Maaseutuleader

I samma båt – samassa veneessä rf ry:n toiminta-alue kattaa Kustavin kunnan, Kemiönsaaren kunnan ja Paraisten kaupungin alueen. Kunnat ovat Saaristolain mukaisia saaristokuntia, ja niiden kuntarajat etelään ja länteen ovat samalla Suomen meriraja. Kuntamme ovat portteja Ahvenanmaalle ja Ruotsiin ja myös muiden Itämerivaltioiden suuntaan. Samalla nämä kunnat ovat portteja Suomeen, kun matkustetaan meriteitse lounaasta kohti Suomen mannermaata.

I samma båt – samassa veneessä rf ry:n SÄÄNNÖT

§ 1 Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on I samma båt – samassa veneessä ry. Kansainvälisissä yhteyksissä voidaan käyttää epävirallista nimeä In the Same Boat. Yhdistyksen kotipaikka on Paraisten kaupunki. Yhdistyksen ja sen hallituksen kokoukset voidaan järjestää muualla kuin kotipaikassa.

§ 2 Tarkoitus ja toimintamuodot
Yhdistys on kaksikielinen aatteellinen yhdistys, joka toimii ruotsin ja suomen kielellä. Yhdistys toimii maaseudun kehittämiseksi. Yhdistys osallistuu kansallisten ja Euroopan unionin kehittämisohjelmien toteuttamiseen. Yhdistyksen tavoitteena on saaristolaisten omien käsitysten ja tarpeiden pohjalta toimia paikallisten palveluiden ja työpaikkojen säilyttämiseksi, vähentää työttömyyttä, toimia palveluiden, osaamisen ja työllisyyden yleisten edellytysten kehittämiseksi sekä edistää ja kehittää alueen asukkaiden ja vieraiden turvallisuutta ja viihtyisyyttä kestävän kehityksen periaattein.

Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan seuraavasti:

– se toimii maaseudun kehittämiseksi järjestämällä tiedotus- ja koulutustilaisuuksia sekä opintomatkoja jäsenilleen
– se tiedottaa, aktivoi ja koordinoi toimintaa tavoitteidensa mukaisesti
– se toimii yhteistyössä kansalaisten, kylätoimikuntien, yhdistysten, kuntien, järjestöjen ja laitosten kanssa sekä laatii kehittämisstrategioita ja tulevaisuudensuunnitelmia
– se selvittää yksityisiä ja julkisia rahoitusmahdollisuuksia
– se ylläpitää sidosryhmien yhteistoimintaa ja verkottumista omalla toiminta-alueellaan, kansallisesti ja kansainvälisesti.

§ 3 Jäsenet
Yhdistyksen jäseneksi voidaan ottaa kuka tahansa yksityinen tai juridinen henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tavoitteet ja säännöt.
Yhdistyksen jäsenanomukset käsittelee hallitus.

Jäsenen erottamisesta yhdistyksestä yhdistyslain 14 §:ssä mainituilla perusteluilla päättää aina hallitus. Jäsenen, joka on jättänyt jäsenmaksunsa kahden peräkkäisen vuoden ajan maksamatta, voidaan katsoa eronneen yhdistyksestä.

§ 4 Jäsenmaksu
Jäseniltä peritään vuosittain jäsenmaksu, jonka suuruuden määrää yhdistyksen syyskokous. Yksityishenkilöiltä ja juridisilta henkilöiltä voidaan periä erisuuruinen jäsenmaksu.

§ 5 Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, joka vastaa yhdistyksen johtamisesta tavoitteiden mukaisesti. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kahdeksan (8) varsinaista hallituksen jäsentä sekä näiden henkilökohtaiset varajäsenet.

Hallitus valitaan seuraavasti:

– Hallituksen puheenjohtajan ja muut varsinaiset jäsenet sekä henkilökohtaiset varajäsenet valitsee syyskokous kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.
– Hallituksen puheenjohtajan ja muun jäsenen ja varajäsenen uudelleenvalinta on mahdollista vain kerran, eli hallituksen puheenjohtajana ja muuna jäsenenä ja varajäsenenä voi toimia yhtäjaksoisesti enintään neljä peräkkäistä vuotta.
– Hallituksen puheenjohtaja, varsinaiset jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet pyritään valitsemaan tasapuolisesti
– yksittäisten henkilöiden piiristä
– järjestöjen piiristä
– julkisen sektorin piiristä.
– Hallituksen jäsenistä (puheenjohtaja, varsinaiset jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet) on puolet vuosittain erovuorossa, kuitenkin siten, että yksityisten henkilöiden, järjestöjen ja julkisen sektorin piiristä valituista jäsenistä tulee kustakin vähintään yhden olla erovuorossa joka vuosi.
– Ensimmäisenä vuonna erovuoron ratkaisee arpa.
– Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja valitsee joko keskuudestaan tai hallituksen ulkopuolelta sihteerin kalenterivuodeksi kerrallaan.
Hallitus on päätösvaltainen, kun viisi jäsentä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee, vaaleissa ratkaisee arpa.
Hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai sihteeri henkilökohtaisella kutsulla.

§ 6 Yhdistyksen nimenkirjoittajat
Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja ja hallituksen määräämä henkilö molemmat yhdessä. Hallitus voi antaa henkilökohtaisen nimenkirjoitusoikeuden muulle henkilölle, joka kirjoittaa yhdistyksen nimen yksin.

§ 7 Kirjanpito
Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen sekä hallituksen toimintakertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastajan tulee antaa hallitukselle kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

§ 8 Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen päättävä elin on yhdistyksen kokous. Vuosittain pidetään kaksi varsinaista kokousta: syyskokous pidetään loka-marraskuussa ja kevätkokous pidetään maalis-huhtikuussa. Yhdistyksen kokouksiin voidaan osallistua myös postitse, sähköpostitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Ylimääräisiä kokouksia pidetään niin usein kuin hallitus katsoo aiheelliseksi tai jos vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänivaltaisista jäsenistä sitä tietystä syystä vaatii. Jokaisella jäsenellä on oikeus lähettää äänivaltainen edustaja yhdistyksen kokoukseen. Kullakin jäsenellä tai edustajalla on yksi ääni. Hallituksen on esitettävä jäsenille kutsu yhdistyksen kokoukseen kirjallisesti vähintään 14 päivää ennen kokouspäivää. Asiat, jotka jäsen haluaa yhdistyksen kokouksessa käsiteltäviksi, on toimitettava kirjallisesti hallitukselle viimeistään 30 päivää ennen kyseistä kokousta.

§ 9 Yhdistyksen varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden pöytäkirjantarkastajan ja tarvittaessa kahden ääntenlaskijan valinta
3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
4. Kokouksen esityslistan hyväksyminen
5. Tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastajan lausunnon esittäminen
6. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille
7. Muut asiat

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden pöytäkirjantarkastajan ja tarvittaessa kahden ääntenlaskijan valinta
3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
4. Kokouksen esityslistan hyväksyminen
5. Seuraavan vuoden toimintasuunnitelman vahvistaminen
6. Jäsenmaksun ja seuraavan vuoden talousarvion vahvistaminen
7. Hallituksen puheenjohtajan sekä muiden varsinaisten jäsenten ja varajäsenten valinta erovuoroisten tilalle
8. Yhden auktorisoidun tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan valinta seuraavaksi vuodeksi
9. Muut asiat

§ 10 Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntömuutoksesta tehdään yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.

Yhdistys puretaan, jos kaksi perättäistä yhdistyksen kokousta niin päättää vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Jos yhdistys puretaan, sen varat siirretään yhdistyksen viimeisen kokouksen päätöksellä toiselle oikeustoimikelpoiselle yhdistykselle, jonka tavoitteena on maaseudun kehittäminen mainituilla alueilla.

Leader on toimintatapa, jonka kantavana teemana on erityisesti alhaalta ylöspäin -periaate eli hankkeiden valmistelu ja päätösvalta rahoitettavista hankkeista on tavallisilla ihmisillä, jotka ovat kotiseutunsa parhaita asiantuntijoita. Kuka tahansa voi tulla toimintaan mukaan.

Leader-ryhmän I samma båt – samassa veneessä toiminta noudattaa Leader-toiminnan perusperiaatteita. Näiden lisäksi toimintaamme kuvaavat tavoitettavuus ja avoimuus sekä henkilökohtainen ja asiantunteva palvelu.

Alueperusteisuus

• Leader-ryhmän strategia laaditaan omalle alueelle laajalla yhteistyöllä, joka huomioi alueen rakenteen

Alhaalta ylöspäin -periaate

• Hankkeiden valmistelu ja päätösvalta rahoituksesta on paikallisilla, sillä he ovat kotiseutunsa parhaita asiantuntijoita.
• Toiminta on avointa kaikille.

Paikallinen kumppanuus

• Kolmikanta: julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö
• Toiminta ja päätöksenteko ei ole hierarkkista

Monialaisuus

• Toimijoiden yhteistyö ylittää eri sektorirajat ja toiminta perustuu kumppanuudelle ja vuorovaikutukselle.

Innovatiivisuus

• Toiminnan tavoitteena on uusien toimintatapojen ja menetelmien kokeilu ja luominen kestävää kehitystä, elinkeinoja ja työllisyyttä edistäen.

Alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö

• Yhteistyöllä vaihdetaan kokemuksia ja opitaan uutta.

Verkostoituminen

• Verkostoitumalla kootaan resursseja sekä paikallisesti että kansainvälisesti: asukkaat, järjestöt, yritykset ja julkinen sektori.

Hajautettu hallinto ja rahoitus

• EU:n ja valtion lisäksi noin puolet rahoituksesta tulee paikallisilta toimijoilta: alueen kunnilta ja hankkeita toteuttavilta toimijoilta.

Lisätietoja Mitä on Leader?

Uudella ohjelmakaudella 2023-2027 rahoitetaan strategian MYÖTÄTUULESSA-Elinvoimaa ja elämänlaatua saaristossa mukaisia hankkeita. Strategian painopisteet ovat:

1. Elinvoimaiset ja älykkäät kyläyhteisöt
2. Matkailun monipuoliset ja kestävät ratkaisut
3. Arvostettu ja kestävästi tuotettu lähiruoka
4. Kestävä ja ilmastoviisas saaristo