Aurinkosähkö tuo Korppoon nuorisoseuralle vuosittain valtavan säästön

Korppoon nuorisoseurantalolle asennettiin marraskuussa 2020 aurinkopaneelit. Tavoitteena oli saada aurinkoenergian avulla 40 prosentin säästö ison talon sähkölaskuihin, ja Leader-rahoituksella tehty investointi täytti odotukset.

Korppoon nuorisoseuran 28 paneelin aurinkosähköjärjestelmä Gjallarhornin pihapiirissä on tuottanut sähköä vajaassa kahdessa vuodessa jo 17 000 kilowattituntia. Talvella tuotto on luonnollisesti pienempää, jolloin sähköä ostetaan lisää; kesällä sitä taas voidaan myydä ulos hyvään hintaan.

– Yleensä tällainen järjestelmä maksaa itsensä takaisin viimeistään 15 vuoden jälkeen, mutta täällä näyttää, että puhdasta voittoa voi alkaa tulla jo parin vuoden päästä, toteaa paneelit asentanut paikallinen yrittäjä Johnny Pettersson.

Korppoossa on useampia aurinkopaneeleiden toimittajia, joista Johnny Petterssonin IP Solar voitti nuorisoseuran kilpailutuksen. Lupamaksuineen aurinkopaneelien hankintaan ja asentamiseen kului 13 960 euroa. Leader I Samma båt – Samassa veneessä myönsi hankkeelle 65 prosentin tuen, mikä tiputti heti paneelien arvioidun takaisinmaksuajan reiluun viiteen vuoteen. Vallitsevan energiakriisin vaikutuksesta aurinkoenergian hinta on kuitenkin noussut niin paljon, että oman aurinkosähkön myynti on nyt erityisen kannattavaa. Pelkästään heinäkuussa paneelit tuottivat sähköä yli 200 euron edestä.

– Ennen aurinkoenergian myynnistä sai muutaman sentin kilowattitunnilta, mutta tänä kesänä parhaina päivinä hinta on ollut jopa 70 senttiä, kertoo Pettersson.

Viime vuosina Gjallarhornin sähkölaskut ovat olleet niin suuria, että yhdistys alkoi olla niiden kanssa pulassa, kun tuloja on ollut koronan vuoksi hankala saada. Vuonna 2019 talon sähkölasku oli noin 3 600 euroa. Vuonna 2020 talo oli koronan vuoksi tyhjillään peruslämmöllä, mutta silti vuotuinen sähkölasku oli yli 3 000 euroa. Vuonna 2021 sähkölaskusta säästettiin aurinkopaneelien avulla noin 20 % ja tänä vuonna säästöä tulee jo yli tavoitteiden. Gjallarhornin aurinkosähköjärjestelmällä on 25 vuoden takuu, joten luvassa on vielä paljon tuottoisia vuosia.

Tänä vuonna Korppoon nuorisoseura on säästänyt jo yli 1 000 euroa tammi–heinäkuun aikana aurinkosähköjärjestelmän avulla.

 

Yli satavuotias talo uudistuu jatkuvasti

Korppoon nuorisoseura on perustettu vuonna 1903 ja Gjallarhorn valmistui vuonna 1907.

– Alusta asti oli selvää, että vanhaa kaunista taloa ei haluta piilottaa aurinkopaneelien alle. Siksi paneelit asennettiin ulos tien viereen. Samalla tavalla on tehty esimerkiksi Korppoon kotiseutumuseolla, kertoo yhdistysaktiivi Kirsi Sukala-Pettersson.

Vaikka paneelit ovat Gjallarhorniin tulevan pienen hiekkatien laidassa massiiviset, talon pihapiiristä niitä ei juurikaan enää huomaa. Ja kun paneelit eivät ole kiinni katossa, ne eivät häiritse esimerkiksi tulevaisuuden kattoremontteja.

Kun seura päätti investoida uusiutuvaan energiaan, aurinkosähkö oli helppo valinta. Tuulivoiman kustannukset ovat paljon korkeammat ja maalämpö on kustannustehokasta sellaisissa kohteissa, joissa on jo valmiina vesikiertoinen patteriverkosto esimerkiksi öljylämmityksen jäljiltä.

Gjallarhorn on alun perin lämmennyt puilla, mutta 1980-luvulla tehdyn remontin yhteydessä puulämmityksestä luovuttiin ja siirryttiin suoraan sähkölämmitykseen. Ennen aurinkoenergian hankintaa taloon asennettiin jo kaksi ilmalämpöpumppua, jotka helpottivat tilannetta hieman, mutta eivät tarpeeksi.

– Seuraavaksi on tarkoitus tiivistää vielä ikkunoita ja päivittää keittiökoneet sellaisiin, jotka kuluttavat vähemmän energiaa. Näin talosta saadaan pikkuhiljaa energiatehokkaampi, Sukala-Pettersson sanoo.

Gjallarhornissa oli alun perin puulämmitys ja silloin talo olikin käytössä vain kesäkaudella. Enää puilla ei pysty lämmittämään, mutta vanhat kakluunit on säästetty.

Häitä ja harrastajateatteria

Gjallarhornia vuokrataan yksityistilaisuuksiin, muun muassa häihin ja muihin juhliin. Lisäksi talossa on säännöllisesti yhdistyksen omaa toimintaa, esimerkiksi teatteriesityksiä.

– Seuran harrastajateatteri ehti harjoitella pitkään Robin Hood -näytelmää, jonka näytöskausi jouduttiin perumaan päivää ennen ensi-iltaa muuttuneiden koronarajoitusten vuoksi. Nyt täällä suunnitellaan kevääksi revyytä. Toivottavasti se toteutuu suunnitelmien mukaan, Sukala-Petterson sanoo.

Esityksistä seura saa lipputuloja toimintansa pyörittämiseen, ja samalla kylälle saadaan eloa ja yhteisöllisyyttä, kun ihmiset pääsevät tapaamaan toisiaan. Ja tulee esityksiin yleensä paljon väkeä naapurisaaristakin!

Johnny Pettersson ja Kirsi Sukala-Pettersson ovat molemmat kasvaneet Korppoossa ja muistavat hyvin lapsuudestaan esimerkiksi Gjallarhornin suositut keskiviikkodiskot.

Tällä hetkellä Korppoon nuorisoseuralla on 259 jäsentä. Seuran historian merkkihetkistä on Gjallarhornin seinillä valokuvia. Vanha talo kiinnittää aina seuran uudetkin jäsenet kylän omaan historiaan.

Janica Vilen

Elonkirjoa yhdistysvoimalla!

Mynämäen Asemanseudun Kylät ry:n tarmokas porukka edistää kestävää kehitystä konkreettisin ekoteoin ympäröivän luonnon ja kaikkien kyläläisten hyväksi. Luonnon monimuotoisuus on avainsanana: tätä edistävä biodiversiteettialue on valmisteilla ja kylän suurin hyönteishotelli on rakennettu. Lisäksi pyörii roskienkeruukampanja ja keväällä järjestettiin keskustelutilaisuuksia, joissa asiantuntijoiden opastuksella saatiin käytännönläheistä tietoa mm. vieraslajitorjunnasta ja luonnon monimuotoisuutta edistävästä puutarhanhoidosta.

Mynämäen Asemanseudun Kylät ry hoitaa Asmandiaksi nimettyä ulkoilualuetta luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Biodiversiteettiä edistävä maankäytön suunnitelma on jo tehty ja alueen kasvillisuus on inventoitu. Lupaavia kasvilöytöjäkin on jo tehty. Näiden niittykasvien luontaista esiintymistä tuetaan poistamalla vieraslajeja ja niittämällä heinikkoa.

Tämän lisäksi tehdään kesällä 2023 metsän reunasta joen rantaan ulottuva biodiversiteettikäytävä, johon istutetaan kotimaisia kukkivia puita ja pensaita. Istutustyöhön kutsutaan mukaan kaikki halukkaat, sillä tavoitteena on, että biodiversiteettikäytävä koostuu alueen asukkaiden pihoilta ja puutarhoista saaduista lahjoituksista, joista lahjoittajat sitoutuvat pitämään huolta ensimmäisen kasvukauden ajan. Lajit valitaan siten, että pölyttäjähyönteisille ja muille ötököille riittää ruokaa koko kasvukauden ajan. Kun puut ja pensaat kasvattavat hedelmiä ja marjoja, ovat ne kaikkien kävijöiden – ihmisten ja eläinten – vapaasti naposteltavissa.

Asmandian niityllä kasvaa mm. ahomansikka. Kuva: Minna Hautio

-Lajikato on tunnettu tosiasia ja jokainen voi tehdä paljonkin sen estämiseksi, kun vain tietoa on tarjolla. Kun kehitämme Asmandian luonnonympäristöä monipuolisesti, alue voi paremmin ja palvelee kaikkia, niin luontoa itseään kuin ihmisiäkin. Samalla voimme oman tekemisemme kautta antaa tietoa ja havainnollistaa asukkaille, miten luonnonympäristöä voi monipuolistaa. Tärkeä viiteryhmä ovat myös vieressä sijaitsevat koulu ja luontopäiväkoti, jotka voivat hyödyntää aluetta luonto- ja ympäristökasvatuksen osana, toteaa yhdistyksen sihteeri Minna Hautio.

Yhdistys halusi myös kiinnittää huomiota roskaamiseen. Sen vähentämiseksi alueen asukkaat saivat kiinnittää omiin roskiksiinsa tarran, joka antaa ohikulkijalle luvan laittaa maasta poimimansa tai mukana kuljettamansa roskan siihen. Yhdistyksen toimesta on nyt lisätty roskiksia myös kevyen liikenteen risteyskohtiin. Roskasäiliöihin on kiinnitetty tarrat, joissa kannustetaan laittamaan roskat roskiksiin sen sijaan, että ne heitettäisiin maahan.

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Marjut Renvall liimaa tarraa Asmandian omaan roskikseen. Kuva: Minna Hautio

Ötököiden talvea varten yhdistys rakensi ja asensi kylän suurimman hyönteishotellin Asmandiaan. Teon tarkoituksena oli paitsi auttaa Asmandian hyönteisiä talvehtimaan, myös kannustaa kaikkia muitakin rakentamaan hyönteishotelleja pihoilleen.

-Kutsuimme alueen yhdistyksiä ja muita yhteisöjä sisustamaan oma, oikeaoppisesti tehty “hyönteishuoneensa” hotelliin. Kiinnostus on ollut runsasta ja joudummekin kohta sellaisen positiivisen ongelman eteen, että ehkä pitää rakentaa toinenkin hotelli, kertoo Minna Hautio.

Kulunut kesä on ollut Asmandiassa puuhakasta aikaa. EkoTeko-hanke ja sen Ekosparraamo siivittivät kestävän kehityksen ideointia alkukeväästä niin hyvin, että kyläyhdistys päätti hakea Leader-rahoitusta toimenpiteisiin, joilla ideat pantaisiin täytäntöön.

-Ekoteoista on tiedotettu yhdistyksen Facebook- ja nettisivuilla, ja keväällä pidettyihin asiantuntijailtoihin saapui ilahduttavan paljon väkeä. Roskistarrat ovat tehneet kauppansa niin hyvin, että niitä on täytynyt tilata lisää. Yhteisö pidetään ajan tasalla erilaisista toimenpiteistä ja kevään istutuksiin tähtäävä tiedotuskampanja aloitetaan jo tämän vuoden syksyllä. Biodiversiteettikäytävän pohjaa on jo alettu pohjustaa ja se näkyy tällä hetkellä maastossa kyntöjälkenä, iloitsee Hautio yhdistyksen työn hedelmistä.

 

Mynämäen Asemanseudun Kylät ry:n tavoitteena on edistää Mynämäen Asemanseudun kylien elinvoimaisuutta, viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta. Yhdistyksestä tuli virallisesti yhdistys vuonna 2010, mutta aktiivista kylätoimintaa alueella on ollut jo 40 vuotta. 

Yhdistyksen yhteystiedot http://www.mynamaenasemanseutu.net/, facebook-sivut: Asemanseudun ihmeet / luontopolku sekä Asmandia

Etusivun artikkelikuva: Asmandiassa sijaitsevasta hyönteishotellista voivat yhdistykset ja muut yhteisöt varata oman ”huoneen”, jonka sisustavat oikeaoppisesti. Kuva: Hannu Hynnä.

Ajatuksia kestävästä kehityksestä – kohti kestävää elämää Houtskarissa

Mitä on kestävä kehitys? Mitä minä voin tehdä? Onko mahdollista elää kestävästi? Nämä ja monet muut kysymykset ovat tuttuja monille meistä, jotka olemme pohtineet kestävää kehitystä. Kysymyksiä on paljon, kuten myös vastauksia, sillä kestävään kehitykseen voi tarttua lukuisin eri tavoin. Kristiina Rainio ja Janne Göransson Houtskarin Saverkeitista jakavat kokemuksiaan.

Mitä kestävä kehitys merkitsee teille?

Siinä on kyse oman tonttinsa hoitamisesta, sekä pienessä että suuressa mittakaavassa. Ettei esimerkiksi jätä jälkeensä roskia, tai muuta sellaista, jota ei myöhemmin voi korjata, ettei kenenkään muun ei tarvitse jälkikäteen hoitaa. Tämä koskee kaikkea. Elämme aikaa, jossa kaikki tekomme vaikuttavat koko maailmaan. Eri asioihin voimme vaikuttaa eri mittakaavoissa. Kestävä kehitys on sitä, että kantaa vastuunsa missä voi, ajattelen, että toimin niin kauas kuin minun käsivarteni ulottuvat, silloin teen sen mikä on kohtuullista.

Meille se tarkoittaa myös sitä, että elämme sillä mitä luonto meille voi tarjota. Ruuan tuottaminen vaatii paljon aikaa, sen yhdistäminen työssäkäyntiin kodin ulkopuolella on vaikeaa, että ehtii tehdä molemmat asiat.

Miten kestävyys näkyy arjessanne?

Kestävyys on meille käytännössä ehkä sitä, että olemme innostuneita viljelemään sekä jalostamaan tuotteitamme ja syömme satokauden tuotteita. Kyse on siitä, että jaksaa tehdä tietoisia valintoja. Valmistamme myös paljon itse kaikenlaista, sen sijaan että ostaisimme.

Myös kestävän kehityksen sosiaalinen ulottuvuus on merkityksellistä: että jaksaa olla hyvä naapuri tai ystävä, kohdata, antaa aikaa keskusteluille. Sosiaalisesti kestävän kehityksen saavuttaminen voi toki olla vaikeaa, esimerkiksi spontaani kanssakäyminen naapureiden kanssa. Tämä pitää sisällään myös huolenpidon itsestään: sopivan vuorokausirytmin löytämisen, sen, että antaa aikaa lukemiselle, levolle ja aamiaiselle.

Kestävän kehityksen aktiviteettejä Houtskarissa

Järjestimme omasta aloitteestamme kestävän kehityksen viikon Houtskarissa marraskuussa 2019. Se oli kunnianhimoisesti suunniteltu: luentoja, kirja-arvosteluja ja teimme myös konkreettisia asioita. Ajatuksena oli avata keskustelu, puhua siitä, miten kohdata ilmastoahdistus, ettei siitä tule lamaannuttava ajatus vaan pääsee eteenpäin. Ehkä ei ollut hirveän paljon osallistujia, mutta hyvin siihen nähden paljonko meitä täällä Houtskarissa on. Kestävän kehityksen viikon jälkeen tunnelma oli hyvin toiveikas – tuntui siltä, että nyt jotain on aluillaan, mutta joka sitten sammui koronan takia.

Olemme perustaneet pienen kyläviljelmän Houtskarin keskustaan.  Kaupunkiviljelyn innoittamina veimme muutamia viljelylaatikoita puistoon. Ajatuksena oli, että voimme viljellä yhdessä, näyttää lapsille ja aikuisille, että on mahdollista kaiken hälinän keskellä luoda paikka, jonne voi tulla ja pysähtyä hetkeksi! Halusimme näyttää, että on olemassa myös muuta, kaiken ei tarvitse olla tehokasta ja kallista. Olemme käyneet siellä päiväkotilasten kanssa, tarjonneet heille hetken puutarhassa. Lapset ja aikuiset voivat maistaa, ja ottaa myös mukaansa esimerkiksi herneitä – ilman että se maksaa mitään. Suunnitelmana on vielä laatia leikkimielisiä kysymyksiä lapsille, kysymyksiä, jotka innostavat lapsia ja joissa on heille tunnistettavia asioita. Esimerkiksi: Löydätkö tomaattivarkaan? Haluamme kannustaa lapsia maistamaan yrttejä, sellaisia, jotka maistuvat vaikka kanelille tai sitruunalle, vähän kuin leikkiä.

Ajatuksissamme on myös biodiversitettipuiston perustaminen, sellainen, jossa olisi kukkia pölyttäjille, sellaisia, joista mehiläiset ja perhoset pitävät, ja paljon muuta.

Teksti perustuu keskusteluun Kristiina Rainion ja Janne Göranssonin kanssa 17. kesäkuuta 2022.

Leader I Samma båt – Samassa veneessä kampanjoi kestävän kehityksen puolesta!

Kestävän kehityksen viikkoa (https://kestavankehityksenviikko.fi) vietetään syyskuun viimeisellä viikolla. Viikon päämääränä on tuoda esille maaseututoimijoiden asiantuntijuutta ja monipuolista panosta kestävän kehityksen hyväksi.

Leader I Samma båt – Samassa veneessä rf ry kampanjoi kestävän kehityksen puolesta julkaisemalla artikkelisarjan toimenpiteistä, joilla kylätoimijat ja muut maaseudun yhteisöt ovat rakentaneet maaseudun kestävää elämää. Kampanjalla nostetaan esille mahdollisuuksia ja hyviä esimerkkejä sekä herätetään keskustelua maaseutuyhteisöjen kestävän kehityksen työstä.

Julkaisemme päivittäin vaihtuvat teemat sivuilla: http://www.sameboat.fi, http://www.facebook.com/sameboatLAG.

Leader I Samma båt – Samassa veneessä haastaa sinut tai yhteisösi miettimään omia mahdollisuuksianne kestävän kehityksen tekoihin! Kommentoi viikon aikana Facebookissa julkaisemiamme artikkeleja kirjoittamalla kommenttikenttään jokin oma tai yhteisösi, arkinenkin, kestävän kehityksen tekosi. Kaikki kommentit osallistuvat lähiruokakassin arvontaan. Jos kommentoit useamman kerran, jokainen kommentti toimii ”arpalippuna”.

Lisätiedot:

Tiina Saaresranta
tiina.saaresranta@sameboat.fi
040-7272477
Leader I samma båt – Samassa veneessä rf ry

Vielä kerran mahdollisuus hakea hankerahoitusta kalaleaderin ohjelmakauden 2014-2020 kehyksestä

Ohjelmakauden 2014-2020 rahoituskehykseemme on palautunut toteutuneilta hankkeilta noin 25 000 euroa. Nyt hakijoilla on mahdollisuus hakea näistä varoista rahoitusta yleishyödyllisille investointihankkeille. Hankkeet tulee toteuttaa nopealla aikataululla kevääseen 2023 mennessä.

Rahoitettavilla hankkeilla on oltava kytkös elinkeinokalatalouden kehittämiseen, ja niiden tulee toteuttaa joko painopistettä 2 ”Arvoketjun kehittäminen” tai painopistettä 3 ”Kalavarojen hyödyntämis- ja jalostusasteen nosto”.

Painopisteen 2 valintakriteerit, joista neljästä hankkeen on saatava pisteitä:

Hankkeessa edistetään elinkeinokalatalouden infrastruktuurin parantamista tai rakentamista tai niihin tähtäävien suunnitelmien tekemistä

Hanke lisää kalatalouden toimijoiden yritys- ja ammattiosaamista tai kaupallisten kalastajien toiminnan monipuolistamista

Hanke turvaa kaupallisen kalastuksen pyyntipaikkoja tai vesiviljelylle soveltuvia vesialueita

Hanke estää tai vähentää hylkeiden tai merimetsojen kalastukselle tai vesiviljelylle aiheuttamia haittoja

Hanke nostaa kalatalousalan imagoa tai se edistää uusien toimijoiden tuloa kalatalousalalle

Hankkeessa edistetään alueella uusien innovaatioiden kokeilemista, käyttöönottoa, kehittämistä tai kokeilemista

Hanke edistää elinkeinojen sisäistä tai ulkoista viestintää

Hanke tukee kalatalousalan työpaikkojen säilymistä tai uusien syntymistä

Painopisteen 3 valintakriteerit, joista kahdesta hankkeen on saatava pisteitä:

Hanke edistää uusien pyyntimenetelmien, tuotteiden tai tuotantomenetelmien kehittämistä tai tuotteiden laadun parantamista

Hanke edistää kalan markkinointia tai kysynnän ja tarjonnan kohtaamista, tai se lisää kalan elintarvikekäyttöä

Hanke tukee kalatalousalan työpaikkojen säilymistä tai uusien syntymistä

 

Yleishyödyllisissä investointihankkeissa tuki voi olla korkeintaan 80% hankkeen kokonaiskustannuksista. Hakemusten on oltava sähköisessä hakujärjestelmässä Hyrrässä viimeistään 11.11.2022.

Kalaleaderin hankehaku on auki

Saaristomeren Kalaleader avaa tänään 1.9. uuden ohjelmakauden 2021 – 2027 hankehaun.

Kalaleader edistää alueensa elinkeinokalataloutta ja kalastusmatkailua rahoittamalla yleishyödyllisiä hankkeita, jotka edistävät ryhmän oman kehittämisstrategian tavoitteiden toteutumista. Toiminta rahoitetaan Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) ja alueen kunnilta saatavalla rahoituksella (Kaarina, Kemiönsaari, Kustavi, Masku, Mynämäki, Naantali, Paimio, Parainen, Raisio, Salo, Sauvo, Taivassalo, Turku). Leader I samma båt – Samassa veneessä rf ry hallinnoi ryhmää.

Kalaleaderin kehittämisstrategia, hankkeiden valintakriteerit ja rahoitusperiaatteet sekä hakuohjeet löytyvät kalaleaderin verkkosivuilta.

Kalaleader-ryhmälle nimitetty kalajaosto käsittelee hakemukset. Jaoston seuraavaan kokoukseen tulevien hakemusten on oltava sähköisessä hakujärjestelmässä Hyrrässä viimeistään 7.10.2022 klo. 16.00.

Ekniemen luontopolku on avattu! Näköalatornin avajaisia vietetään 27.8.

Kemiönsaaren eteläpuoli on tunnettu upeista luontopoluistaan, mutta kesällä 2022 myös kunnan pohjoispuolelle, lähelle Sauvon rajaa, avattiin uusi luontopolku. Ekniemen kallioille nousevan reitin kruunaa 12-metrinen näköalatorni, jonka avajaisia vietetään lauantaina 27.8. klo 12. 

Degerdalin seudun kyläyhdistys toteuttaa Kemiönsaaren Ekniemessä Leader-hanketta, jossa rakennetaan luontopolku ja näköalatorni kallion laelle. Luontopolku on nyt valmis ja näköalatornikin valmistuu vielä tämän kesän aikana.

Alueen maanomistaja, paikallinen viljelijä Heikki Virtanen rakensi kallion laelle laavun jo vuonna 2019 kaikkien vapaaseen käyttöön. Laavulle tuli heti paljon kävijöitä ja sen myötä syntyi idea retkeilypaikan kehittämisestä yhdessä paikallisen kyläyhdistyksen kanssa.

Maanomistajien luvalla ja avustuksella kyläyhdistys on nyt suunnitellut ja rakentanut alueelle luontopolun, josta voi valita lyhyemmän tai pidemmän reitin. Lyhyempi reitti eli Huipun kierto on 3 km pitkä ja se on merkitty keltaisella. Pidempi reitti eli Ekniemen kierto on puolestaan 5,5 km ja merkitty valkoisella. Reitit kulkevat laavulle ja näköalatornille samaa matkaa, joten oman retkensä pituuden pystyy valitsemaan vielä taukopaikalla.

Luontopolun opastekyltti.
Huipun kierto on 3 km pitkä ja se on merkitty keltaisella. Ekniemen kierto on puolestaan 5,5 km ja merkitty valkoisella. Luontopolun kyltit tehtiin aluksi vain suomeksi, mutta tavoitteena on tuottaa myös ruotsin- ja englanninkielistä materiaalia.
Luontopolun kartta.
Luontopolun sähköinen kartta löytyy osoitteista retkikartta.fi ja visitkimitoon.fi.

– Nyt toivomme, että mahdollisimman moni lähtisi kävelemään reittejä, jotta polut muotoutuvat hyvin. Lisäksi toivomme palautetta reitin merkinnöistä, kommentoi kyläyhdistyksen puheenjohtaja Liisa Yli-Yrjänäinen. 

Jyrkkien nousujen jälkeen palkintona hulppeat maisemat

Reittien lähtöpaikka löytyy osoitteesta Ekniementie 29 (N=6683580.185, E=256394.280). Maanomistaja on rakentanut lähtöpaikalle parkkipaikan muutamalle autolle ja lisää parkkitilaa löytyy Ekniemen lomakylästä noin kilometrin päästä.

Reitti alkaa pellon reunaa pitkin kulkevana hiekkatienä, joka muuttuu pian pienemmäksi traktoriuraksi ja lopulta ihan pieneksi metsäpoluksi. Kalliolle kiivetessä korkeuseroa tulee noin 60 metriä. Jyrkimpiin nousukohtiin on rakennettu avuksi portaat ja köysikaide.

Nainen nousee rinnettä ylös sininen köysi oikella puolellaan.
Osaa nousuista on helpotettu kaiteena toimivan köyden avulla.
Mies ja nainen metsään rakennetuilla portailla.
Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Liisa Yli-Yrjänäinen ja hänen isänsä Juha Kuusto ihailevat luontopolun uusia portaita.

Kiipeäminen palkitsee sillä kallion laelta avautuu Paraisille päin upeat saaristomaisemat jo nyt. Kun näköalatorni valmistuu, huipulta näkee vieläkin kauemmas.

– Laitamme torniin myös opasteita, joiden avulla hahmottaa paremmin, missä suunnassa on mitäkin katsottavaa, kertoo Yli-Yrjänäinen.

Laavulla voi yöpyä ja siellä on tulipaikka, jossa voi kokata retkieväitään, jos metsäpalovaroitus ei ole voimassa. Näköalatornin ja laavun läheisyyteen on hankkeen aikana saatu lahjoituksena myös huussi.

Mies matkalla kallion laelle. Kuvan etuosassa näkyy valko-keltaiseksi maalattu kivi ja takaosassa keskeneräinen näköalatorni.
Luontopolku kulkee pitkiä pätkiä puuttomalla kallion laella ja siksi polku on merkitty maalatuilla kivillä.
Mies istuu laavulla ja nainen seisoo tekeillä olevan näköalatornin edessä.
Näköalatorni valmistuu vielä tämän kesän aikana.

Kesäasukkaat kylän kehittäjinä

Degerdalin seudun kyläyhdistys kokoaa yhteen kolmen pienen kylän asukkaat. Yhdistyksen alueelle kuuluvat Degerdal, Ekniemi ja Helgeboda. Vakituisia asukkaita kylissä on vähän, mutta kesäaikaan väkimäärä kasvaa vapaa-ajan asukkaiden ansiosta. Myös kyläyhdistyksen puheenjohtaja on mökkiläinen.

– Isäni rakensi tänne mökin vuonna 1976. Hän on ollut kyläyhdistyksen toiminnassa mukana alusta asti ja nyt minä olen puheenjohtajana. Hallituslaisista alkaa olla jo yli puolet vapaa-ajan asukkaita, Yli-Yrjänäinen kertoo.

Nainen kalliolla.
Degerdalin seudun kyläyhdistyksen puheenjohtaja Liisa Yli-Yrjänäinen Ekniemen huipulla.

Kyläyhdistys järjestää kesäisin vuosikokouksensa yhteydessä aina rantajuhlat, joihin lähes kaikki kyläläiset kokoontuvat. Myös näköalatornin avajaisia on tarkoitus viettää yhdessä kyläläisten kesken, sillä hanke on ollut koko kylän yhteinen voimannäyte. Hankkeessa tehdään satoja tunteja talkootyötä, sillä lähes 32 000 euron hankkeen 35 prosentin omavastuuosuus katetaan kokonaan talkootyöllä. Rahoituksen on myöntänyt Leader I Samma båt – Samassa veneessä ja hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa.

Seinälle ripustetuissa muovitaskuissa suunnistuskarttoja.
Maastot ovat olleet suunnistajien suosiossa jo pitkään. Suunnistuskarttoja löytyy laavulta.

Seuraava yhdistyksen kokous 13.9

Nyt olemme taas vauhdissa kesäloman jälkeen. Ensimmäinen hallituksen kokous pidetään 13.9. Silloin käsitellään hankkeita jotka ovat valmiina Hyrrässä viimeistään elokuun loppuun mennessä. Ottakaa yhteyttä niin suunnitellaan yhdessä!

Tehdään yhdessä hyvää ympäristömme puolesta!

Kestävästä kehityksestä on puhuttu jo kauan, mutta sanaparina se kuulostaa usein vieläkin hankalalta, ja siihen voi olla vaikea tarttua. Pelkistettynä sen sanoma on kuitenkin yksinkertainen – että emme vastuuttomalla luonnonvarojen kulutuksella ja muilla valinnoillamme riistä hyvän elämän mahdollisuuksia tulevilta sukupolvilta – sekä ihmisiltä että muilta eliöiltä. Kestävä kehitys rakentuu kolmen eri painopistealueen ympärille: ekologisen; sosiaalisen ja kulttuurisen; sekä taloudellisen.

Maaseudun ja saariston yhdistysten toiminta pohjautuu usein hyvin luonnollisella tavalla kestävyysajatteluun, niiden ylisukupolvinen toiminta välittää perinteitä ja kulttuurista jatkuvuutta. Yhdistykset tarjoavat vapaaehtoistyön voimin paljon maksuttomia palveluita koko kylälle. Monet yhdistysten tuottamista toiminnoista luovat sosiaalista turvaa ja yhteenkuuluvuutta. Mutta entä ekologinen kestävyys, onko tämä osa kylä- ja yhdistystoimintaamme? Kyliltä löytyy jo nyt asiantuntijuutta ja ahkeria tekijöitä. Yhdistykset tekevät paljon hyvää ja tärkeää työtä, jolla on ympäristön tilaa parantava tai ympäristökasvatusta edistävä vaikutus, mm. rakentavat ja ylläpitävät luontopolkuja ja perinnemaisemia.

Leader-ryhmämme I samma båt – samassa veneessä haluaa enenevässä määrin kannustaa alueemme toimijoita kestävyys ja ilmastotyöhön. Mitä sitten voimme yhdessä tehdä? Ota meihin yhteyttä, jos pohdit, mitä voisit tehdä kotiseutusi ympäristön tai muun kestävän kehityksen hyväksi. Voimme yhdessä keskustella, ideoida ja suunnitella tapahtumaa, tilaisuutta tai hanketta. Osallistumme myös Kestävän kehityksen viikkoon https://kestavankehityksenviikko.fi syksyllä 2022 (vk.39), tämän puitteissa voi järjestää paikallisia tapahtumia.

Ota yhteyttä:

Tiina Saaresranta, tiina.saaresranta@sameboat.fi, 040-7272477
Kestävä ja ilmastoviisas tulevaisuus -hanke
Leader I samma båt – samassa veneessä

Turunmaan saaristossa kehitetään infrastruktuuria vuoteen 2030 ulottuvan tiekartan avulla

Turunmaan saaristo houkuttelee yhä useampia, mutta sen infrastruktuuri on jo nyt ylikuormittunut. Puutteellinen infrastruktuuri uhkaa sekä asumisen että yrittämisen perusedellytyksiä ja siksi alueelle on tehty oma tiekartta: konkreettinen suunnitelma, jonka avulla puutteita lähdetään korjaamaan yksi kerrallaan.

Henkilökuva tummalla taustalla.
Anders Jungar.

PBI Stiftelsen on tehnyt Turunmaan saaristolle eli Paraisten ja Kemiönsaaren alueille vuoteen 2030 ulottuvan tiekartan, jossa määritellään, millaista infraa tarvitaan, jotta saaristo voi kehittyä kestävällä tavalla ympäristöälykkääksi, hyvin toimivaksi ja elinvoimaiseksi. Tiekartta luotiin I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmän tukemassa hankkeessa, jossa oli mukana PBI Stiftelsenin lisäksi Paraisten kaupunki, Kemiönsaaren kunta ja Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK). Työhön osallistui tiiviisti myös yrityselämän edustajia ja sijoittajia.

– Hankkeen taustalla on aito huoli saariston tulevaisuudesta. Saaristomeri on aivan uniikki paikka maailman mittakaavassa. Nykyään yhä useampi haluaa tehdä saaristosta käsin etätöitä tai matkailla siellä, mutta samaan aikaan asumisen ja yritystoiminnan perusedellytykset ovat uhattuina puutteellisen infrastruktuurin vuoksi, kertoo hankkeen projektipäällikkö Anders Jungar, joka asuu itsekin saaristossa.

Tiekartta on paitsi asiakirja myös työkalu, jonka Paraisten kaupunki ja Kemiönsaaren kunta ovat ottaneet käyttöön.

– Siellä on määritelty ihan konkreettiset toimenpiteet, jotka tehdään seuraavan 6–12 kuukauden aikana ja kun ne ovat valmiit, mennään taas eteenpäin seuraaviin tavoitteisiin, Jungar selittää.

Kunnat ovat päättäneet kokoontua jatkossa kaksi kertaa vuodessa katsomaan, miten tiekartan toimeenpano etenee.

– Yksi tämän hankkeen positiivinen vaikutus on se, että Paraisten ja Kemiönsaaren kunnat löysivät yhteisen tahtotilan ja tavoitteet, joita virkamiehet voivat edistää yhteistyöllä.

Tiekartan tavoitteet näkyvät selkeästi myös esimerkiksi Paraisten kaupungin uudessa strategiassa.

Viisi kategoriaa

Tiekartassa on määritelty keskeisimmät tavoitteet infrastruktuurin kehittämiseen viidessä eri kategoriassa, joita ovat fyysiset yhteydet, digitaaliset yhteydet, asuminen, vesi ja viemäri sekä yrittäjyys. Kaikkiin kategorioihin on määritelty strategiset päämäärät ja niiden toteuttamiseen tarvittavat investoinnit. Tiekarttaan valittuihin investointeihin tarvitaan yhteensä noin 70 miljoonaa euroa, joten yksi tärkeä tehtävä tiekartan toteuttamiseksi on rahoituksen hankkiminen.

Fyysisten yhteyksien kategoriassa lähdetään etsimään rahoitusta Paraisten väylälle, eli uudelle tieyhteydelle Kirjalansalmen sillalta Kuusiston läpi Piispanristille uutta siltaa pitkin. Listalla on myös kevyenliikenteen väylien kehittämistä Saariston rengastielle ja merkittävälle osalle Rannikkoreittiä välillä Kasnäs – Taalintehdas – Kemiö.

Digitaalisten yhteyksien puolella fokus on kuituyhteyksien rakentamisessa. Saaristossa on tällä hetkellä paljon kapasiteettiongelmia, ja esimerkiksi Nauvossa maksuliikenne saattaa katketa, kun risteilyalus lipuu ohi. Sekä Paraisilla että Kemiönsaarella rakennetaan uusia verkkoyhteyksiä parhaillaankin. Paraisten Puhelin Oy on saanut EU:n maaseuturahastosta rahoituksen yhteensä 18 valokuituhankkeeseen. Kemiössä kuitua rakennetaan vähintään viidelle uudelle alueelle.

Asuntojen kategoriassa aletaan kartoittaa muun muassa sitä, kuinka paljon ja missä saaristossa on käyttämätöntä rakennusoikeutta. Paraisilla panostetaan asuntotuotannon laajentamiseen myös Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n kautta.

Vesi ja viemäri -kategoriassa konkretisoidaan, mitä Länsi-Suomen vesistrategia 2050 tarkoittaa Turunmaan saariston osalta. Lisäksi saariston vesi- ja viemäriverkostoon asennetaan uusia mittaristoja, joiden avulla saadaan kerättyä dataa saneerauspäätösten tueksi.

Yrittäjyyden osalta tavoitteena on houkutella Turunmaan saaristoon uusia yrityksiä. Tiekartta-projekti on jo nyt poikinut yhden uuden yrityksen: A’Pelago Experience -yritys aikoo muun muassa tarjota yhteisöllisiä työtiloja saaristoympäristössä ja järjestää tapahtumia kestävään liiketoimintaan ja Web3-kehitystyöhön liittyen. Web3 on uuden sukupolven internet, jossa sovelluksia rakennetaan avointa lähdekoodia käyttämällä julkiseen lohkoketjuun.

Karttakuva Turunmaan saaristosta ja sen päälle merkitty investointitarpeita eri väreillä.
Yhteenveto tunnistetuista infrastruktuuri-investoinneista. Fyysiset yhteydet keltaisella, digitaaliset yhteydet vihreällä, asuminen punaisella, vesi ja viemäri sinisellä ja yrittäjyys oranssilla.

50 syvähaastattelua ja kansainvälinen vertaisanalyysi

Tiekartta luotiin laajassa yhteistyössä. Kunnista oli mukana 16 virkamiestä ja SANK toi arvokkaan lisän hankkeen ohjausryhmään. Hankkeessa tehtiin lähes 50 syvähaastattelua saariston asukkaille, yrittäjille, sijoittajille ja virkamiehille. Lisäksi toteutettiin kansainvälinen vertaisanalyysi, jossa haastateltiin ihmisiä Ahvenanmaalta, Ruotsin Värmdöstä, Tanskan Samsøstä, Viron Hiiumaalta ja Saarenmaalta sekä Norjan Valdresista.

– Halusimme arvioida, mitä voisimme oppia muiden maiden saaristoasukkailta. Esimerkiksi Tanskan Samsø on maailmankuulu siitä, että he lähtivät kehittämään saarestaan energiaomavaraista jo 20 vuotta sitten. Yhteistä kaikissa näissä yhteiskunnissa tuntuu olevan se, että tarvitaan pitkäjänteisyyttä, selkeä visio ja strateginen suunta. Käytännön tasolla asioiden edistämiseksi tarvitaan aina paikallisia priimusmoottoreita, Jungar sanoo.

Tiekartta-hanke päättyi toukokuussa 2022, mutta tästä se työ oikeastaan vasta alkaa.

– Vastaanotto on ollut hyvä ja nyt on odotukset korkealla, Jungar päättää.

Katso raportti tästä. Raportti on ruotsiksi.

 

Mies luennoi oikealla, vasemmalla näkyy näytössä Tiekartan kansi.
Professori Kim Wikström esitteli Tiekarttaa Saaristomeren huippukokouksessa perjantaina 17.6.2022.

Tiekartta-hanke toteutti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014–2022. Hankkeen kokonaisrahoitus oli 101 000 euroa, josta Leader-tuen osuus oli 44 %. Lisäksi hanke sai rahoitusta Svenska Kulturfondenilta ja PBI Stiftelseniltä. 

Svenska kulturfonden on säätiö, jonka tarkoitus on tukea suomenruotsalaista kulttuuria ja koulutusta, ruotsin kieltä sekä suomenruotsalaista toimintaa. 

PBI Stiftelsen on vuonna 2001 perustettu yleishyödyllinen tutkimussäätiö, jonka tavoitteena on tukea ja edistää tutkimusta ja osaamisen kehittämistä, erityisesti teollisen projektiliiketoiminnan ja teollisuuden alalla.