Haloo maaseudun viestintäfoorumissa perehdyttiin muun muassa kaksikieliseen viestintään

Viestintäfoorumin teemoja olivat kaksikielinen viestintä sekä kunnan ja yhdistysten välinen yhteistyö. Tämän lisäksi tilaisuudessa kuultiin maaseutuviestinnän toteutuksesta.

Haloo maaseudun vuoden ensimmäistä viestintäfoorumia vietettiin maanantaina 22. toukokuuta Villa Landessa Kemiönsaaressa. Tilaisuus alkoi yhteisillä aamukahveilla, jonka jälkeen startattiin aamupäivän teemalla eli kaksikielisen viestinnän toteuttamisella. Iltapäivällä foorumi jatkui esityksellä kunnan ja yhdistysten välisestä yhteistyöstä, jonka jälkeen kuultiin maaseutuviestinnästä.

Nainen pitää diaesitystä tietokoneen ääressä.
Nora Backlund kertoi Kestävän kehityksen viikko -tapahtumaviikon kaksikielisen viestinnän toteutuksesta.

Rohkeasti ruotsiksi

Kaksikielisen viestinnän toteutukseen sukellettiin ensimmäisenä Svenska lantbrukssällskapensin erityisasiantuntija Nora Backlundin johdolla. Hän kertoi Kestävän kehityksen viikko -tapahtumaviikon viestinnän toteutuksesta. Kaikille avoin tapahtuma tuo esiin paikallislähtöistä kestävän kehityksen toimintaa ja kerää yhteen teemaan liittyviä paikallisia tilaisuuksia.

Backlundin mukaan vuodesta 2019 alkaen järjestetystä, Pohjanmaalta lähtöisin olevasta tapahtumasta viestitään sujuvasti molempia kotimaisia kieliä käyttäen.

– Jos esimerkiksi kuvassa näkyvä teksti on ruotsiksi, niin sitten kuvan alla oleva teksti on suomeksi tai toisinpäin, Backlund sanoo.

Hänen mukaansa kaksikielisen viestinnän toteuttamiseen on aina hyvä varata aikaa, ja julkaisut kannattaa tehdä yhtäaikaisesti molemmilla kielillä.

– On hieman hassua, jos ensiksi julkaisee ruotsiksi ja viikon kuluttua saman suomeksi, hän perustelee.

Backlund suosittelee myös käyttämään erilaisia käännöspalveluja kuten Wordia tai Chat GPT:tä. Ne eivät kuitenkaan ole aukottomia, joten käännökset on aina oikoluettava. Lopuksi hän rohkaisee kaikkia viestimään myös ruotsiksi, vaikka käännös ei olisikaan täydellinen.

Katso Nora Backlundin esitys PDF-muodossa täältä!

Nainen pitää puheenvuoroa tietokoneen ääressä kokoustilassa.
Cecilia Lundberg vei foorumin yleisön Habitability-verkoston maailmaan.

Tavoitteena kaksikielinen verkosto

Tilaisuus jatkui kaksikielisen viestinnän parissa, kun estradille astui seuraavaksi Åbo Akademin koulutussuunnittelija Cecilia Lundberg. Hän perehtyi teemaan Habitability-verkoston näkökulmasta. Kyseisen hankkeen tavoitteena on muun muassa luoda kaksikielinen, maanlaajuinen, ruohonjuuritason saaristo- ja vesistöyhteisöjen verkosto.

Hanke levittää tietoa ja osaamista asuttavuuden käsitteestä, johon kuuluu asuttavuusanalyysi: siinä saari tai saaristo-, rannikko- tai vesistöalue määrittelee, mittaa ja kehittää vetovoimaisuuttaan tarkastelemalla eri osa-alueita kuten paikan identiteettiä, hyvinvoivia ihmisiä ja ekosysteemejä. Hankkeeseen kuuluu myös kahdeksan työpajaa.

Katso Cecilia Lundbergin esitys PDF-muodossa täältä!

Nainen pitää puheenvuoroa korkean pöydän ääressä.
Yhdistyskoordinaattori Jill Karlsson kertoi työstään Kemiönsaaren kunnassa.

Yhteistyötä kunnan ja yhdistysten välille

Lounaan jälkeen Kemiönsaaren kunnan yhdistyskoordinaattori Jill Karlsson piti puheenvuoron kunnan ja yhdistysten välisestä yhteistyöstä.

Hän kertoi omasta työstään yhdistyskoordinaattorina, yhdistysten tärkeydestä ja tulevista tilaisuuksista. Esimerkiksi kesäkuussa he järjestävät Avoimet ovet -päivän ja elokuussa Syysstartin, johon kuuluu myös yhdistysmessut.

Lisäksi Karlsson kertoi Digikylät-hankkeesta, jossa Kemiönsaari on mukana pilottikuntana yhdessä Paraisten kaupungin kanssa. Hankkeen avulla edistetään kuntien pitovoimaa eli autetaan ihmisiä juurtumaan paremmin uuteen asuinpaikkaan. Lisäksi hankkeen tavoitteena on lisätä kuntien vetovoimaa kertomalla niiden ja kylien toiminnasta.

Katso Jill Karlssonin esitys PDF-muodossa täältä!

Nainen pitää puheenvuoroa korkean pöydän ääressä, tietokoneen edessä.
Maaseutuasiamies Susanne Mäkelä kertoi Paimion maaseutupalvelujen viestinnästä.

Viestinnän haasteena kaksikielisyys

Paimion maaseutupalvelujen maaseutuasiamies Susanne Mäkelä kertoi foorumin osallistujille maaseutupalvelujen viestinnästä. Vuonna 2013 työnsä aloittaneen organisaation toiminta-alueeseen kuuluu Kaarina, Paimio, Sauvo, Parainen ja Kemiönsaari.

Sisäistä viestintää he toteuttavat Teamsin ja Whatsapp-sovelluksen avulla. Organisaatio järjestää myös koulutuksia ja opintomatkoja viljelijöille. Haasteita viestintään tuovat esimerkiksi digitalisaatio, kaksikielisyys ja viranomaiskieli.

Katso Susanne Mäkelän esitys PDF-muodossa täältä!

Mustaan pukeutunut nainen pitää diaesitystä kokoustilassa.
Maaseutuviestinnän koordinaattori Janica Vilen piti puheenvuoron ajankohtaisista asioista maaseutuviestinnässä.

Maaseutuviestinnän uudet tuulet

Viimeisen puheenvuoron viestintäfoorumissa piti maaseutuviestinnän koordinaattori Janica Vilen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Hän kertoi maaseutuviestinnän ajankohtaisimmista uutisista, sen toteuttamisesta ja organisoitumisesta. ELY-keskuksien uudet maaseutuviestinnän koordinaattorit ovat juuri aloittaneet työnsä tänä vuonna, ja heidän tehtäviinsä kuuluu muun muassa viestintämateriaalien tuottaminen, sidosryhmäyhteistyön konseptointi sekä tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen.

Varsinais-Suomen omiin viestintäkanaviin kuuluu esimerkiksi tuore maaseutu.fi/varsinais-suomi -sivusto, joka on suunnattu tuenhakijoille. Sivustolla on tietoa tukimuodoista, maakunnan maaseudun kehittämisen painopisteistä ja paikallisista toimijoista. Lisäksi Vilen muistutti tulevista tapahtumista kuten Okra-maatalousnäyttelystä heinäkuussa ja elo-syyskuun vaihteessa Salossa järjestettävästä Kyläareenasta.

Katso Janica Vilenin esitys PDF-muodossa täältä!

Villa Landen rakennus Kemiönsaaressa.
Viestintäfoorumi pidettiin Kemiönsaaren Villa Landessa.

Koirabaanan kuntoportaat voitti Varsinais-Suomen vaikuttavin yhteistyö -palkinnon

Varsinais-Suomen ELY-keskus ja maakunnan Leader-ryhmät palkitsivat Koirabaanan kuntoportaat EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimman yhteistyön palkinnolla Varsinais-Suomen maaseutugaalassa 25. maaliskuuta.

Länsi-Turunmaan Yrittäjät toteutti Paraisilla korkeuksiin kohoavan hankkeen: kaupungin keskustan tuntumaan, kalkkikivilouhoksen viereiselle kivimäelle nousivat 470-askelmaiset kuntoportaat. Portaiden yläpäässä on näköalatasanne, josta voi seurata kalkkikivilouhoksen tapahtumia, ihailla Kvinnan ur berget -taideteosta ja merta kuin myös tähyillä Turussa sijaitsevaa Pääskyvuoren linkkitornia.

Kuntoportaat sijaitsevat Paraisilla Pajbakantiellä. Sijainnin lisäksi ne ovat saaneet erityistä kiitosta valaistuksestaan, pituudestaan, leveydestään ja askelkorkeudestaan. Hanketta vetänyt Johan Kronberg kertoo, että portaat haluttiin tehdä nimenomaan kaikkien käyttöön.

– Täällä käy niin urheilujoukkueita kuin eläkeläisiä kuntoilemassa. Juuri sen takia askelkorkeudeksi valittiin 10 senttimetriä, jotta jokainen voi käyttää portaita.

Koirabaanan kuntoportaiden lähtötasanne.
Kuntoportaat löytyvät Paraisilta osoitteesta Pajbakantie 2.

Kuntoportaiden paikka löytyi sivukivimäeltä

Idea kuntoportaista syntyi jo vuonna 2016. Kronberg oli tällöin vieraillut Malminkartanon kuntoportailla Helsingissä, jolloin syntyi toive samankaltaisten portaiden rakentamisesta saaristoon Paraisille. Ongelmana oli kuitenkin rahoituksen kuin myös kuntoportaiden paikan puuttuminen.

Ajatus jäi hautumaan, kunnes vuonna 2019 Kronberg luki seinäjokelaisesta paikallislehdestä alueelle rakennetuista kuntoportaista ja niiden Leader-rahoituksesta. Paikka kuitenkin puuttui edelleen, kunnes Kronberg keksi poikansa Jimmyn kanssa Koirabaanan kivimäen. Nordkalkin kalkkikivilouhoksesta syntyy sivutuotteena kiveä, joka on kasattu louhoksen viereen. Kuntoportaiden kivikasaan on tuotu viimeksi kiveä 1950-luvulla.

Kronbergit päättivät ottaa yhteyttä kalkkilouhoksen omistavaan Nordkalkiin. Nordkalkilla työskentelevä Tarmo Tuominen innostui ideasta, ja sen jälkeen asiat etenivät vauhdilla.

– Vuokrasimme Nordkalkilta maa-alueen kuntoportaita varten, jolloin saimme oman alueen kaivosalueen sisältä, Kronberg kertoo.

Maisemaa Koirabaanan kuntoportaiden ylätasanteelta.
Koirabaanan kuntoportailta näkee Pääskyvuoren linkkitornille saakka.

Hanke toi ihmiset yhteen

Hanketta vetämään saatiin Länsi-Turunmaan Yrittäjät.  Kokonaisbudjetti oli noin 150 000 euroa alun perin, mutta todellisuudessa portaat kustansivat noin 200 000 euroa. Suurin yksittäinen kuluerä oli portaita reunustavan aidan rakentaminen, sillä viereinen kaivos on 130 metriä syvä – pitkä pudotus sivukivikasan päältä siis. Rahoitusta saatiin muun muassa I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmältä, joka toimii saariston alueella.

Hakkuut ja maatyöt starttasivat vuoden 2020 kesällä, ja itse portaiden rakennustöihin päästiin seuraavana vuonna. Talkootöitä kertyi runsaasti: yli 2000 tuntia. Hanke toi yhteen monia eri tahoja paikallista asukkaista yhdistyksiin ja yrityksiin. Portaat avattiin lopulta syksyllä 2021.

– Koronakriisin myötä puun hinta nousi kesken rakennustöiden. Se toi oman haasteensa projektiin ja haimme lisärahoitusta yrityksiltä. Kuitenkin suurimpia onnistumisia oli taas se, kun saimme niin monia ihmisiä mukaan projektiin. Se oli todella hienoa.

Mies Koirabaanan kuntoportailla.
Johan Kronberg sai idean kuntoportaisiin Helsingistä.

Uusi nähtävyys Paraisilla

Koirabaanan kuntoportaat ovat muutaman vuoden aikana herättäneet laajaa kiinnostusta. Ne ovat esimerkiksi rikkoneet uutiskynnyksen mediassa useita kertoja.

– Portaat ovat päässeet niin paikallisuutisiin kuin valtakunnan mediaan. Yhdessä uutisjutussa sanottiin, että Koirabaanan ainoa huono puoli on, että portaat sijaitsevat liian kaukana Helsingistä.

Kronbergin mukaan portaille tullaan treenaamaan ja tapaamaan ihmisiä niin Paraisilta kuin muilta paikkakunnilta. Kuntoilijoita on tullut jopa bussilastillinen Hyvinkäältä saakka. Hyvien treenimahdollisuuksien ja hienojen näköalojen lisäksi portaat ovat tunnetut siitä, että siellä kuntoilijat tervehtivät aina toisiaan.

Käyttäjien mukaan toivomisen varaa olisi siinä, että Koirabaanalle saisi tulla nimensä mukaisesti koiran kanssa – se on kuitenkin turvallisuuden takia kielletty. Kuntoilijat toivoisivat myös pääsevänsä treenaamaan talvisin, jolloin portaat ovat useiden muiden kuntoportaiden tavoin kiinni.

Muuten portaista saatu palaute on ollut erittäin positiivista.

– Tämä on aivan saariston rengastien varrella, ja moni pysähtyykin tässä matkalla saaristoon. Koirabaanan kuntoportaista onkin tullut liikuntapaikan lisäksi nähtävyys.

Toiminnanjohtaja kertoo lyhyet terveiset uudesta kaudesta

Uuden kauden sopimuksen allekirjoittamisesta on jo hieman aikaa, mutta tässä lyhyesti tietoa meidän uuden rahoituskauden painopisteistä sillä aikaa kun odotamme uuden kauden hakujen avaamista. Hallituksemme tulee käsittelemään uusia hakemuksia kahdessa hakujaksossa tänä vuonna. Tiedotamme lisää heti kun tiedämme hakujen avaamisesta enemmän. Olemme päättäneet että ensimmäinen hakujakso päättyy aikaisintaan kuitenkin vasta lomien jälkeen.

 

Seuraava Haloo maaseutu! -hankkeen viestintäfoorumi järjestetään Kemiönsaaressa 22.5.

Tervetuloa mukaan Haloo maaseudun viestintäfoorumiin Villa Landen auditorioon Kemiönsaareen maanantaina 22.5. klo 10–15. Tilaisuus on avoin koko Varsinais-Suomen maaseutuverkostolle, eli kaikille maaseudun kehittäjille ja toimijoille.

Aamupäivän aikana tilaisuudessa perehdytään kaksikielisen viestinnän toteuttamiseen. Lounaan jälkeen foorumissa kuullaan kuntien ja yhdistysten välisestä yhteistyöstä ja maaseutuviestinnästä.

OHJELMA

  • Klo 9.45 aamukahvit
  • Klo 10 tilaisuus alkaa
    • Avaussanat: Liisa Kallio, viestintäkoordinaattori, Haloo maaseutu! -hanke
    • Kestävän kehityksen viikko -tapahtumaviikon kaksikielinen viestintä, Nora Backlund, erityisasiantuntija, Svenska lantbrukssällskapens förbund
    • Kaksikielinen viestintä Habitability-verkostossa, Cecilia Lundberg, koulutussuunnittelija, Åbo Akademi
  • Klo 11.45 lounas
  • Klo 13 tilaisuus jatkuu
    • Kunnan ja yhdistysten välinen yhteistyö ja Digikylät-hanke, Jill Karlsson, yhdistyskoordinaattori, Kemiönsaaren kunta
    • Maaseutupalvelujen viestintä, Susanne Mäkelä, maaseutuasiamies, Paimion maaseutupalvelut
  • Klo 14–14.15 kahvitauko
    • Uudet tuulet maaseutuviestinnässä, Janica Vilen, maaseutuviestinnän koordinaattori, Varsinais-Suomen ELY-keskus
  • Klo 15 tilaisuus päättyy

Ilmoittaudu mukaan tämän lomakkeen kautta viimeistään keskiviikkona 17.5.2023 klo 15! Tilaisuuteen on myös mahdollista osallistua etänä. Linkin saa ilmoittautumalla.

Viestintäfoorumin järjestää Varsinais-Suomen maaseutuverkoston yhteinen viestintähanke Haloo maaseutu. Järjestäjä tarjoaa kahvituksen tilaisuudessa, mutta lounas on omakustanteinen. Tilaisuudessa puhutaan niin suomea kuin ruotsia.

Haloo maaseutu! -hanke järjestää viestintäfoorumeja ajoittain Varsinais-Suomessa. Viime vuonna foorumit pidettiin Uudessakaupungissa joulukuussa ja Liedossa maaliskuussa.

ELY-keskuksen ja Leaderryhmän yhteinen infotilaisuus uudesta kaudesta pidetään 28.4

EU:n maatalouspolitiikan uusi rahoituskausi 2023–2027 on alkanut. Uuden rahoituskauden mahdollisuuksia Varsinais-Suomessa esitellään huhtikuussa maakunnan yhteisessä webinaarissa ja seutukuntakiertueella. Tilaisuudet järjestää Varsinais-Suomen ELY-keskus yhteistyössä paikallisten Leader-ryhmien kanssa.

I samma båt-Samassa veneessä rf ry:n alueella tilaisuus pidetään Paraisilla 28.4 klo. 10-12. Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etänä. Tilaisuus on avoinna kaikille kiinnostuneille mutta tilaisuuteen on ilmoittauduttava.

Ohjelma:

·    Tervetulosanat: Paraisten kaupunki 

·    Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelma 2023–2027: Johanna Mattila, kehittämispäällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus 

·    Hanketuet rahoituskaudella 2023–2015: Sakari Malmilehto, maaseutukoordinaattori, Varsinais-Suomen ELY-keskus 

·    Maaseuturahaston yritystuet ohjelmakaudella 2023–2027: Sirkka Rantala, yritysasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus 

·    Leader-tuet uudella rahoituskaudella 2023–2027: Minna Boström, toiminnanjohtaja, Leader I samma båt – Samassa veneessä 

·    Nostoja uuden kauden maksatusasioista: Heli Raitamäki, Varsinais-Suomen ELY-keskus 

 

7 800 € haettavana yleishyödylliseen investointiin

Saaristomeren Kalaleaderin ohjelmakauden 2014-2020 rahoituskehykseen on palautunut toteutuneilta hankkeilta 7 800 euroa. Nyt hakijoilla on mahdollisuus hakea näistä varoista rahoitusta yleishyödylliselle investointihankkeelle. Yleishyödyllisissä investointihankkeissa tuki voi olla korkeintaan 80% hankkeen kokonaiskustannuksista.

Hanke tulee kokonaisuudessaan toteuttaa nopealla aikataululla 30.6.2023 mennessä. Hakemusten on oltava sähköisessä hakujärjestelmässä Hyrrässä viimeistään 11.5.

Rahoitettavilla hankkeilla on oltava kytkös elinkeinokalatalouden kehittämiseen, ja niiden tulee toteuttaa joko painopistettä 2 ”Arvoketjun kehittäminen” tai painopistettä 3 ”Kalavarojen hyödyntämis- ja jalostusasteen nosto”.

Painopisteen 2 valintakriteerit, joista neljästä hankkeen on saatava pisteitä:

Hankkeessa edistetään elinkeinokalatalouden infrastruktuurin parantamista tai rakentamista tai niihin tähtäävien suunnitelmien tekemistä

Hanke lisää kalatalouden toimijoiden yritys- ja ammattiosaamista tai kaupallisten kalastajien toiminnan monipuolistamista

Hanke turvaa kaupallisen kalastuksen pyyntipaikkoja tai vesiviljelylle soveltuvia vesialueita

Hanke estää tai vähentää hylkeiden tai merimetsojen kalastukselle tai vesiviljelylle aiheuttamia haittoja

Hanke nostaa kalatalousalan imagoa tai se edistää uusien toimijoiden tuloa kalatalousalalle

Hankkeessa edistetään alueella uusien innovaatioiden kokeilemista, käyttöönottoa, kehittämistä tai kokeilemista

Hanke edistää elinkeinojen sisäistä tai ulkoista viestintää

Hanke tukee kalatalousalan työpaikkojen säilymistä tai uusien syntymistä

Painopisteen 3 valintakriteerit, joista kahdesta hankkeen on saatava pisteitä:

Hanke edistää uusien pyyntimenetelmien, tuotteiden tai tuotantomenetelmien kehittämistä tai tuotteiden laadun parantamista

Hanke edistää kalan markkinointia tai kysynnän ja tarjonnan kohtaamista, tai se lisää kalan elintarvikekäyttöä

Hanke tukee kalatalousalan työpaikkojen säilymistä tai uusien syntymistä

Lapset tutkivat Itämeren tilaa innokkaasti

Veneily on suosittu koko perheen harrastus, mutta erityisesti ulkosaaristossa on ollut yllättävän vähän lapsille suunnattua ohjelmaa. Leader I samma båtin tuella ja saaristossa toimivien yhdistysten tietotaidolla lähdettiin hakemaan ratkaisua tähän ongelmaan ja homma tuli hoidettua tyylillä kotiin!

Oletko jo törmännyt Kalakamujen tutkijapassiin? Se on lapsille suunniteltu passi, jonka kanssa voi lähteä kiertämään Kemiönsaaren ja Paraisten saaristoa tutustuen samalla tarkemmin Itämereen. Passiin kirjattavia tehtäviä voi suorittaa Örössä, Iniössä, Houtskarissa, Korpoströmissä, Pensarissa, Brännskärissä, Stenskärissä, Gullkronassa, Nötössä, Bodössä, Jurmossa, Trunsössä, Tunhamnissa, Vänössä ja Högsårassa. Kun vanhemmat navigoivat, lapset voivat keskittyä bongaamaan vaikka merikotkia. Joka saarella on lisäksi omat tehtävät, jotka suoritettuaan saa passiinsa leiman.

Tehtävien parissa lapset oppivat paitsi ympäristökysymyksiä myös saariston kulttuurihistoriaa.

– Yhdellä saarella opitaan, miksi mereen ei saa pissata; toisella taas katsotaan karttaa ja lasketaan, kuinka monen saaren nimessä on jossain muodossa hevonen. Saaristossa on ollut asutusta jo kauan, ja ihmisten mukana saariin on tullut myös hevosia. Tehtävien kautta lapset oppivat toivottavasti arvostamaan ja suojelemaan sekä Itämerta että saaristokulttuuria, kertoo hankkeessa mukana ollut yhdistysaktiivi Pia Prost. 

Kalakamujen passeja saa muun muassa Paraisten ja Kemiönsaaren matkailuinfoista, saarista ja Saaristokeskus Korpoströmistä. Kaikkiin kohteisiin pääsee myös lautalla, joten omaa venettä ei ole pakko olla, jos haluaa lähteä tutkimusmatkalle.

Kalakamujen tutkijapassin tehtävät löytyvät saarista tällaisista kylteistä.

Korpoström on lasten suosiossa

Yksi parhaista lapsiperheiden kohteista saaristossa on Korpoström. Uimisen ja luonnossa liikkumisen lisäksi siellä pääsee hyppäämään saaristotutkijan saappaisiin Saaristokeskuksen katon alla olevassa Junnulabrassa.

Viidettä kesää toimivassa Junnulabrassa on tietyt kestosuosikit, mutta aina myös vuosittain vaihtuvia tehtäviä. Yksi ikisuosikki on Saaristokeskuksen pihalla oleva Åbo Akademin tutkijoiden akvaario, johon Junnulabran kävijät ovat saaneet laittaa merestä haaviinsa tarttuneita löytöjä.

Lapsia työn touhussa. Kuva: Erika Silventoinen.

– Tänä kesänä akvaariossa seurattiin suurella mielenkiinnolla hietatokkoja. Yksi rakensi akvaarioon jopa pesän, mutta perhettä hän ei koskaan saanut. Lisäksi akvaarioon saatiin kymmenpiikkejä ja liejutaskurapuja. Leväkatkarapuja osuu täällä lähes jokaiseen haaviin, kertoo Junnulabrasta vastaava Erika Silventoinen.

Lisäksi pikkututkijat ovat päässeet seuraamaan esimerkiksi meriveden laatua ja levätilannetta.

Junnulabran toiminnasta vastaa Erika Silventoinen, jonka mukaan lapset ovat aina hyvin ylpeitä tekemistään löydöistä. Tämän kesän harvinaisin löytö on ollut vesiskorpioni. Yleisimpiä taas ovat sinisimpukat, leväkatkaravut, sudenkorennon toukat ja meduusat.

Kalat tutuksi näyttelyn parissa

Saaristokeskuksen näyttelyissä huomioidaan aina lapset. Vuosina 2020–2021 esillä olevan näyttelyn nimi on Piscatus – Kala ja ihminen. Näyttelyssä kerrotaan tarinoita vedenalaisesta maailmasta ja rannoilta. Tiesitkö esimerkiksi sen, että ihmiset käyttivät kaloja ja äyriäisiä ravinnokseen jo 500 000 vuotta sitten? Näyttelystä saa hyvän käsityksen myös ammattikalastuksesta ja sen vaikutuksista meren tilaan.

– Tämän näyttelyn suosikki on viiden minuutin mittainen video nimeltä Kalan aistit. Se on hurmannut kaikenikäiset katsojat, kertoo Saaristokeskuksen viestintävastaava Anna Franzén.

Kalan aistit on Leader-hankkeessa tuotettu video. Kuvassa Saaristokeskuksen viestintävastaava Anna Franzén.

Kolmella kielellä pyörivässä videossa kerrotaan esimerkiksi se, että kaloilla on näkö-, kuulo-, tunto-, maku-, haju- ja tasapainoaisti. Jotkut kalat näkevät värit jopa paremmin kuin ihminen. Kalat voivat nähdä myös ultravioletin valon, jota ihmissilmä ei havaitse. Toisaalta kalat näkevät vain noin metrin päähän eivätkä kalan silmät ei kykene säätelemään sisään tulevaa valoa. Siksi kala sokaistuu, jos sen nostaa vedestä.

Kalojen korvat ovat pään sisällä. Ne kuulevat paremmin matalia kuin korkeita ääniä. Osa kaloista pyydystää ruokansa hajuaistin avulla. Ne haistavat myös vaaran, esimerkiksi öljyn ja jopa kalastajan käsistä tulevan hien hajun. Kylkiviivojen avulla kala tuntee veden värähtelyn. Kala tuntee myös kipua ja kosketuksen.

Latinan kielinen sanonta “viinissä on totuus” ja muokattu kaloista kertovassa näyttelyssä muotoon “kalassa on totuus”. Näyttelyssä selviää myös se, miksi sööttiä hyljettä vihataan kalastajien parissa.

Saaristokeskus Korpoströmissä on näyttelytilan ja Junnulabran lisäksi ravintola, hotelli, vierasvenesatama ja kauppa.

– Ihmiset kiittävät aina sitä, että meillä on hauskaa ja opettavaa tekemistä lapsille. Yöt ovat rauhallisia ja siksi lapsiperheet yöpyvätkin täällä mielellään, kertoo Franzén.

Saaristokeskus Korpoströmin pääomistaja on Turunmaan saaristosäätiö. Muita omistajia ovat Metsähallitus, Åbo Akademi ja Paraisten kaupunki.

Yksi päämäärä – monta hanketta

Lapsiperheiden aktiviteettien eteen ollaan tehty viime vuosien aikana useampi Leader-hanke. Kalakamujen tutkijapassi tehtävineen on luotu Leader-hankkeen puitteissa, samoin Junnulabra, joka nykyisin pyörii jo muulla rahoituksella. Saaristokeskuksen näyttelyssä olevat videot on niin ikään tuotettu Leader-tuella.

Hankkeissa on ollut mukana useita eri toimijoita saaristosta.

– Kahdeksan vuotta sitten Saaristomeren Biosfäärialue järjesti ideointipäivän saariston yhdistyksille. Lopulta FÖSS (Finlands Öar rf – Suomen saaret ry) otti vetovastuun tutkimusmatkan ja Junnulabran kehittämisestä. Ensimmäinen hanke oli nimeltään Meidän Saaristomeri ja toinen hanke oli Tutkimusmatka Saaristoon, Pia Prost taustoittaa.

FÖSS:in ja biosfäärialueen yhdistysaktiivi Pia Prost: “Näitä hankkeita on ollut kiva tehdä, kun yhteistyössä on ollut niin monta eri ihmistä!”

Kustavin koirapuisto saattoi koirat ja ihmiset yhteen

Kustavin keskustaan tehdyssä koirapuistossa on ilo ylimmillään aina maanantaisin, keskiviikkoisin ja lauantaisin, kun Saariston Koirakamut kokoontuvat treffeille. Leader-tuen turvin tehty puisto on saattanut koiraharrastajat yhteen ja poikinut jos jonkinmoisia tempauksia. 

Vuonna 2016 Kustavi sai kuntalaisilta aloitteen koirapuiston rakentamisesta. Ideasta innostuttiin heti ja asiaa perustettiin ajamaan yhdistys, joka sai nimekseen Saariston Koirakamut. Koirapuisto valmistui vuonna 2018 talkoolaisten, yksityisten lahjoittajien ja Leader I samma båtin yhteistyöllä.

– Aikaisemmin piti ajaa joko Raisioon tai Uuteenkaupunkiin asti, jos halusi koirapuistoon. Valmistumisensa jälkeen tämä on ollut kovassa käytössä, yhdistyksen puheenjohtaja Sirpa Koskinen kertoo heinäkuisilla koiratreffeillä, joihin on saapunut paikalle koirineen myös Pia Backman, Eija Heikkilä ja Ulla Hörkkö.

– Täällä sekä koirat että omistajat saavat seuraa toinen toisistaan ja täällä on helppo sosiaalistaa pentujakin kohtaamaan muita koiria, puheenjohtaja jatkaa.

Pia Backman, Sirpa Koskinen ja Eija Heikkilä koiratreffeillä 6. heinäkuuta.

Koirapuistossa on erikseen isojen ja pienten koirien puoli. Yleensä kaikki ovat isojen puolella, mutta jos oikein ruuhkaa tulee, niin jakaudutaan kahteen leiriin. Alueiden välissä on yhteinen eteinen, josta puistoon pääsee kulkemaan niin, etteivät koirat lähde karkuteille. Yhdistys kaatoi puiston paikalta puita ja teki pohjatyöt suurimmaksi osaksi talkoilla. Myös paikallinen kaivurikuski saatiin mukaan talkoisiin, joiden myötä puiston kustannukset saatiin putoamaan alle 20 000 euroon.

Uusia tuttavuuksia ja tapahtumia

Ulla Hörkkö kokee, että koirapuisto on ollut hänen berninpaimenkoiralleen valtava pelastus.

– Maikki oli aluksi tosi arka ihmisiä kohtaan, mutta täällä se pääsi tutustumaan ihmisiin omaan tahtiinsa, Hörkkö kertoo hymyillen koiralleen, joka nyt juoksee kerjäämässä rapsutuksia kaikilta koirapuiston kävijöiltä.

Berninpaimenkoira Maikki on oppinut koirapuistossa luottamaan ihmisiin. Kuvassa häntä rapsuttelee Pia Backman.

Koirapuisto on poikinut myös koiraharrastukseen liittyviä tapahtumia, esimerkiksi Rally-tokovalmennuksia. Rally-toko on kaikenlaisille koirille sopivaa aktivointia, jossa yhdistyy elementtejä tokosta, agilitysta ja koiratanssista. Lisäksi järjestetään vapaamuotoisia puistotreffejä, koirakävelyitä, luentoja, koirahierontaa, koiratarvikekirpputoreja ja ovatpa koirat osallistuneet Kustavin Pride-tapahtumaankin.

Seuraava koiratarvikekirpputori pidetään 17. heinäkuuta, ja syksyllä on luvassa ainakin luento koirien hajutyöskentelystä.

Harrastus yhdistää

Koirapuistolla on ollut sosiaalistava vaikutus koirien lisäksi myös ihmisiin. Koirapuistossa moni loma-asukaskin on tutustunut paikallisiin. Ystävyyssuhteita on syntynyt ja sosiaalisen median kautta moni sopii tapaamisia puistoon virallisten treffiaikoijen ulkopuolellakin.

Lisäksi koirapuistossa käy naapurikuntien harrastajia.

– Me asumme Taivassalossa. Tämä on tosi kiva paikka. Cissi on amerikanbulldoggi eli voimakoira, jolta on normaalisti pääsy kielletty koirapuistoihin. Täällä olemme kuitenkin saaneet käydä, sillä Cissi on aina tullut hyvin toimeen muiden kanssa, kertoo Eija Heikkilä.

Amerikanbulldoggi Cissi tekee tuttavuutta emäntänsä Eija Heikkilän valvonnassa. Normaalisti voimakoirat eivät saa käydä koirapuistoissa, mutta Cissi on aina tullut niin hyvin toimeen muiden kanssa, että hänelle on avattu portti Kustavin koirapuistoon.

Toimintapuiston piristysruiske

Koirapuisto sijaitsee Kustavin keskustassa Vähämaankujan toimintapuistossa, jossa on lisäksi päiväkoti, leikkipuisto, rantalentopallokenttä, 18 väylän frisbeegolf-rata, kuntopolut, ulkokuntosali ja tenniskenttä, joka voidaan talvisin jäädyttää luistelua ja jääpelejä varten.

– Tämä on tosi hyvä paikka! On parkkitilaa, valaistus ja vesipiste, kehuu Pia Backman.

Kun koirapuiston paikka päätettiin, alue oli vielä pitkälti ryteikköä. Nyt eri toiminnot tukevat toisiaan ja alueesta on tullut siisti ja viihtyisä.

Toimintapuistossa on koirapuiston lisäksi päiväkoti, leikkipuisto, rantalentopallokenttä, 18 väylän frisbeegolf-rata, kuntopolut, ulkokuntosali ja tenniskenttä.

Yhdistys kehittyy jatkuvasti

Saariston Koirakamuissa on noin 30 jäsentä ja koiria sitäkin enemmän, sillä monessa perheessä on useampi koira. Toiminta on virkeää ja uusia avauksia tehdään jatkuvasti.

– Seuraavaksi toivoisimme koirille omaa uimarantaa. Kustavissahan niitä rantoja riittää, mutta koiraa ei voi viedä uimaan samalle rannalle ihmisten kanssa. Koirille pitäisi olla oma ranta, joka olisi turvallinen ja hyvässä paikassa, Sirpa Koskinen sanoo.

Ulla Hörkkö nostaa esiin myös roskikset. Kustavissa on koirille paljon mieluisia lenkkipolkuja, mutta roskiksia ei ole, joten kakkapusseja joutuu joskus kantamaan mukanaan useita kilometrejä.

Tähän asti kaikki yhdistyksen jäsenet ovat olleet koiran omistajia, mutta mikään ei estä liittymästä joukkoon ilman koiraa. Jos vaikka oma koira on kuollut, saattaa muiden koirien tapaaminen piristää mieltä. Jotkut koiranomistajat kaipaisivat mukaan myös lapsiperheitä, jotta aikuisten kanssa eläviä koiria voisi sosiaalistaa kohtaamaan pikkuihmisiä.

Gentsu ja Emma menevät aina portille vastaan tervehtimään sekä koiria että ihmisiä.

Teksti: Janica Vilén

Tulevat infotilaisuudet uudesta CAP rahoituskaudesta 2023-2027

13.4 klo. 10:00-12:00 WEBINAARI ELY+Leader yhdessä (Ilmoittaudu viimeistään 11.4 tästä)

17.4 KEMIÖNSAARI 18:00-20:30 Kunnan yhdistystapaaminen, Villa Lande, Leader- info (Ilmoittaudu viimeistään 14.4 klo 12 tästä)

19.4 KUSTAVI 17:00 Kunnan yhdistysilta, Kunnanvirasto, Leader-info (ei ilmoittautumista)

28.4 PARAINEN 10:00-12:00 Paraisten kaupungintalo ELY+Leader yhdessä (Ilmoittaudu viimeistään 26.4  tästä)