vähäisin. Kiinnostavaa on myös biohiilen tuotanto, miten voisimme hyödyntää orgaanista ainesta biohiilen tuotantoon? Saaristossa on pilvin pimein ruokoa, mitä kannattavia vaihtoehtoja olisi sen hyödyntämiseen, pohtii Sarlin.

Tehtyjen laskelmien pohjalta aurinkoenergia olisi monin tavoin hyvä ratkaisu saaristo-olosuhteissa.

– Ehkä olisi mahdollista tulevaisuudessa saada suunnitelluksi kyläkohtaisia energiaratkaisuja, jossa olisi vaikka aurinko- tai tuulivoimaa, jotta saisimme omavaraisuutta energiantuotantoon. Kylissä ja saarissa on mahdollista ajatella myös isosti, visioi Sarlin.

Lisätietoja: Pro Nauvo ry, info@pronagu.fi, https://nauvolaiset.fi/nauvolaisille/

Artikkelikuva: Pro Nauvo ry.

Aurinkosähkö tuo Korppoon nuorisoseuralle vuosittain valtavan säästön

Korppoon nuorisoseurantalolle asennettiin marraskuussa 2020 aurinkopaneelit. Tavoitteena oli saada aurinkoenergian avulla 40 prosentin säästö ison talon sähkölaskuihin, ja Leader-rahoituksella tehty investointi täytti odotukset.

Korppoon nuorisoseuran 28 paneelin aurinkosähköjärjestelmä Gjallarhornin pihapiirissä on tuottanut sähköä vajaassa kahdessa vuodessa jo 17 000 kilowattituntia. Talvella tuotto on luonnollisesti pienempää, jolloin sähköä ostetaan lisää; kesällä sitä taas voidaan myydä ulos hyvään hintaan.

– Yleensä tällainen järjestelmä maksaa itsensä takaisin viimeistään 15 vuoden jälkeen, mutta täällä näyttää, että puhdasta voittoa voi alkaa tulla jo parin vuoden päästä, toteaa paneelit asentanut paikallinen yrittäjä Johnny Pettersson.

Korppoossa on useampia aurinkopaneeleiden toimittajia, joista Johnny Petterssonin IP Solar voitti nuorisoseuran kilpailutuksen. Lupamaksuineen aurinkopaneelien hankintaan ja asentamiseen kului 13 960 euroa. Leader I Samma båt – Samassa veneessä myönsi hankkeelle 65 prosentin tuen, mikä tiputti heti paneelien arvioidun takaisinmaksuajan reiluun viiteen vuoteen. Vallitsevan energiakriisin vaikutuksesta aurinkoenergian hinta on kuitenkin noussut niin paljon, että oman aurinkosähkön myynti on nyt erityisen kannattavaa. Pelkästään heinäkuussa paneelit tuottivat sähköä yli 200 euron edestä.

– Ennen aurinkoenergian myynnistä sai muutaman sentin kilowattitunnilta, mutta tänä kesänä parhaina päivinä hinta on ollut jopa 70 senttiä, kertoo Pettersson.

Viime vuosina Gjallarhornin sähkölaskut ovat olleet niin suuria, että yhdistys alkoi olla niiden kanssa pulassa, kun tuloja on ollut koronan vuoksi hankala saada. Vuonna 2019 talon sähkölasku oli noin 3 600 euroa. Vuonna 2020 talo oli koronan vuoksi tyhjillään peruslämmöllä, mutta silti vuotuinen sähkölasku oli yli 3 000 euroa. Vuonna 2021 sähkölaskusta säästettiin aurinkopaneelien avulla noin 20 % ja tänä vuonna säästöä tulee jo yli tavoitteiden. Gjallarhornin aurinkosähköjärjestelmällä on 25 vuoden takuu, joten luvassa on vielä paljon tuottoisia vuosia.

Tänä vuonna Korppoon nuorisoseura on säästänyt jo yli 1 000 euroa tammi–heinäkuun aikana aurinkosähköjärjestelmän avulla.

 

Yli satavuotias talo uudistuu jatkuvasti

Korppoon nuorisoseura on perustettu vuonna 1903 ja Gjallarhorn valmistui vuonna 1907.

– Alusta asti oli selvää, että vanhaa kaunista taloa ei haluta piilottaa aurinkopaneelien alle. Siksi paneelit asennettiin ulos tien viereen. Samalla tavalla on tehty esimerkiksi Korppoon kotiseutumuseolla, kertoo yhdistysaktiivi Kirsi Sukala-Pettersson.

Vaikka paneelit ovat Gjallarhorniin tulevan pienen hiekkatien laidassa massiiviset, talon pihapiiristä niitä ei juurikaan enää huomaa. Ja kun paneelit eivät ole kiinni katossa, ne eivät häiritse esimerkiksi tulevaisuuden kattoremontteja.

Kun seura päätti investoida uusiutuvaan energiaan, aurinkosähkö oli helppo valinta. Tuulivoiman kustannukset ovat paljon korkeammat ja maalämpö on kustannustehokasta sellaisissa kohteissa, joissa on jo valmiina vesikiertoinen patteriverkosto esimerkiksi öljylämmityksen jäljiltä.

Gjallarhorn on alun perin lämmennyt puilla, mutta 1980-luvulla tehdyn remontin yhteydessä puulämmityksestä luovuttiin ja siirryttiin suoraan sähkölämmitykseen. Ennen aurinkoenergian hankintaa taloon asennettiin jo kaksi ilmalämpöpumppua, jotka helpottivat tilannetta hieman, mutta eivät tarpeeksi.

– Seuraavaksi on tarkoitus tiivistää vielä ikkunoita ja päivittää keittiökoneet sellaisiin, jotka kuluttavat vähemmän energiaa. Näin talosta saadaan pikkuhiljaa energiatehokkaampi, Sukala-Pettersson sanoo.

Gjallarhornissa oli alun perin puulämmitys ja silloin talo olikin käytössä vain kesäkaudella. Enää puilla ei pysty lämmittämään, mutta vanhat kakluunit on säästetty.

Häitä ja harrastajateatteria

Gjallarhornia vuokrataan yksityistilaisuuksiin, muun muassa häihin ja muihin juhliin. Lisäksi talossa on säännöllisesti yhdistyksen omaa toimintaa, esimerkiksi teatteriesityksiä.

– Seuran harrastajateatteri ehti harjoitella pitkään Robin Hood -näytelmää, jonka näytöskausi jouduttiin perumaan päivää ennen ensi-iltaa muuttuneiden koronarajoitusten vuoksi. Nyt täällä suunnitellaan kevääksi revyytä. Toivottavasti se toteutuu suunnitelmien mukaan, Sukala-Petterson sanoo.

Esityksistä seura saa lipputuloja toimintansa pyörittämiseen, ja samalla kylälle saadaan eloa ja yhteisöllisyyttä, kun ihmiset pääsevät tapaamaan toisiaan. Ja tulee esityksiin yleensä paljon väkeä naapurisaaristakin!

Johnny Pettersson ja Kirsi Sukala-Pettersson ovat molemmat kasvaneet Korppoossa ja muistavat hyvin lapsuudestaan esimerkiksi Gjallarhornin suositut keskiviikkodiskot.

Tällä hetkellä Korppoon nuorisoseuralla on 259 jäsentä. Seuran historian merkkihetkistä on Gjallarhornin seinillä valokuvia. Vanha talo kiinnittää aina seuran uudetkin jäsenet kylän omaan historiaan.

Janica Vilen

Elonkirjoa yhdistysvoimalla!

Mynämäen Asemanseudun Kylät ry:n tarmokas porukka edistää kestävää kehitystä konkreettisin ekoteoin ympäröivän luonnon ja kaikkien kyläläisten hyväksi. Luonnon monimuotoisuus on avainsanana: tätä edistävä biodiversiteettialue on valmisteilla ja kylän suurin hyönteishotelli on rakennettu. Lisäksi pyörii roskienkeruukampanja ja keväällä järjestettiin keskustelutilaisuuksia, joissa asiantuntijoiden opastuksella saatiin käytännönläheistä tietoa mm. vieraslajitorjunnasta ja luonnon monimuotoisuutta edistävästä puutarhanhoidosta.

Mynämäen Asemanseudun Kylät ry hoitaa Asmandiaksi nimettyä ulkoilualuetta luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Biodiversiteettiä edistävä maankäytön suunnitelma on jo tehty ja alueen kasvillisuus on inventoitu. Lupaavia kasvilöytöjäkin on jo tehty. Näiden niittykasvien luontaista esiintymistä tuetaan poistamalla vieraslajeja ja niittämällä heinikkoa.

Tämän lisäksi tehdään kesällä 2023 metsän reunasta joen rantaan ulottuva biodiversiteettikäytävä, johon istutetaan kotimaisia kukkivia puita ja pensaita. Istutustyöhön kutsutaan mukaan kaikki halukkaat, sillä tavoitteena on, että biodiversiteettikäytävä koostuu alueen asukkaiden pihoilta ja puutarhoista saaduista lahjoituksista, joista lahjoittajat sitoutuvat pitämään huolta ensimmäisen kasvukauden ajan. Lajit valitaan siten, että pölyttäjähyönteisille ja muille ötököille riittää ruokaa koko kasvukauden ajan. Kun puut ja pensaat kasvattavat hedelmiä ja marjoja, ovat ne kaikkien kävijöiden – ihmisten ja eläinten – vapaasti naposteltavissa.

Asmandian niityllä kasvaa mm. ahomansikka. Kuva: Minna Hautio

-Lajikato on tunnettu tosiasia ja jokainen voi tehdä paljonkin sen estämiseksi, kun vain tietoa on tarjolla. Kun kehitämme Asmandian luonnonympäristöä monipuolisesti, alue voi paremmin ja palvelee kaikkia, niin luontoa itseään kuin ihmisiäkin. Samalla voimme oman tekemisemme kautta antaa tietoa ja havainnollistaa asukkaille, miten luonnonympäristöä voi monipuolistaa. Tärkeä viiteryhmä ovat myös vieressä sijaitsevat koulu ja luontopäiväkoti, jotka voivat hyödyntää aluetta luonto- ja ympäristökasvatuksen osana, toteaa yhdistyksen sihteeri Minna Hautio.

Yhdistys halusi myös kiinnittää huomiota roskaamiseen. Sen vähentämiseksi alueen asukkaat saivat kiinnittää omiin roskiksiinsa tarran, joka antaa ohikulkijalle luvan laittaa maasta poimimansa tai mukana kuljettamansa roskan siihen. Yhdistyksen toimesta on nyt lisätty roskiksia myös kevyen liikenteen risteyskohtiin. Roskasäiliöihin on kiinnitetty tarrat, joissa kannustetaan laittamaan roskat roskiksiin sen sijaan, että ne heitettäisiin maahan.

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Marjut Renvall liimaa tarraa Asmandian omaan roskikseen. Kuva: Minna Hautio

Ötököiden talvea varten yhdistys rakensi ja asensi kylän suurimman hyönteishotellin Asmandiaan. Teon tarkoituksena oli paitsi auttaa Asmandian hyönteisiä talvehtimaan, myös kannustaa kaikkia muitakin rakentamaan hyönteishotelleja pihoilleen.

-Kutsuimme alueen yhdistyksiä ja muita yhteisöjä sisustamaan oma, oikeaoppisesti tehty “hyönteishuoneensa” hotelliin. Kiinnostus on ollut runsasta ja joudummekin kohta sellaisen positiivisen ongelman eteen, että ehkä pitää rakentaa toinenkin hotelli, kertoo Minna Hautio.

Kulunut kesä on ollut Asmandiassa puuhakasta aikaa. EkoTeko-hanke ja sen Ekosparraamo siivittivät kestävän kehityksen ideointia alkukeväästä niin hyvin, että kyläyhdistys päätti hakea Leader-rahoitusta toimenpiteisiin, joilla ideat pantaisiin täytäntöön.

-Ekoteoista on tiedotettu yhdistyksen Facebook- ja nettisivuilla, ja keväällä pidettyihin asiantuntijailtoihin saapui ilahduttavan paljon väkeä. Roskistarrat ovat tehneet kauppansa niin hyvin, että niitä on täytynyt tilata lisää. Yhteisö pidetään ajan tasalla erilaisista toimenpiteistä ja kevään istutuksiin tähtäävä tiedotuskampanja aloitetaan jo tämän vuoden syksyllä. Biodiversiteettikäytävän pohjaa on jo alettu pohjustaa ja se näkyy tällä hetkellä maastossa kyntöjälkenä, iloitsee Hautio yhdistyksen työn hedelmistä.

 

Mynämäen Asemanseudun Kylät ry:n tavoitteena on edistää Mynämäen Asemanseudun kylien elinvoimaisuutta, viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta. Yhdistyksestä tuli virallisesti yhdistys vuonna 2010, mutta aktiivista kylätoimintaa alueella on ollut jo 40 vuotta. 

Yhdistyksen yhteystiedot http://www.mynamaenasemanseutu.net/, facebook-sivut: Asemanseudun ihmeet / luontopolku sekä Asmandia

Etusivun artikkelikuva: Asmandiassa sijaitsevasta hyönteishotellista voivat yhdistykset ja muut yhteisöt varata oman ”huoneen”, jonka sisustavat oikeaoppisesti. Kuva: Hannu Hynnä.

Ajatuksia kestävästä kehityksestä – kohti kestävää elämää Houtskarissa

Mitä on kestävä kehitys? Mitä minä voin tehdä? Onko mahdollista elää kestävästi? Nämä ja monet muut kysymykset ovat tuttuja monille meistä, jotka olemme pohtineet kestävää kehitystä. Kysymyksiä on paljon, kuten myös vastauksia, sillä kestävään kehitykseen voi tarttua lukuisin eri tavoin. Kristiina Rainio ja Janne Göransson Houtskarin Saverkeitista jakavat kokemuksiaan.

Mitä kestävä kehitys merkitsee teille?

Siinä on kyse oman tonttinsa hoitamisesta, sekä pienessä että suuressa mittakaavassa. Ettei esimerkiksi jätä jälkeensä roskia, tai muuta sellaista, jota ei myöhemmin voi korjata, ettei kenenkään muun ei tarvitse jälkikäteen hoitaa. Tämä koskee kaikkea. Elämme aikaa, jossa kaikki tekomme vaikuttavat koko maailmaan. Eri asioihin voimme vaikuttaa eri mittakaavoissa. Kestävä kehitys on sitä, että kantaa vastuunsa missä voi, ajattelen, että toimin niin kauas kuin minun käsivarteni ulottuvat, silloin teen sen mikä on kohtuullista.

Meille se tarkoittaa myös sitä, että elämme sillä mitä luonto meille voi tarjota. Ruuan tuottaminen vaatii paljon aikaa, sen yhdistäminen työssäkäyntiin kodin ulkopuolella on vaikeaa, että ehtii tehdä molemmat asiat.

Miten kestävyys näkyy arjessanne?

Kestävyys on meille käytännössä ehkä sitä, että olemme innostuneita viljelemään sekä jalostamaan tuotteitamme ja syömme satokauden tuotteita. Kyse on siitä, että jaksaa tehdä tietoisia valintoja. Valmistamme myös paljon itse kaikenlaista, sen sijaan että ostaisimme.

Myös kestävän kehityksen sosiaalinen ulottuvuus on merkityksellistä: että jaksaa olla hyvä naapuri tai ystävä, kohdata, antaa aikaa keskusteluille. Sosiaalisesti kestävän kehityksen saavuttaminen voi toki olla vaikeaa, esimerkiksi spontaani kanssakäyminen naapureiden kanssa. Tämä pitää sisällään myös huolenpidon itsestään: sopivan vuorokausirytmin löytämisen, sen, että antaa aikaa lukemiselle, levolle ja aamiaiselle.

Kestävän kehityksen aktiviteettejä Houtskarissa

Järjestimme omasta aloitteestamme kestävän kehityksen viikon Houtskarissa marraskuussa 2019. Se oli kunnianhimoisesti suunniteltu: luentoja, kirja-arvosteluja ja teimme myös konkreettisia asioita. Ajatuksena oli avata keskustelu, puhua siitä, miten kohdata ilmastoahdistus, ettei siitä tule lamaannuttava ajatus vaan pääsee eteenpäin. Ehkä ei ollut hirveän paljon osallistujia, mutta hyvin siihen nähden paljonko meitä täällä Houtskarissa on. Kestävän kehityksen viikon jälkeen tunnelma oli hyvin toiveikas – tuntui siltä, että nyt jotain on aluillaan, mutta joka sitten sammui koronan takia.

Olemme perustaneet pienen kyläviljelmän Houtskarin keskustaan.  Kaupunkiviljelyn innoittamina veimme muutamia viljelylaatikoita puistoon. Ajatuksena oli, että voimme viljellä yhdessä, näyttää lapsille ja aikuisille, että on mahdollista kaiken hälinän keskellä luoda paikka, jonne voi tulla ja pysähtyä hetkeksi! Halusimme näyttää, että on olemassa myös muuta, kaiken ei tarvitse olla tehokasta ja kallista. Olemme käyneet siellä päiväkotilasten kanssa, tarjonneet heille hetken puutarhassa. Lapset ja aikuiset voivat maistaa, ja ottaa myös mukaansa esimerkiksi herneitä – ilman että se maksaa mitään. Suunnitelmana on vielä laatia leikkimielisiä kysymyksiä lapsille, kysymyksiä, jotka innostavat lapsia ja joissa on heille tunnistettavia asioita. Esimerkiksi: Löydätkö tomaattivarkaan? Haluamme kannustaa lapsia maistamaan yrttejä, sellaisia, jotka maistuvat vaikka kanelille tai sitruunalle, vähän kuin leikkiä.

Ajatuksissamme on myös biodiversitettipuiston perustaminen, sellainen, jossa olisi kukkia pölyttäjille, sellaisia, joista mehiläiset ja perhoset pitävät, ja paljon muuta.

Teksti perustuu keskusteluun Kristiina Rainion ja Janne Göranssonin kanssa 17. kesäkuuta 2022.