TULOKSET – Saaristomeren kalatalousryhmän toiminnan arviointi

Saaristomeren kalatalousryhmän toiminnan avoimeen arviointikyselyyn saatiin 37 vastausta. Suurin osa vastaajista oli kaupallisia kalastajia (16 vastaajaa). Vastaajamäärät olivat lähes identtiset vuoden 2017 määriin verrattuna, jolloin kyselyyn vastasi 38 henkilöä, ja heistä 15 oli kalastajia.

Kalatalousryhmätoimintaan oltiin keskimäärin hyvin tyytyväisiä. Yksityiskohtaiset tulokset ja kommentit löytyvät linkistä, mutta yhteenvetona voidaan todeta seuraavaa:

  • Kalatalousryhmätoiminta nähtiin tarpeellisena (4,4 pistettä max 5:stä)
  • Tiedotus on avointa ja luotettavaa (4,3 / 5)
  • Tiedotus ja yhteydenpito on riittävää (4,2 / 5)
  • Neuvonta ja muu avustaminen on kohtuullisen riittävää (3,9 / 5)
  • Vastaajien yhteistyö ryhmän kanssa toimii keskimäärin hyvin (3,9 / 5)

Kaksi selkeämpää muutosta verrattuna vuoden 2017 tuloksiin tuli esille. Kaupalliset kalastajat eivät keskimäärin kokeneet yhteistyötä kalatalousryhmän kanssa enää niin hyväksi kuin vuonna 2017, kun taas kuntien arviot olivat yleisesti selvästi parantuneet. Yhteistyölle heikoimmat arviot antaneet kalastajat toivoivat enemmän tukitoimia uusien ja nuorten kalastajien kohdalla, tiukempaa otetta päättäjiin ja käytännönläheisempiä hankkeita rannikkokalastuksen kuolonkierteen pysäyttämiseksi.

TULOKSET – Saaristomeren kalatalousryhmän toiminnan arviointi

Vastaukset ja kehittämisehdotukset otetaan huomioon, kun työstämme uutta strategiaa vuosille 2021 – 2027.

Kommentoi yhteenvetoa Saaristomeren kalatalouden vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkista

Saaristomeren elinkeinokalatalouden ja kalastusmatkailun avoimeen SWOT-kyselyyn saatiin 33 vastausta, ja ne sisälsivät yhteensä huikeat 267 kommenttia alan vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkista.

Kalatalousryhmän ohjausryhmä käsitteli vastaukset kokouksessaan 21.6. Mittava materiaali tiivistettiin pääotsikoiksi, joiden alle tuli muutama selittävä tai tarkentava rivi. Pyrimme edelleen tiivistämään SWOTia prosessin aikana.

Nyt pyydämme kommenttejanne ohjausryhmän tiivistämästä SWOTista, ja pyydämme näkemyksiänne myös kalatalouden keskeisistä tarpeista, suurimmista kehityskohteista ja mahdollisuuksista.

Linkki kyselyyn https://forms.gle/qvJxwa8Ce94ErBiz5

Vastausaika on 1.7.-15.8.

Työ jatkuu syksyllä strategian toimenpiteiden valinnalla. Strategisten painopisteiden ja toimenpiteiden tulee olla johdonmukaisesti johdetut valmisteluprosessissa aiemmin saatujen tietojen ja tulosten pohjalta.

Juustoa ja jäätelöä omien vuohien maidosta!

Jumon Juustolassa vietetään kiireisiä päiviä. Tämän vuoden kilit tarvitsevat maitoa yhä vähemmän ja vähemmän, mikä tarkoittaa, että sitä riittää nyt hyvin myös meijerille. Jumon Juustolan vanhoja suosikkeja sekä tämän vuoden uutuustuotteita saa Erkas Gårdenin omasta tilapuodista – ja pian mahdollisesti myös kauppojen hyllyistä. 

Erkas Gårdenin tilalla Iniössä Jumon saarella on ollut asutusta jo 1200-luvulta asti. 1700-luvulla valmistunut päärakennus on toiminut viimeiset 10 vuotta Suvi ja Tom Lindqvistin sekä heidän lastensa kotina. Lisäksi tilalla asustaa kolme hevosta, kanoja ja 39 vuohta.

– Tänä vuonna kilit syntyivät jo tammikuussa. Siinä oli aikamoinen rumba, kun 12 päivän sisään syntyi yhteensä 20 kiliä, kertoo Suvi Lindqvist.

Ensimmäiset pari kuukautta kilit saivat lähes kaiken maidon, mutta nyt kuttuja lypsetään jo tilan oman pienmeijerin Jumon Juustolan tarpeisiin. Vuohenmaidosta valmistuu juustoa ja jäätelöä. Lisäksi meijerissä valmistetaan jugurtteja ja vanhan ajan viilejä lehmän raakamaidosta. Tilan oma halloum-juusto syntyy vuohen ja lehmän maitojen sekoituksesta.

– Tämän vuoden ensimmäinen vuohenjuustosatsi valmistui juuri. Maku on nyt mieto, pehmeä ja vähän pähkinäinen, mutta se voimistuu vanhetessaan. Vuohenjuustolla on myyntiaikaa kuukausi, ja maku on usein ihan eri kuukauden alussa ja lopussa, Suvi sanoo.

Hänen tavoitteenaan olisi kesän aikana saada ensimmäistä kertaa myös muutamia kovia juustoja kypsymään, jolloin niitä saisi myyntiin jouluksi.

– Seuraava tavoite on oppia tekemään vuohen gruyèreä!

Gruyère on kova kypsytetty juusto, joka on saanut nimensä Sveitsissä sijaitsevasta Gruyèresin alueesta. Perinteisesti sitä valmistetaan lehmän maidosta.

Erkas Gårdenin tilapuodissa myydään oman tilan munia ja leipää sekä oman meijerin juustoja, jäätelöitä, jugurtteja ja viilejä. Lisäksi myynnissä on vaihtelevasti myös muiden tuotteita: esimerkiksi luomujauhoja Mynämäeltä, saaristosiideriä Kustavista ja naapurin marinoimia silakoita. Ensi kesäksi Tom Lindqvist aikoo saada myyntiin myös oman tilan hunajaa.

Meijeritoiminnalle tukea maaseuturahastosta

Jumon Juustola on saanut 35 % investointituen jäätelökoneen ja jäätelön pakkauskoneen hankintaan I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmältä.

– Meijeri on todella pieni, mutta se on oikeastaan hyvä nyt, kun työ on vasta alussa. Kun harjoittelee pienessä mittakaavassa, ei joudu koskaan heittämään mitään monen sadan litran satseja pois, jos epäonnistuu, Suvi toteaa.

Ensimmäinen erä vuohenmaitojäätelöä on juuri valmistunut – ja vie kielen mennessään. Makuna on suklaa ja kermaisuutta on lisätty maapähkinävoilla.

– Nyt meillä on myös laitoslupa, joten voimme alkaa myydä tuotteita halutessamme vaikka kaupoissa. Tähän asti meidän tuotteita on saanut vain meidän omasta tilapuodista sekä Iniön kahviloista ja ravintoloista. Kesäksi juustolalle on tulossa myös uusi logo ja uudenlaiset pakkaukset, Suvi kertoo.

Kesää kohti maidontuotanto kasvaa, kun vuohet alkavat syödä pihalta vihreää. Meijerin toimintaakin olisi nyt mahdollista laajentaa, sillä pariskunta on juuri ostanut naapuriltaan vanhan navetan, joka onkin itse asiassa alun perin kuulunut heidän tilaansa. Siellä asustavat nyt kutut ja tyttökilit. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on siirtää meijerin toiminta päärakennuksesta kokonaan sinne.

Vuohenmaitotuotteet tunnistaa usein jo väristä. Ne ovat paljon valkoisempia kuin lehmän maidosta tehdyt vastaavat tuotteet. Kuva: Jumon Juustola.

Lihaksi vai lemmikiksi?

Aluksi Lindqvistit ottivat kolme vuohta ja nyt niitä on jo 39. Koska pukeista ei saa maitoa, ajatuksena on ollut teurastaa ne, jolloin vuohen lihaa voisi tarjota Erkas Gårdenin omassa ravintolassa tai myydä tilapuodissa. Viime kevään pukkikilit tulivat kuitenkin perheelle niin rakkaiksi, että ne kastroitiin ja jätettiin lemmikeiksi. Tänä vuonna pukkikilejä syntyi jo yhdeksän. Tällä hetkellä ajatuksena olisi teurastaa ne syksyllä, mutta nähtäväksi jää, miten käy.

– Vuohen liha on kyllä hyvän makuista ja mitä nuorempana vuohen teurastaa, sitä mureampaa liha on. Toisaalta kastroituina pukit ovat helppoja lemmikkejä. Ne ovat seurallisia, mukavia, leikkisiä ja kiintyvät nopeasti omistajaansa, joten yksi vaihtoehto olisi myydä pukit lemmikeiksi, Suvi pohtii.

Näistä pikkupukeista valkoinen on valittu jatkamaan sukua. Tummemmasta taas on tullut emäntänsä sylivauva, sillä häntä on syntymästä asti ruokittu tuttipullolla.

Monta rautaa tulessa

Kun Lindqvistit muuttivat Jumoon kymmenen vuotta sitten, heillä oli tilapuodin lisäksi kesäkahvila ja majoitustoimintaa. Ne ovat nyt tauolla, jotta aikaa jää enemmän meijerin, tilapuodin ja à la carte -ravintolan pyörittämiseen sekä eläinten hoitamiseen. Tilapuoti avataan vappuna ja à la carte -illallisia on tarkoitus järjestää viime kesän tapaan torstaisin, perjantaisin ja lauantaisin, jos koronarajoitukset sen sallivat.

– Täksi kesäksi laitamme ruokasaliin ja keittiöön uudet ovet, joista pääsee myös terassille syömään ja tarjoilemaan, jotta asiakkaat pystyvät istumaan väljemmin, kertovat Lidqvistit, jotka ovat molemmat ammattikokkeja.

Viime kesänä Tom toteutti pitkäaikaisen haaveensa ja alkoi tuottaa hunajaa. Ja kun juuri ostettu navetta saadaan remontoitua, voisi miettiä myös oman pienpanimon perustamista.

– On kiva tarjota täällä itse tehtyjä tuotteita, mutta toisaalta on pakko vähän karsia, kun emme ole enää ihan parikymppisiä. Esimerkiksi vaaleaa leipää ja saaristolaisleipää menisi kesäisin niin paljon kuin jaksaa leipoa, mutta olemme nyt päättäneet, että leivomme vain omaan puotiin sekä iniöläisiin kahviloihin ja ravintoloihin.

Talviaikaan pariskunta vastaa päiväkodin, koulun ja vanhustentalon ruuista ja välillä myös siivouksista.

– Korona on teettänyt meille paljon lisätyötä. Esimerkiksi koulu ja terveysasema pitää desinfioida joka päivä ja kouluruokia ollaan kuljetettu yläkoululaisille kotiin etäkouluaikana, he kertovat.

Myös puodissa oli hyvä myynti viime vuonna pääsiäisestä aina jouluun asti, sillä koronan vuoksi Iniössä oli poikkeuksellisesti paljon mökkiläisiä etätöissä myös talven läpi. Myös vuohien pään menoksi on suunnitelmia.

– Olemme miettineet siirtymistä luomuun. Neuvottelut on parhaillaan käynnissä yhden viljelijän kanssa, he paljastavat.

Erkas Gårdenin kallioiselle tontille on tulossa vuohille kesäksi vielä isompi aitaus. Vuohet rakastavat leikkiä Jumon kallioilla.

Ruotsinkielinen saaristo houkutteli

Ennen Iniöön tuloaan Lindqvistit pyörittivät ravintolaa Raumalla Kylmäpihlajan Majakalla. Raumalla ei ollut ruotsinkielistä koulua, joten perhe alkoi etsiä uutta kotia. Majakalla vietettyjen vuosien jälkeen Iniö tuntui heistä hyvin saavutettavalta ja vaivattomalta paikalta asua. Nyt perheen pojat käyvät Iniössä ruotsinkielistä koulua, tyttäret asuvat jo omillaan.

Aluksi Tom kävi töissä mantereella ja Suvi oli töissä Iniön vanhainkodissa, mutta sitten pariskunta innostui vuohista. Suvi kouluttautui maidontuottajaksi ja pian Tomkin lopetti työt mantereella ja alkoi keskittyä tilan oman liiketoiminnan kehittämiseen.

– Olemme aina tykänneet vuohenmaitotuotteista. Meillä oli jo valmiiksi hevosia, lampaita ja kanoja, joten ajattelin, että samallahan tässä menee muutama vuohikin. Innostuimme niistä heti. Ne eivät olleet yhtä äänekkäitä kuin lampaat, mutta sen sijaan ne tuntuivat vähän älykäämmiltä ja mielenkiintoisemmilta. Kun vuohia on tähän asti ollut vähän, niiden jokaisen persoonaan on ehtinyt hyvin tutustua, Suvi kertoo.

Nykyään vuohien hoitaminen on jo lähes kokopäivätyötä. Aamulypsyllä kuluu kolme tuntia ja lisäksi on vielä iltalypsy, ruokinta ja kaikenlainen muu hoitaminen. Vuohet ovat selvästi tyytyväisiä palveluun. Kun Suvi avaa aitauksen oven, ketterät kilit hyppäävät saman tien emäntänsä syliin.

Kutut ja tyttökilit saivat uuden kodin vanhasta navettarakennuksesta.

 

 

Janica Vilen

Onko sinulla kalaan liittyvä hankeidea?

Saaristomeren kalatalousryhmä rahoittaa yleishyödyllisiä kehittämis- ja investointihankkeita, jotka edistävät Saaristomeren kalatalousstrategian tavoitteiden toteutumista. Rahoitettavilla hankkeilla on oltava kytkös elinkeinokalatalouden kehittämiseen.

Meillä on jatkuva haku vuoden 2021 loppuun saakka, mutta saadaksesi hakemuksesi käsiteltyä vielä ennen kesälomia, hakemuksen on oltava sähköisessä hakujärjestelmässä Hyrrässä toukokuun loppuun mennessä. Hankkeita voi toteuttaa 1.12.2022 saakka.

Hankkeiden rahoitusperiaatteet ja hakuohjeet sekä kuvaukset ryhmän puoltamista hankkeista löytyvät Kalatalousryhmävalikosta.

Yhdistysbarometri 2021-2022

I samma båt – samassa veneessä rf ry on käynnistänyt oman hankkeen missä selvitämme alueemme yhdistystoimintaa. Kartoitamme mitä yhdistyksiä alueelta löytyy, ja teemme yhdistyksille kyselyn koskien toimintaa ja tulevaisuudenvisioita. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta Leader-rahoituksesta, sekä selvittää yhdistysten roolia ja mahdollisuuksia alueensa kehittäjinä.

Hankkeen rahoittajina on Maaseuturahaston Leaderrahoitus sekä Svenska kulturfonden.

                                        

 

 

Saaristomeren kalatalousstrategian 2021-2027 ensimmäiset avoimet valmistelutilaisuudet

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tulevan ohjelmakauden 2021-2027 kalatalousryhmähaku auennee tulevana syksynä. On siis aika aloittaa uuden kalatalousstrategian valmistelu. Kalatalousstrategiassa tarkastellaan kaupallisen kalastuksen, vesiviljelyn, kalanjalostuksen sekä kalastusmatkailun kehittämisen tarpeita ja tavoitteita alueellisesta näkökulmasta.

Kalatalousryhmätoiminta käynnistyi Saaristomerellä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ohjelmakaudella 2014-2020. Nykyistä kalatalousstrategiaa toteutetaan ainakin vuoden 2021 loppuun saakka, koska uuden ohjelmakauden valmistelu on myöhässä sekä EU-tasolla että kansallisella tasolla.

Kalatalousryhmä kehittää alueensa elinkeinokalataloutta rahoittamalla strategiansa mukaisia yleishyödyllisiä kehittämis- ja investointihankkeita sekä tiedottamalla ja aktivoimalla toimijoita. Kalatalousryhmä saa rahoituksensa Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, Suomen valtiolta ja toimialueen kunnilta. Leader I samma båt – Samassa veneessä rf ry, jonka kotipaikka on Paraisilla, hallinnoi Saaristomeren kalatalousryhmää.

Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt jatkaa kalatalousryhmätoimintaa myös tulevalla ohjelmakaudella. Leader I samma båt – Samassa veneessä rf ry on saanut Varsinais-Suomen ELY-keskukselta rahoituksen kalatalousstrategian 2021-2027 valmisteluun.

Strategia laaditaan avoimesti yhteistyössä kalatalousalan toimijoiden sekä muiden sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa. Järjestämme toukokuussa kolme tilaisuutta, joihin kaikki kiinnostuneet voivat osallistua. Tilaisuuksien teemoina ovat ”Elinkeinokalatalouden paikallinen kehittäminen”, josta järjestetään sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen tilaisuus sekä ”Kalastusmatkailun paikallinen kehittäminen”, joka on kaksikielinen tilaisuus. Tilaisuuksien jälkeen voit käydä kertomassa näkemyksesi kehittämisen tarpeista ja ideoista avoimessa verkkokyselyssä.

Strategia tulee ohjaamaan Saaristomeren kalatalousryhmän rahoituksen suuntaamista ja toimenpiteitä, joten nyt kannattaa olla kuulolla ja tuoda omia kehittämisnäkemyksiä esille.

 

Etäyhteydellä järjestettävien tilaisuuksien ohjelma ja aikataulu:

 

18.5. Teema: Elinkeinokalatalouden paikallinen kehittäminen

17:45 Yhteydet avataan

18:00 Kalatalouden paikallinen kehittäminen Saaristomerellä 2016-2020 (Maria Saarinen, Saaristomeren kalatalousryhmä)

18:20 Kalatalouden paikallinen kehittäminen Perämerellä (Iiro Majuri, Perämeren rannikon kalatalousryhmä)

18.40 Katsaus tulevaan ohjelmakauteen 2021-2027

Tuomas Oikari (Varsinais-Suomen ELY-keskus)

  • viranomaisen näkemys kalatalousryhmien toiminnasta
  • milloin uusi ohjelmakausi käynnistyy?
  • mitä kalatalousryhmät voivat jatkossa rahoittaa?

Maria Saarinen

  • Saaristomeren kalatalousstrategian 2021-2027 laadinnan vaiheet, aikataulu ja osallistaminen
  • johdatus avoimeen verkkokyselyyn

19:15 Keskustelua ja kysymyksiä

20:00 Tilaisuus päättyy

 

20.5. Téma: Fiskerinäringens lokala utveckling

17:45 Förbindelserna öppnas

18:00 Lokal utveckling av fiskerinäringen i Skärgårdshavet 2016-2020 (Maria Saarinen, Skärgårdshavets fiskeaktionsgrupp)

18:20 Lokal utveckling av fiskerinäringen i Österbotten (Jonas Harald, Kustaktionsgruppen i Österbotten)

18.40 En blick på den kommande programperioden 2021-2027

Maria Saarinen

  • när kommer den nya programperioden i gång?
  • vad kan fiskerigrupperna i fortsättningen finansiera?
  • stegen, tidtabellen samt delaktigheten i utarbetningen av Skärgårdshavets fiskeristrategi
  • introduktion till den öppna webbförfrågan

19:15 Diskussion och frågor

20:00 Evenemanget avslutas

27.5. Teema: Kalastusmatkailun paikallinen kehittäminen

           Téma: Fisketurismens lokala utveckling

Föredragen hålls på finska, men kommentarer och frågor kan ställas också på svenska

17.45 Yhteydet avataan

18.00 Kalatalouden paikallinen kehittäminen Saaristomerellä 2016-2020 kalastusmatkailun näkökulmasta (Maria Saarinen, Saaristomeren kalatalousryhmä)

18.10 Kalastusmatkailun paikallinen kehittäminen Sisä-Suomessa (Janne Ruokolainen, Sisä-Suomen kalatalousryhmä)

18.30 Katsaus tulevaan ohjelmakauteen 2021-2027

Tuomas Oikari (Varsinais-Suomen ELY-keskus)

  • viranomaisen näkemys kalatalousryhmien toiminnasta
  • milloin uusi ohjelmakausi käynnistyy
  • mitä kalatalousryhmät voivat jatkossa rahoittaa

Maria Saarinen

  • Saaristomeren kalatalousstrategian 2021-2027 laadinnan vaiheet, aikataulu ja osallistaminen
  • johdatus avoimeen verkkokyselyyn

19:00 Keskustelua ja kysymyksiä

19.30 Tilaisuus päättyy

 

Ilmoittaudu linkin https://forms.gle/fy4Frgw7iFmaRxuV9 kautta viimeistään kaksi päivää ennen tilaisuutta. Lähetämme ilmoittautuneille tilaisuutta edeltävänä päivänä sähköpostitse erillisen linkin, jolla voi liittyä etäyhteydellä järjestettävään tilaisuuteen.

Jurmo Inn laajentaa ravintolatoimintaansa täksi kesäksi!

Ravintolayrittäjänä Jurmon saarella kannattaisi aina nukkua käsi ulkona ikkunasta. Jos on tuulinen aamu, voi kääntää kylkeä, jos taas on tyyni sää, kannattaa varautua siihen, että lounasaikaan nälkäisiä veneilijöitä riittää. Parhaillaan kotimajoitusta ja ruokaa tarjoavan Jurmo Innin pihapiiriin rakentuu uusi ruokasali, jolla vastataan ravintolapalveluiden kasvavaan kysyntään. 

Paraisten kaupunkiin kuuluvalla Jurmon saarella asuu 10 ihmistä. Vapaa-ajan asukkaita on 60 ja lisäksi taianomaisella saarella käy vuosittain noin 20 000 vierailijaa. Se asettaa painetta pienen saaren ainoalle ravintolalle Jurmo Innille. Kauniina kesäpäivänä nälkäisiä turisteja voi helposti tulla toista sataa ja tähän mennessä yrittäjä Tiina Johansson on ruokkinut heidät oman kotinsa keittiössä ja terassilla.

Ensi kesänä kotimajoitusta ja ruokapalveluita tarjoavan Jurmo Innin asiakkaat pääsevät syömään uuteen ruokasaliin. Jurmo Innin päärakennuksen viereen rakentuu parhaillaan noin 30 hengen ruokailutila.

– Ruokailijoita tulee joka vuosi enemmän ja enemmän. Viime heinäkuussa meillä oli yli 1 000 syöjää, kertoo Tiina Johansson.

Jurmo Innillä on itsellään kahdeksan majoituspaikkaa, ja yhteensä saarella on noin 40 vuodepaikkaa. Lisäksi saarelta löytyy Metsähallituksen telttailualue ja myös monet veneilijät pysähtyvät syömään Jurmoon.

– Ja ryhmiä käy paljon. Erityisesti eläkeläiset ovat tärkeä ryhmä kotimaan matkailussa, Johansson lisää.

Kesällä Jurmo Innissä on seisova pöytä päivittäin kello 12–18. Aamiaista ja illallista saa tilauksesta. Seisovassa pöydässä on vaihtelevasti kotiruokaa, mutta esimerkiksi illalliseksi voi tilata perinteisen saaristolaispöydän. Ravintolassa on A-oikeudet.

Tiina Johansson vietti lapsuutensa kesät Jurmossa isovanhempiensa luona ja päätti jo silloin, että joskus tulee se aika, kun hänen ei enää tarvitse palata syksyn tullen mantereelle. Nyt hän on asunut Jurmossa vakituisesti 20 vuotta.

Investointitukea maaseuturahastosta

I samma båt – Samassa veneessä -Leader-ryhmä tukee Jurmo Innin investointia 35 prosentin osuudella. Silti rakennushanke on yrittäjältä iso ponnistus.

– Joidenkin arvioiden mukaan rakentaminen on saaressa 30 % kalliimpaa kuin mantereella, toisten arvioiden mukaan jopa 50 % kalliimpaa. Ja onhan se ihan selvä asia, kun matkat ovat pitkiä. Esimerkiksi sähköasentajaa tarvitaan vain parin tunnin ajan, mutta muutamassa eri vaiheessa, joten joka vaihetta varten pitää matkustaa, Johansson avaa saaristorakentamisen haasteita.

Tällä hetkellä Jurmoon kuljetaan M/S Baldurilla Nauvon vierasvenesatamasta ja matka kestää nelisen tuntia. Kesällä Jurmoon pääsee Pärnäisistä, jolloin matka taittuu hieman nopeammin.

Investointi parantaa kuitenkin koko saaren mahdollisuuksia ottaa turisteja vastaan. Satamassa on kesäisin kahvila ja ruokaa pystyy tekemään myös itse vuokramökeissä ja telttailualueen nuotiopaikalla, mutta yhä enemmän turistit haluavat istua valmiiseen pöytään.

Jurmo Innin nykyinen rakennus valmistui yhdeksän vuotta sitten, mutta jo sitä ennen Johanssonilla oli pienimuotoista yritystoimintaa. Nyt rakennuskanta laajenee uudella ruokasalilla.

Pienellä saarella mielenkiintoinen historia

Tasan 200 km päässä sekä Helsingistä että Tukholmasta sijaitseva Saaristomeren helmi houkuttelee turisteja ennen kaikkea mielenkiintoisen historiansa ja ainutlaatuisen luontonsa vuoksi. Tarinoiden mukaan Jurmo on aikanaan ollut merirosvojen pesäpaikka, minkä vuoksi Kustaa Vaasa määräsi koko saaren poltettavaksi 1500-luvulla. Tämän polton kerrotaan muokanneen maiseman sellaiseksi kuin se nyt on: avoimeksi ja karuksi. Saaressa vapaana laiduntava karja ja nykyään myös alpakat ovat jatkaneet maisemointityötä omalta osaltaan. Suurimmaksi osaksi maata peittää matala katajakasvusto ja kanervanummi, joiden lisäksi siellä on nykyisin myös istutettua mäntymetsää.

Jurmon saari kuuluu Salpausselän päätemoreeniin, mikä selittää pitkulaisen muodon. Saari myös kasvaa koko ajan, sillä se kohoaa merestä noin neljä senttiä vuodessa.

– Maisemien lisäksi täällä käydään paljon myös surffaamassa ja bongaamassa lintuja. Lintujen pesimisaikaan kesällä toinen puoli saaresta on suljettu. Ja on täällä myös 150 harvinaista kasvia. Lista niistä löytyy Metsähallituksen sivuilta, kertoo Johansson.

Uimaan pääsee molemmilla puolilla saarta: toisella puolella on hiekkaranta ja toisella kallioranta. Saunavuoron voi varata mökkejäkin vuokraavalta Klas Mattssonilta. Matkailukaudella satamassa oleva Metsähallituksen Luontotupa tarjoaa tietoa saaren historiasta, luonnosta ja eläimistä.

Jurmon satama.
Vuonna 1846 rakennettu kappeli on yksi Jurmon nähtävyyksistä. Pappi käy paikalla kerran vuodessa, mutta kyläläiset saattavat kokoontua kappeliin myös keskenään vaikkapa laulamaan joululauluja. Muita nähtävyyksiä ovat hautausmaa ja tuulimylly.
Metsähallituksen Luontotupa tarjoaa tietoa saaren historiasta, luonnosta ja eläimistä.
Jurmon korkein kohta Kapellbacken yltää vain noin 17 metriä merenpinnan yläpuolelle. Kapellbacken on vanha kappelin paikka. Saaresta löytyy myös toinen vanha kappelin paikka ja neljä muuta munkinkehää: kivikehää, joiden tarkoitusta ei tiedetä.
Jurmon ainutlaatuinen luonto on herättänyt turistien mielenkiinnon.
Tältä penkiltä näkee hyvin, kun hylkeet tulevat Jurmon edustalle.
Yhteysalusliikenne Jurmoon alkoi vuonna 1964. Laivamatka on maksuton.
Jurmo Innissä yövytään aidoissa saaristotunnelmissa ja käytetään ulkohuussia. Sähköt saatiin vuonna 1996, mutta edelleenkään saaressa ei koreilla puitteilla, minkä vuoksi myös hinnat ovat maltilliset. Varauskalenteri on täynnä aina monta kuukautta eteenpäin.

 

Janica Vilen, Haloo maaseutu