Hanketyöntekijä työskentelee pääasiassa nuorisoleader avustusten ja Nuori Yrittäjä-avustusten parissa markkinoimalla avustuksia (tiedotustilaisuudet, sosiaalinen media, mainokset jne.) ja auttamalla hankkeiden valmistelussa ja käsittelyssä. Työhön kuuluu myös verkostoitumista muiden Leader-ryhmien ja sidosryhmien kanssa, avustamista organisaation viestinnässä, postituksessa, tapahtumissa jne.
sosiaalisen median taidot ja graafinen osaaminen (esim. Canva)
office ohjelmien perustaidot
kiinnostus nuorten mahdollisuuksien kehittämiseen maaseudulla
hyvät yhteistyötaidot ja valmiudet itsenäiseen työskentelyyn
hyvät esittelytaidot (infotilaisuudet ym)
Lisäarvoa antaa yrittäjyyteen liittyvä osaaminen.
Hanke on kolmevuotinen ja työaika on 50-60% kokonaistyöajasta (n. 18-22h/viikko).
Palkka on 1250-1500€/kk riippuen työajasta (50-60%).
Työskentelyaika on pääsääntöisesti toimistoaika arkisin. Infotilaisuuksia ja tapahtumia ym voi kuitenkin olla ajoittain iltaisin ja viikonloppuisin.
Työpaikkana on toimistomme Paraisilla, Rantatie 30. Työn voi osittain tehdä etätyönä mutta ei kokonaan.
Tehtävää haetaan sähköpostitse johon liitetään hakemuksen ja ansioluettelo (CV). Lisätietoja tehtävästä antaa hankeneuvoja Hanna Hermansson (hanna.hermansson@sameboat.fi, 0400-260411). Hakemukset lähetetään sähköisesti osoitteeseen hanna.hermansson@sameboat.fi ja sähköpostin otsikoksi merkitään Hanketyöntekijä.
Hakemuksia voi jättää Hyrrä-hakuohjelmassa jatkuvasti. Hakemuksia käsitellään hakujaksoittain ja kaikki hakemukseen tarvittavat osiot on oltava valmiina jotta hakemusta voidaan käsitellä hallituksessa. Olkaa yhteydessä toimistoon niin käymme hakemustasi läpi hyvissä ajoin ennen hakujakson päättymistä. Hakujaksot jossa jaetaan vuoden 2023 kehystä ovat 21.6- 31.8 ja 1.9- 31.10 2023. Ensi vuoden rahojen hakujakso päättyy ensi vuoden puolella.
Olemme julkaisseet videon missä käymme läpi yritysten investointitukien perusasioita (ja kyse siis yritystuista vaikka esityksessä virheellisesti mainitaan yhdistys yhdessä kohtaa). Katso myös yritystukien etusivuilla oleva yleinen video strategiasta ja valintakriteereistä.
Hanke ja yritystukihaut ovat nyt auenneet ja hakemuksia voi jättää Hyrrä järjestelmässä: https://hyrra.ruokavirasto.fi/login.html. Tällä kaudella on ainoastaan sähköinen hakumahdollisuus. Kun kirjaudut Hyrrään organisaationa tai yrityksenä, valitse sitten yläpalkki Hyrrä uudistuu. Siirry uudistettuun Hyrrään tästä. Sen kautta pääsee uuteen 2023-2027 käyttöliittymään. Suurin osa tuista on jo haettavana, muutama tukimuoto avataan vasta syksyllä (mm pienhankkeet). Hankkeiden tulee olla strategiamme mukaisia: Strategia.
Tämän vuoden hakujaksot päättyvät 31.8 ja 31.10. Hakemusten on oltava valmiita käsittelyyn (esim. mahdolliset rakennusluvat valmiita) ennen päätöksentekoa, eli hakijan kannattaa miettiä mihin hakujaksoon jättää hakemuksen. Seuraavat hakujaksot päättyvät sitten keväällä. Olkaa yhteydessä meihin hyvissä ajoin niin ohjeistamme lisää.
Leader-yhdistys Samassa veneessä ry lanseerasi keväällä 2022 uuden rahoituksen Paraisilla, Kemiönsaarella ja Kustavissa toimiville nuorille yrittäjille nimeltä ”Nuori Yrittäjä”. Uuden rahoituksen lanseeraus oli niin onnistunut, että rahoitusta yrittäjyydestä kiinnostuneille nuorille voitiin tarjota myös kesälle 2023.
Rahoituksen tavoitteena on kannustaa nuoria yrittäjyyteen ja oman kesätyöpaikan luomiseen. Nuoret voivat hakea jopa 1000€ kokeillakseen yrittämistä. Kesän 2023 yritysrahoituksen saajat ovat nyt valittu!
Nuori Yrittäjä-tukea myönnettiin seuraaville nuorille yrittäjille kesälle 2023:
Nicky Hellsberg, Lost Soul Clothing (Parainen)
Pontus Isaksson, Wattkast Ved (Korppoo/Parainen)
Madicken och Paula Sahlgren, M&M Smoothie Bar (Taalintehdas/Kemiönsaari)
Urho Kalle Kaivola, Urakointi Urkki (Kemiönsaari)
William Karlberg, FMA William Karlberg/Autonhuolto (Taalintehdas/Kemiönsaari)
Umayma Madmoune, Beauty by Umayma (Kustavi)
Lisätietoja Nuori Yrittäjä-rahoituksesta antaa Hanna Hermansson:
Yhteystiedot Hanna Hermansson Hankeneuvoja, I samma båt – samassa veneessä rf ry hanna.hermansson@sameboat.fi 0400 260 411
Viestintäfoorumin teemoja olivat kaksikielinen viestintä sekä kunnan ja yhdistysten välinen yhteistyö. Tämän lisäksi tilaisuudessa kuultiin maaseutuviestinnän toteutuksesta.
Haloo maaseudun vuoden ensimmäistä viestintäfoorumia vietettiin maanantaina 22. toukokuuta Villa Landessa Kemiönsaaressa. Tilaisuus alkoi yhteisillä aamukahveilla, jonka jälkeen startattiin aamupäivän teemalla eli kaksikielisen viestinnän toteuttamisella. Iltapäivällä foorumi jatkui esityksellä kunnan ja yhdistysten välisestä yhteistyöstä, jonka jälkeen kuultiin maaseutuviestinnästä.
Nora Backlund kertoi Kestävän kehityksen viikko -tapahtumaviikon kaksikielisen viestinnän toteutuksesta.
Rohkeasti ruotsiksi
Kaksikielisen viestinnän toteutukseen sukellettiin ensimmäisenä Svenska lantbrukssällskapensin erityisasiantuntija Nora Backlundin johdolla. Hän kertoi Kestävän kehityksen viikko -tapahtumaviikon viestinnän toteutuksesta. Kaikille avoin tapahtuma tuo esiin paikallislähtöistä kestävän kehityksen toimintaa ja kerää yhteen teemaan liittyviä paikallisia tilaisuuksia.
Backlundin mukaan vuodesta 2019 alkaen järjestetystä, Pohjanmaalta lähtöisin olevasta tapahtumasta viestitään sujuvasti molempia kotimaisia kieliä käyttäen.
– Jos esimerkiksi kuvassa näkyvä teksti on ruotsiksi, niin sitten kuvan alla oleva teksti on suomeksi tai toisinpäin, Backlund sanoo.
Hänen mukaansa kaksikielisen viestinnän toteuttamiseen on aina hyvä varata aikaa, ja julkaisut kannattaa tehdä yhtäaikaisesti molemmilla kielillä.
– On hieman hassua, jos ensiksi julkaisee ruotsiksi ja viikon kuluttua saman suomeksi, hän perustelee.
Backlund suosittelee myös käyttämään erilaisia käännöspalveluja kuten Wordia tai Chat GPT:tä. Ne eivät kuitenkaan ole aukottomia, joten käännökset on aina oikoluettava. Lopuksi hän rohkaisee kaikkia viestimään myös ruotsiksi, vaikka käännös ei olisikaan täydellinen.
Cecilia Lundberg vei foorumin yleisön Habitability-verkoston maailmaan.
Tavoitteena kaksikielinen verkosto
Tilaisuus jatkui kaksikielisen viestinnän parissa, kun estradille astui seuraavaksi Åbo Akademin koulutussuunnittelija Cecilia Lundberg. Hän perehtyi teemaan Habitability-verkoston näkökulmasta. Kyseisen hankkeen tavoitteena on muun muassa luoda kaksikielinen, maanlaajuinen, ruohonjuuritason saaristo- ja vesistöyhteisöjen verkosto.
Hanke levittää tietoa ja osaamista asuttavuuden käsitteestä, johon kuuluu asuttavuusanalyysi: siinä saari tai saaristo-, rannikko- tai vesistöalue määrittelee, mittaa ja kehittää vetovoimaisuuttaan tarkastelemalla eri osa-alueita kuten paikan identiteettiä, hyvinvoivia ihmisiä ja ekosysteemejä. Hankkeeseen kuuluu myös kahdeksan työpajaa.
Yhdistyskoordinaattori Jill Karlsson kertoi työstään Kemiönsaaren kunnassa.
Yhteistyötä kunnan ja yhdistysten välille
Lounaan jälkeen Kemiönsaaren kunnan yhdistyskoordinaattori Jill Karlsson piti puheenvuoron kunnan ja yhdistysten välisestä yhteistyöstä.
Hän kertoi omasta työstään yhdistyskoordinaattorina, yhdistysten tärkeydestä ja tulevista tilaisuuksista. Esimerkiksi kesäkuussa he järjestävät Avoimet ovet -päivän ja elokuussa Syysstartin, johon kuuluu myös yhdistysmessut.
Lisäksi Karlsson kertoi Digikylät-hankkeesta, jossa Kemiönsaari on mukana pilottikuntana yhdessä Paraisten kaupungin kanssa. Hankkeen avulla edistetään kuntien pitovoimaa eli autetaan ihmisiä juurtumaan paremmin uuteen asuinpaikkaan. Lisäksi hankkeen tavoitteena on lisätä kuntien vetovoimaa kertomalla niiden ja kylien toiminnasta.
Maaseutuasiamies Susanne Mäkelä kertoi Paimion maaseutupalvelujen viestinnästä.
Viestinnän haasteena kaksikielisyys
Paimion maaseutupalvelujen maaseutuasiamies Susanne Mäkelä kertoi foorumin osallistujille maaseutupalvelujen viestinnästä. Vuonna 2013 työnsä aloittaneen organisaation toiminta-alueeseen kuuluu Kaarina, Paimio, Sauvo, Parainen ja Kemiönsaari.
Sisäistä viestintää he toteuttavat Teamsin ja Whatsapp-sovelluksen avulla. Organisaatio järjestää myös koulutuksia ja opintomatkoja viljelijöille. Haasteita viestintään tuovat esimerkiksi digitalisaatio, kaksikielisyys ja viranomaiskieli.
Maaseutuviestinnän koordinaattori Janica Vilen piti puheenvuoron ajankohtaisista asioista maaseutuviestinnässä.
Maaseutuviestinnän uudet tuulet
Viimeisen puheenvuoron viestintäfoorumissa piti maaseutuviestinnän koordinaattori Janica Vilen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Hän kertoi maaseutuviestinnän ajankohtaisimmista uutisista, sen toteuttamisesta ja organisoitumisesta. ELY-keskuksien uudet maaseutuviestinnän koordinaattorit ovat juuri aloittaneet työnsä tänä vuonna, ja heidän tehtäviinsä kuuluu muun muassa viestintämateriaalien tuottaminen, sidosryhmäyhteistyön konseptointi sekä tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen.
Varsinais-Suomen omiin viestintäkanaviin kuuluu esimerkiksi tuore maaseutu.fi/varsinais-suomi -sivusto, joka on suunnattu tuenhakijoille. Sivustolla on tietoa tukimuodoista, maakunnan maaseudun kehittämisen painopisteistä ja paikallisista toimijoista. Lisäksi Vilen muistutti tulevista tapahtumista kuten Okra-maatalousnäyttelystä heinäkuussa ja elo-syyskuun vaihteessa Salossa järjestettävästä Kyläareenasta.
Varsinais-Suomen ELY-keskus ja maakunnan Leader-ryhmät palkitsivat Koirabaanan kuntoportaat EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimman yhteistyön palkinnolla Varsinais-Suomen maaseutugaalassa 25. maaliskuuta.
Länsi-Turunmaan Yrittäjät toteutti Paraisilla korkeuksiin kohoavan hankkeen: kaupungin keskustan tuntumaan, kalkkikivilouhoksen viereiselle kivimäelle nousivat 470-askelmaiset kuntoportaat. Portaiden yläpäässä on näköalatasanne, josta voi seurata kalkkikivilouhoksen tapahtumia, ihailla Kvinnan ur berget -taideteosta ja merta kuin myös tähyillä Turussa sijaitsevaa Pääskyvuoren linkkitornia.
Kuntoportaat sijaitsevat Paraisilla Pajbakantiellä. Sijainnin lisäksi ne ovat saaneet erityistä kiitosta valaistuksestaan, pituudestaan, leveydestään ja askelkorkeudestaan. Hanketta vetänyt Johan Kronberg kertoo, että portaat haluttiin tehdä nimenomaan kaikkien käyttöön.
– Täällä käy niin urheilujoukkueita kuin eläkeläisiä kuntoilemassa. Juuri sen takia askelkorkeudeksi valittiin 10 senttimetriä, jotta jokainen voi käyttää portaita.
Kuntoportaat löytyvät Paraisilta osoitteesta Pajbakantie 2.
Kuntoportaiden paikka löytyi sivukivimäeltä
Idea kuntoportaista syntyi jo vuonna 2016. Kronberg oli tällöin vieraillut Malminkartanon kuntoportailla Helsingissä, jolloin syntyi toive samankaltaisten portaiden rakentamisesta saaristoon Paraisille. Ongelmana oli kuitenkin rahoituksen kuin myös kuntoportaiden paikan puuttuminen.
Ajatus jäi hautumaan, kunnes vuonna 2019 Kronberg luki seinäjokelaisesta paikallislehdestä alueelle rakennetuista kuntoportaista ja niiden Leader-rahoituksesta. Paikka kuitenkin puuttui edelleen, kunnes Kronberg keksi poikansa Jimmyn kanssa Koirabaanan kivimäen. Nordkalkin kalkkikivilouhoksesta syntyy sivutuotteena kiveä, joka on kasattu louhoksen viereen. Kuntoportaiden kivikasaan on tuotu viimeksi kiveä 1950-luvulla.
Kronbergit päättivät ottaa yhteyttä kalkkilouhoksen omistavaan Nordkalkiin. Nordkalkilla työskentelevä Tarmo Tuominen innostui ideasta, ja sen jälkeen asiat etenivät vauhdilla.
– Vuokrasimme Nordkalkilta maa-alueen kuntoportaita varten, jolloin saimme oman alueen kaivosalueen sisältä, Kronberg kertoo.
Koirabaanan kuntoportailta näkee Pääskyvuoren linkkitornille saakka.
Hanke toi ihmiset yhteen
Hanketta vetämään saatiin Länsi-Turunmaan Yrittäjät. Kokonaisbudjetti oli noin 150 000 euroa alun perin, mutta todellisuudessa portaat kustansivat noin 200 000 euroa. Suurin yksittäinen kuluerä oli portaita reunustavan aidan rakentaminen, sillä viereinen kaivos on 130 metriä syvä – pitkä pudotus sivukivikasan päältä siis. Rahoitusta saatiin muun muassa I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmältä, joka toimii saariston alueella.
Hakkuut ja maatyöt starttasivat vuoden 2020 kesällä, ja itse portaiden rakennustöihin päästiin seuraavana vuonna. Talkootöitä kertyi runsaasti: yli 2000 tuntia. Hanke toi yhteen monia eri tahoja paikallista asukkaista yhdistyksiin ja yrityksiin. Portaat avattiin lopulta syksyllä 2021.
– Koronakriisin myötä puun hinta nousi kesken rakennustöiden. Se toi oman haasteensa projektiin ja haimme lisärahoitusta yrityksiltä. Kuitenkin suurimpia onnistumisia oli taas se, kun saimme niin monia ihmisiä mukaan projektiin. Se oli todella hienoa.
Johan Kronberg sai idean kuntoportaisiin Helsingistä.
Uusi nähtävyys Paraisilla
Koirabaanan kuntoportaat ovat muutaman vuoden aikana herättäneet laajaa kiinnostusta. Ne ovat esimerkiksi rikkoneet uutiskynnyksen mediassa useita kertoja.
– Portaat ovat päässeet niin paikallisuutisiin kuin valtakunnan mediaan. Yhdessä uutisjutussa sanottiin, että Koirabaanan ainoa huono puoli on, että portaat sijaitsevat liian kaukana Helsingistä.
Kronbergin mukaan portaille tullaan treenaamaan ja tapaamaan ihmisiä niin Paraisilta kuin muilta paikkakunnilta. Kuntoilijoita on tullut jopa bussilastillinen Hyvinkäältä saakka. Hyvien treenimahdollisuuksien ja hienojen näköalojen lisäksi portaat ovat tunnetut siitä, että siellä kuntoilijat tervehtivät aina toisiaan.
Käyttäjien mukaan toivomisen varaa olisi siinä, että Koirabaanalle saisi tulla nimensä mukaisesti koiran kanssa – se on kuitenkin turvallisuuden takia kielletty. Kuntoilijat toivoisivat myös pääsevänsä treenaamaan talvisin, jolloin portaat ovat useiden muiden kuntoportaiden tavoin kiinni.
Muuten portaista saatu palaute on ollut erittäin positiivista.
– Tämä on aivan saariston rengastien varrella, ja moni pysähtyykin tässä matkalla saaristoon. Koirabaanan kuntoportaista onkin tullut liikuntapaikan lisäksi nähtävyys.
Uuden kauden sopimuksen allekirjoittamisesta on jo hieman aikaa, mutta tässä lyhyesti tietoa meidän uuden rahoituskauden painopisteistä sillä aikaa kun odotamme uuden kauden hakujen avaamista. Hallituksemme tulee käsittelemään uusia hakemuksia kahdessa hakujaksossa tänä vuonna. Tiedotamme lisää heti kun tiedämme hakujen avaamisesta enemmän. Olemme päättäneet että ensimmäinen hakujakso päättyy aikaisintaan kuitenkin vasta lomien jälkeen.
Tervetuloa mukaan Haloo maaseudun viestintäfoorumiin Villa Landen auditorioon Kemiönsaareen maanantaina 22.5. klo 10–15. Tilaisuus on avoin koko Varsinais-Suomen maaseutuverkostolle, eli kaikille maaseudun kehittäjille ja toimijoille.
Aamupäivän aikana tilaisuudessa perehdytään kaksikielisen viestinnän toteuttamiseen. Lounaan jälkeen foorumissa kuullaan kuntien ja yhdistysten välisestä yhteistyöstä ja maaseutuviestinnästä.
OHJELMA
Klo 9.45 aamukahvit
Klo 10 tilaisuus alkaa
Avaussanat: Liisa Kallio, viestintäkoordinaattori, Haloo maaseutu! -hanke
Kestävän kehityksen viikko -tapahtumaviikon kaksikielinen viestintä, Nora Backlund, erityisasiantuntija, Svenska lantbrukssällskapens förbund
Kaksikielinen viestintä Habitability-verkostossa, Cecilia Lundberg, koulutussuunnittelija, Åbo Akademi
Klo 11.45 lounas
Klo 13 tilaisuus jatkuu
Kunnan ja yhdistysten välinen yhteistyö ja Digikylät-hanke, Jill Karlsson, yhdistyskoordinaattori, Kemiönsaaren kunta
Uudet tuulet maaseutuviestinnässä, Janica Vilen, maaseutuviestinnän koordinaattori, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Klo 15 tilaisuus päättyy
Ilmoittaudu mukaan tämän lomakkeen kautta viimeistään keskiviikkona 17.5.2023 klo 15! Tilaisuuteen on myös mahdollista osallistua etänä. Linkin saa ilmoittautumalla.
Viestintäfoorumin järjestää Varsinais-Suomen maaseutuverkoston yhteinen viestintähanke Haloo maaseutu. Järjestäjä tarjoaa kahvituksen tilaisuudessa, mutta lounas on omakustanteinen. Tilaisuudessa puhutaan niin suomea kuin ruotsia.
Haloo maaseutu! -hanke järjestää viestintäfoorumeja ajoittain Varsinais-Suomessa. Viime vuonna foorumit pidettiin Uudessakaupungissa joulukuussa ja Liedossa maaliskuussa.
