Tehdään yhdessä hyvää ympäristömme puolesta!

Kestävästä kehityksestä on puhuttu jo kauan, mutta sanaparina se kuulostaa usein vieläkin hankalalta, ja siihen voi olla vaikea tarttua. Pelkistettynä sen sanoma on kuitenkin yksinkertainen – että emme vastuuttomalla luonnonvarojen kulutuksella ja muilla valinnoillamme riistä hyvän elämän mahdollisuuksia tulevilta sukupolvilta – sekä ihmisiltä että muilta eliöiltä. Kestävä kehitys rakentuu kolmen eri painopistealueen ympärille: ekologisen; sosiaalisen ja kulttuurisen; sekä taloudellisen.

Maaseudun ja saariston yhdistysten toiminta pohjautuu usein hyvin luonnollisella tavalla kestävyysajatteluun, niiden ylisukupolvinen toiminta välittää perinteitä ja kulttuurista jatkuvuutta. Yhdistykset tarjoavat vapaaehtoistyön voimin paljon maksuttomia palveluita koko kylälle. Monet yhdistysten tuottamista toiminnoista luovat sosiaalista turvaa ja yhteenkuuluvuutta. Mutta entä ekologinen kestävyys, onko tämä osa kylä- ja yhdistystoimintaamme? Kyliltä löytyy jo nyt asiantuntijuutta ja ahkeria tekijöitä. Yhdistykset tekevät paljon hyvää ja tärkeää työtä, jolla on ympäristön tilaa parantava tai ympäristökasvatusta edistävä vaikutus, mm. rakentavat ja ylläpitävät luontopolkuja ja perinnemaisemia.

Leader-ryhmämme I samma båt – samassa veneessä haluaa enenevässä määrin kannustaa alueemme toimijoita kestävyys ja ilmastotyöhön. Mitä sitten voimme yhdessä tehdä? Ota meihin yhteyttä, jos pohdit, mitä voisit tehdä kotiseutusi ympäristön tai muun kestävän kehityksen hyväksi. Voimme yhdessä keskustella, ideoida ja suunnitella tapahtumaa, tilaisuutta tai hanketta. Osallistumme myös Kestävän kehityksen viikkoon https://kestavankehityksenviikko.fi syksyllä 2022 (vk.39), tämän puitteissa voi järjestää paikallisia tapahtumia.

Ota yhteyttä:

Tiina Saaresranta, tiina.saaresranta@sameboat.fi, 040-7272477
Kestävä ja ilmastoviisas tulevaisuus -hanke
Leader I samma båt – samassa veneessä

Turunmaan saaristossa kehitetään infrastruktuuria vuoteen 2030 ulottuvan tiekartan avulla

Turunmaan saaristo houkuttelee yhä useampia, mutta sen infrastruktuuri on jo nyt ylikuormittunut. Puutteellinen infrastruktuuri uhkaa sekä asumisen että yrittämisen perusedellytyksiä ja siksi alueelle on tehty oma tiekartta: konkreettinen suunnitelma, jonka avulla puutteita lähdetään korjaamaan yksi kerrallaan.

Henkilökuva tummalla taustalla.
Anders Jungar.

PBI Stiftelsen on tehnyt Turunmaan saaristolle eli Paraisten ja Kemiönsaaren alueille vuoteen 2030 ulottuvan tiekartan, jossa määritellään, millaista infraa tarvitaan, jotta saaristo voi kehittyä kestävällä tavalla ympäristöälykkääksi, hyvin toimivaksi ja elinvoimaiseksi. Tiekartta luotiin I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmän tukemassa hankkeessa, jossa oli mukana PBI Stiftelsenin lisäksi Paraisten kaupunki, Kemiönsaaren kunta ja Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK). Työhön osallistui tiiviisti myös yrityselämän edustajia ja sijoittajia.

– Hankkeen taustalla on aito huoli saariston tulevaisuudesta. Saaristomeri on aivan uniikki paikka maailman mittakaavassa. Nykyään yhä useampi haluaa tehdä saaristosta käsin etätöitä tai matkailla siellä, mutta samaan aikaan asumisen ja yritystoiminnan perusedellytykset ovat uhattuina puutteellisen infrastruktuurin vuoksi, kertoo hankkeen projektipäällikkö Anders Jungar, joka asuu itsekin saaristossa.

Tiekartta on paitsi asiakirja myös työkalu, jonka Paraisten kaupunki ja Kemiönsaaren kunta ovat ottaneet käyttöön.

– Siellä on määritelty ihan konkreettiset toimenpiteet, jotka tehdään seuraavan 6–12 kuukauden aikana ja kun ne ovat valmiit, mennään taas eteenpäin seuraaviin tavoitteisiin, Jungar selittää.

Kunnat ovat päättäneet kokoontua jatkossa kaksi kertaa vuodessa katsomaan, miten tiekartan toimeenpano etenee.

– Yksi tämän hankkeen positiivinen vaikutus on se, että Paraisten ja Kemiönsaaren kunnat löysivät yhteisen tahtotilan ja tavoitteet, joita virkamiehet voivat edistää yhteistyöllä.

Tiekartan tavoitteet näkyvät selkeästi myös esimerkiksi Paraisten kaupungin uudessa strategiassa.

Viisi kategoriaa

Tiekartassa on määritelty keskeisimmät tavoitteet infrastruktuurin kehittämiseen viidessä eri kategoriassa, joita ovat fyysiset yhteydet, digitaaliset yhteydet, asuminen, vesi ja viemäri sekä yrittäjyys. Kaikkiin kategorioihin on määritelty strategiset päämäärät ja niiden toteuttamiseen tarvittavat investoinnit. Tiekarttaan valittuihin investointeihin tarvitaan yhteensä noin 70 miljoonaa euroa, joten yksi tärkeä tehtävä tiekartan toteuttamiseksi on rahoituksen hankkiminen.

Fyysisten yhteyksien kategoriassa lähdetään etsimään rahoitusta Paraisten väylälle, eli uudelle tieyhteydelle Kirjalansalmen sillalta Kuusiston läpi Piispanristille uutta siltaa pitkin. Listalla on myös kevyenliikenteen väylien kehittämistä Saariston rengastielle ja merkittävälle osalle Rannikkoreittiä välillä Kasnäs – Taalintehdas – Kemiö.

Digitaalisten yhteyksien puolella fokus on kuituyhteyksien rakentamisessa. Saaristossa on tällä hetkellä paljon kapasiteettiongelmia, ja esimerkiksi Nauvossa maksuliikenne saattaa katketa, kun risteilyalus lipuu ohi. Sekä Paraisilla että Kemiönsaarella rakennetaan uusia verkkoyhteyksiä parhaillaankin. Paraisten Puhelin Oy on saanut EU:n maaseuturahastosta rahoituksen yhteensä 18 valokuituhankkeeseen. Kemiössä kuitua rakennetaan vähintään viidelle uudelle alueelle.

Asuntojen kategoriassa aletaan kartoittaa muun muassa sitä, kuinka paljon ja missä saaristossa on käyttämätöntä rakennusoikeutta. Paraisilla panostetaan asuntotuotannon laajentamiseen myös Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n kautta.

Vesi ja viemäri -kategoriassa konkretisoidaan, mitä Länsi-Suomen vesistrategia 2050 tarkoittaa Turunmaan saariston osalta. Lisäksi saariston vesi- ja viemäriverkostoon asennetaan uusia mittaristoja, joiden avulla saadaan kerättyä dataa saneerauspäätösten tueksi.

Yrittäjyyden osalta tavoitteena on houkutella Turunmaan saaristoon uusia yrityksiä. Tiekartta-projekti on jo nyt poikinut yhden uuden yrityksen: A’Pelago Experience -yritys aikoo muun muassa tarjota yhteisöllisiä työtiloja saaristoympäristössä ja järjestää tapahtumia kestävään liiketoimintaan ja Web3-kehitystyöhön liittyen. Web3 on uuden sukupolven internet, jossa sovelluksia rakennetaan avointa lähdekoodia käyttämällä julkiseen lohkoketjuun.

Karttakuva Turunmaan saaristosta ja sen päälle merkitty investointitarpeita eri väreillä.
Yhteenveto tunnistetuista infrastruktuuri-investoinneista. Fyysiset yhteydet keltaisella, digitaaliset yhteydet vihreällä, asuminen punaisella, vesi ja viemäri sinisellä ja yrittäjyys oranssilla.

50 syvähaastattelua ja kansainvälinen vertaisanalyysi

Tiekartta luotiin laajassa yhteistyössä. Kunnista oli mukana 16 virkamiestä ja SANK toi arvokkaan lisän hankkeen ohjausryhmään. Hankkeessa tehtiin lähes 50 syvähaastattelua saariston asukkaille, yrittäjille, sijoittajille ja virkamiehille. Lisäksi toteutettiin kansainvälinen vertaisanalyysi, jossa haastateltiin ihmisiä Ahvenanmaalta, Ruotsin Värmdöstä, Tanskan Samsøstä, Viron Hiiumaalta ja Saarenmaalta sekä Norjan Valdresista.

– Halusimme arvioida, mitä voisimme oppia muiden maiden saaristoasukkailta. Esimerkiksi Tanskan Samsø on maailmankuulu siitä, että he lähtivät kehittämään saarestaan energiaomavaraista jo 20 vuotta sitten. Yhteistä kaikissa näissä yhteiskunnissa tuntuu olevan se, että tarvitaan pitkäjänteisyyttä, selkeä visio ja strateginen suunta. Käytännön tasolla asioiden edistämiseksi tarvitaan aina paikallisia priimusmoottoreita, Jungar sanoo.

Tiekartta-hanke päättyi toukokuussa 2022, mutta tästä se työ oikeastaan vasta alkaa.

– Vastaanotto on ollut hyvä ja nyt on odotukset korkealla, Jungar päättää.

Mies luennoi oikealla, vasemmalla näkyy näytössä Tiekartan kansi.
Professori Kim Wikström esitteli Tiekarttaa Saaristomeren huippukokouksessa perjantaina 17.6.2022.

Tiekartta-hanke toteutti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014–2022. Hankkeen kokonaisrahoitus oli 101 000 euroa, josta Leader-tuen osuus oli 44 %. Lisäksi hanke sai rahoitusta Svenska Kulturfondenilta ja PBI Stiftelseniltä. 

Svenska kulturfonden on säätiö, jonka tarkoitus on tukea suomenruotsalaista kulttuuria ja koulutusta, ruotsin kieltä sekä suomenruotsalaista toimintaa. 

PBI Stiftelsen on vuonna 2001 perustettu yleishyödyllinen tutkimussäätiö, jonka tavoitteena on tukea ja edistää tutkimusta ja osaamisen kehittämistä, erityisesti teollisen projektiliiketoiminnan ja teollisuuden alalla.

Kesän Nuoret Yrittäjät on valittu!

Samassa veneessä ry lanseerasi uuden rahoituksen Paraisilla, Kemiönsaarella ja Kustavissa asuville nuorille keväällä: Nuori Yrittäjä. Rahoituksen tavoitteena on rohkaista nuoria yrittämään ja luomaan oman kesätyön. Nuorilla oli mahdollisuus hakea jopa 1000€ oman yrityksensä perustamiseen. Tämän kesän nuoret yrittäjät on nyt valittu!

Nuori Yrittäjä-tukea myönnettiin seuraaville nuorille yrittäjille kesälle 2022:

– Enni Könönen ja Sebastian Fagerlund, Kauppamuseon lahjatavarakauppa (Houtskari)
– Julia Vihinen ja Susanne Sipinen, Suli-Suli Jäätelö (Iniö)
– Oliver Söderblom, Olivers Chili (Korppoo)
– Elias Båge ja Hugo Pulla, Gulf of Nagu (Nauvo)
– Jenny Ginlund, Sömnad (Kemiö)
– Julia Adolfsson, Julias Kosmetologtjänster (Nauvo)
– Linnéa Lans, Kaffe Knopen (Rosala)
– Simon Lindström ja Artur Pahlman, Turboathe (Parainen)

Onnea ja lykkyä tykö!

Lisätietoja Nuori Yrittäjä-rahoituksesta antavat Salonen ja Hermansson:

Nelli Salonen
Nuoriso Leader-hanketyöntekijä
nelli.salonen@sameboat.fi
040 0188763

Hanna Hermansson
Hankeneuvoja
hanna.hermansson@sameboat.fi
0400 260 411

Tiekartta: Elinvoimainen Turunmaan saaristo kestävien infrastruktuuriratkaisujen kautta

PBI Stiftelsen on tehnyt Turunmaan saaristolle eli Paraisten ja Kemiönsaaren alueille vuoteen 2030 ulottuvan tiekartan, jossa määritellään, millaista infraa tarvitaan, jotta saaristo voi kehittyä kestävällä tavalla ympäristöälykkääksi, hyvin toimivaksi ja elinvoimaiseksi. Tiekartta luotiin I samma båt – Samassa veneessä Leader-ryhmän tukemassa hankkeessa, jossa oli mukana PBI Stiftelsenin lisäksi Paraisten kaupunki, Kemiönsaaren kunta ja Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK). Työhön osallistui tiiviisti myös yrityselämän edustajia ja sijoittajia.

Hankkeen loppuraportti Tiekartta, Turunmaan saaristo

Juttu Haloo maaseudun sivulla Turunmaan saaristossa kehitetään infrastruktuuria vuoteen 2030 ulottuvan tiekartan avulla

Nuorisoleader hankkeet

ISB Nuorisoleaderin kautta tuetaan rahallisesti nuorten omia ideoita, joita he myös itse toteuttavat.
Tukea voidaan myöntää 100-500 euroa ja tukiosuus on 100% kustannuksista.
Jos kustannusarvio on yli 500 euro, tarvitaan myös muuta rahoitusta.

Tästä löydät toteutuneet nuorisoleader hankkeet:

 

Paikallinen olut syntyy tunteella

Kimito Brewing on raivannut tiensä kemiöläisten sydämiin mutkattomalla, mutta monipuolisella tuotevalikoimallaan. Panimo valmistaa olutta tunteella, mikä näkyy myös vahvasti yrityksen brändissä, ja omistaja Jonas Sahlbergille panimo onkin suoranainen persoonallisuuden jatke. Yritys on vuosien varrella kasvanut kohisten muun muassa Leader-rahoituksen avulla, mutta jatkossa panimo aikoo panostaa kasvun sijasta laatuun.

Mahdollisimman hyvää kemiöläistä laiturinnokkabisseä. Näin kiteyttää yrityksen toimitusjohtaja Jonas Sahlberg Kimito Brewingin brändin ja vision. Sahlbergin mukaan heidän tavoitteenaan ei ole maailman valloitus tai edes Suomen parhaan panimon titteli. Sen sijaan he haluavat tehdä hyvää ja konstailematonta olutta, jossa on kuitenkin särmää. Ja siinä he ovat onnistuneet. Sahlberg nimittäin kertoo, että aivan toiminnan alusta saakka yritys on tehnyt voittoa.

– Pyrimme kehittymään koko ajan ja laitamme joka vuosi noin kymmenen prosenttia liikevaihdosta takaisin yritykseen, jotta voisimme uudistaa toimintaamme, sanoo Sahlberg.

Panimon valmistuskapasiteetti on myös vihdoin tarpeeksi suuri vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään. Kimito Brewingin tulos kasvoi 15 prosenttia vuonna 2020, ja näyttää siltä, että vuodesta 2021 on tulossa myös hyvä.  Kiirettä on siis koronasta huolimatta enemmän kuin ennen, ja panimon varasto onkin täynnä olutta odottamassa tulevaa kesää ja rajoitusten poistumista.

Kuvassa raparperi-saison -pulloja.
Kimito Brewingin myydyin tuote Alkossa on tällä hetkellä raparperi-saison eli vaalea ja hedelmäinen pintahiivaolut.

Tiivistä yhteistyötä ravintoloiden kanssa

Idea oman panimon perustamiseen syntyi, kun Sahlberg työskenteli olut- ja viinimaahantuojana. Työnantaja pyysi Sahlbergiä kokeilemaan oluen valmistusta kotona, jotta hän oppisi, miten juomien valmistusprosessi etenee. Hän teki olutta kerran, ja se riitti synnyttämään ajatuksen oman panimon perustamisesta.

Kun hän perusti panimon vuonna 2015, piti sen aluksi olla pelkkä harrastus. Nyt panimo kuitenkin työllistää hänet ja hänen vaimonsa kokopäiväisesti.

– Tällä hetkellä kaikki on laitettu peliin, mutta se ei kuitenkaan tunnu pelottavalta, kertoo Sahlberg.

Yrittäjyys mahdollistaa sen, että työtahdin saa määrätä itse ja toimintaa on mahdollisuus kehittää omien ideoiden pohjalta. Sahlberg suhtautuu oluen panemiseen intohimoisesti, minkä vuoksi esimerkiksi iltaisin tai viikonloppuisin työskenteleminen ei ole hänelle pakkopullaa.

Sahlberg on tehnyt ravintola-alan töitä koko ikänsä, mikä helpottaa yhteistyötä ravintoloiden kanssa. Kimito Brewingin tuotteita myydään Alkossa sekä S- ja K-ryhmien ruokakaupoissa, mutta ravintolayhteistyö on kuitenkin yksi panimon tärkeimmistä myyntikanavista. Ravintoloille suunnitellaan myös omia oluita heidän toiveidensa mukaisesti, ja pääsevätpä ravintoloitsijat joskus myös paikan päälle keittämään olutta. Yhteistyötä pyritään tekemään aina kun se on mahdollista, mutta Sahlberg kuitenkin mielellään keskittyy pidempiaikaisiin yhteistyökuvioihin.

– Pyrimme keskittymään lähinnä yhteistyöhön, josta itse innostun ja saan energiaa, täydentää Sahlberg.

 

Kimito Brewingin panimohalli ja myymälä.
Uudessa panimohallissa on tilaa myös myymälälle.

Uusia hankintoja Leader-rahoituksella

Panimo on saanut toimintansa aikana I samma båt – Samassa veneessä ry:n Leader-rahoitusta kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla rahoitusta myönnettiin noin vuosi toiminnan käynnistämisestä, jolloin kylmälaitteisto uusittiin ja panimolle hankittiin uusi pullotuskone. Pullotuskoneen hankinta paransi Sahlbergin mukaan oluen laatua ja kasvatti valmistuskapasiteettia valtavasti, sillä sitä ennen oluet pullotettiin käsin. Toisella rahoituksella panimolle hankittiin suuremmat tilat. 626-neliöinen halli on mahdollistanut muun muassa sen, että laitteisto mahdutaan pesemään kunnolla.

– Uusista tiloista saimme myös itse suunnitella toimivat, eikä meidän tarvitse enää sopeutua pieniin tiloihin, iloitsee Sahlberg.

Rahoituksella tehdyt hankinnat ovat helpottaneet toimintaa Sahlbergin mukaan paljon. He eivät olisi esimerkiksi voineet varastoida olutta myyntiä varten vanhoissa tiloissa, eikä yritystoiminnan kasvattaminen olisi myöskään ollut mahdollista.

– Molemmilla kerroilla laajennukset tehtiin vuoden sisällä rahoituksen saamisesta. Tulemme todennäköisesti hakemaan rahoitusta uudelleen, mikäli tilanne sallii, kertoo Sahlberg.

Kimito Brewingin uusi pullotuskone.
Leader-rahoituksella hankittu uusi pullotuskone kasvatti panimon kapasiteettia ja paransi oluen laatua.

Yrityksen brändissä näkyy henkilökohtaisuus ja läpinäkyvyys

Jonas Sahlberg työskentelee panimolla kahdestaan vaimonsa Stina Meller-Sahlbergin kanssa. Jonaksen tehtäviin kuuluu myynti, markkinointi ja oluen valmistus. Stina taas vastaa pullotuksesta ja tilojen siivoamisesta.

– Olemme vähän vanhanaikainen pariskunta, nauraa Sahlberg. – Minä olen pomo panimolla ja vaimo kotona, hän tarkentaa.

Myös lapset ovat saaneet osallistua yrityksen toimintaan. Sahlbergin 10-vuotias poika on jo esimerkiksi päässyt suunnittelemaan ensimmäisen oman oluensa. Myös etiketit mangon ja vadelman makuiseen milkshake-olueen hän suunnitteli yhdessä yrityksen etikettisuunnittelijan kanssa. Sahlbergin mukaan panimotoiminta kulkeekin veressä.

– Olen jo yrittänyt meidän pojalle vihjata, että olisiko hänestä joskus yritystoiminnan jatkajaksi, hän myhäilee.

Perheyrityksen brändissä yhdistyy henkilökohtaisuus ja läpinäkyvyys. Panimo on Sahlbergin mukaan pelkän yrityksen sijaan suoranainen persoonallisuutensa jatke. Viime vuonna he esimerkiksi kaatoivat tuhat litraa valmista olutta viemäriin, sillä se ei ollut hänen mielestään tarpeeksi hyvän makuista. Olut oli teknisesti laadukas, mutta hän ei vaan pitänyt siitä.

– Erä ei ollut millään tavoin pilaantunut tai kontaminoitunut. Se ei vaan ollut minun suussani niin hyvä, kuin meidän oluiden pitää olla, kertoo Sahlberg.

Myös suorapuheisuus on panimolle tärkeää, sillä Sahlbergin mukaan fanit haluavat tietää totuuden panimon kuulumisista. Hänen mielestään myös yrityksen tuloksista puhumisen pitäisi olla normaalia.

– Me kerrotaan todella avoimesti, kun panimolla menee huonosti. Se antaa myös luvan kertoa silloin, kun menee hyvin, selventää Sahlberg.

Jonas Sahlberg esittelee poikansa kanssa yhteistyössä syntynyttä olutta.
Father & Son -olut syntyi yhteistyössä Sahlbergin 10-vuotiaan pojan kanssa.

Paikallisella oluella on paikka kesäasukkaiden sydämissä

Kemiöläiset ja saaren kesäasukkaat ovat ottaneet panimon omakseen, mikä on Sahlbergin mukaan työssä kaikkein palkitsevinta. Monet kesäasukkaat tuovat myös viikoittain uusia vieraita Kemiönsaarelle, jolloin illan oluet käydään hakemassa “meidän panimosta”. Sahlberg korostaakin, että heidän oluidensa tulee toimia myös niille, jolla ei ole aiempaa kokemusta käsityöläisoluista, mutta jotka haluavat kuitenkin tukea paikallista yritystä. Koronarajoitusten alkaessa panimolla kävi jopa mökkiläisiä kysymässä, tarvitsevatko he rahallista apua vaikeina aikoina.

– Tänne tuli muutama kesäasukas sanomaan, että me voidaan ostaa osa panimosta ennen kuin kaadutte. Se kertoo aika paljon siitä, kuinka suurella sydämellä tätä työtä tehdään, kertoo Sahlberg.

Kaatuminen ei ollut Sahlbergin mukaan kuitenkaan edes lähellä, sillä koronan vuoksi saaristo oli mökkiläisten lisäksi täynnä kotimaan matkailijoita, jotka eivät päässeet ulkomaille. Parainen, johon valtaosa saariston matkailukohteista kuuluu, syrjäytti Turun myynnin ykköskaupunkina. Sahlberg kertoo, että he myös lisäsivät ruokakaupoissa myytävien oluiden osuutta valmistuksessa ja pyrkivät muodostamaan uusia kontakteja, mikä auttoi selviytymään rajoitusten keskellä.

– Olemme jo tarpeeksi tunnettuja ja ammattimaisia, joten meillä oli kapasiteettia muokata tilannetta itse, selventää Sahlberg.

Hänen mukaansa tavoitteena on kuitenkin, ettei Kimito Brewing kasva yhtään enempää. Tulevaisuudessa he aikovat panostaa kasvun sijasta laatuun, työergonomiaan ja asiakaspalveluun.

– Nyt pärjätään tässä hyvin kahdestaan, ja tahtia on ehkä hieman vielä varaa kiristääkin. Jos pystytään jatkossakin tekemään näin laadukkaita tuotteita, niin niille takuulla löytyy ostajia, päättää Sahlberg.

 


Teksti ja kuvat: Nina Maunuaho

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät tukivat kulttuuria 3,5 miljoonalla

Leader-rahoituksella kehitetään maaseudun elinvoimaa paikallisista lähtökohdista käsin. Kulttuurihankkeiden tukeminen palvelee tarkoitusta erinomaisesti, sillä kulttuuri luo maaseudulle hyvinvointia, yhteisöllisyyttä, viihtyvyyttä ja vetovoimaa. 

Varsinais-Suomen Leader-ryhmät ovat tukeneet ohjelmakauden 2014–2022 aikana kulttuuria 3,5 miljoonalla eurolla. Tuen avulla paikallisella maaseudulla on toteutettu yhteensä 132 kulttuuria edistävää hanketta, joiden kokonaiskustannukset nousevat 5,3 miljoonaan euroon.

– Paikallisen kulttuurin tukeminen ja ylläpitäminen kuuluu ihan Leader-periaatteisiin. Tukemalla paikallista kulttuuria tuetaan samalla kunkin alueen omaa identiteettiä, kommentoi Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneiden toiminnanjohtaja Taina Sainio. 

Kulttuuritoiminta on kärsinyt koronakriisin aikana paljon. Kun yhteiskunta alkaa pikkuhiljaa aueta, on tärkeää saada elvytettyä nopeasti myös maaseudun kulttuurikenttää. Sainio näkee, että juuri paikallisella kulttuurilla on vahva vaikutus ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Siksi maaseudun pienten kulttuurihankkeiden tukeminen on nyt erityisen tärkeää.

– Lisäksi kulttuurin tukeminen on tärkeää siksi, että sillä on niin valtava merkitys yhteisöllisyyden ylläpitämisessä, Sainio jatkaa.

Oma kulttuuri sitoo ihmisiä kotiseutuunsa ja motivoi sitä kautta toimimaan yhteiseksi hyväksi. Yhteisöllisyyden voima näkyy myös Leader-työssä. Tämän ohjelmakauden aikana Varsinais-Suomen Leader-hankkeissa on tehty jo pitkälti yli 100 000 tuntia talkootyötä.

Varsinais-Suomen Leader-ryhmillä on ollut vuosien 2014–2022 aikana myönnettävissä yhteensä 24,9 miljoonaa euroa, josta kulttuurihankkeisiin on käytetty 3,5 miljoonaa euroa, eli 14 %.

Tapahtumia, näyttelyitä ja investointeja

Varsinais-Suomen Leader-ryhmien tukemissa hankkeissa on tehty monenlaisia kulttuuritekoja: 131 tuetusta kulttuurihankkeesta 30 on keskittynyt kulttuuritilojen rakentamiseen tai korjaamiseen. 27 hankkeessa on luotu uusi tapahtuma, mutta vielä useampaan hankkeeseen on sisältynyt tapahtumia osana laajempaa kokonaisuutta. 22 hankkeessa on tehty näyttelyitä tai kulttuuriopasteita. 17 hankkeessa on tehty kulttuuria tukevia investointeja. Maaseudulle on hankittu esimerkiksi soittimia ja äänentoistolaitteita.

Leader-hankkeissa on myös tallennettu paikallista historiaa esimerkiksi kirjoittamalla historiikkeja ja luomalla digitaalisia kotiseutuarkistoja. Lisäksi hanketoteuttajat ovat tutkineet paikallisia kulttuuriperinteitä ja kehittäneet niiden pohjalta uutta toimintaa tähän päivään.

Oman kotiseudun parhaaksi

Varsinais-Suomessa on viisi Leader-ryhmää: Turun seudulla toimiva Varsin Hyvä, Salon seudulla toimiva Ykkösakseli, saaristossa toimiva I samma båt – Samassa veneessä, Vakka-Suomessa toimiva Ravakka ja Loimaan seudulla toimiva Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit. Ryhmillä on vuosien 2014–2022 aikana myönnettävissä yhteensä 24,9 miljoonaa euroa. Kulttuurihankkeiden saama osuus 3,5 miljoonaa euroa on koko rahoituksen määrästä noin 14 %.

Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten miten omaa kotiseutua kannattaa kehittää. Siksi Leader-rahoituksesta päättää paikallisista ihmisistä koottu hallitus. Leader-rahoituksesta 42 % tulee EU:n maaseuturahastosta, 38 % valtiolta ja 20 % alueen kunnilta. Rahoitusta voivat hakea esimerkiksi maaseudun yhdistykset, kunnat, seurakunnat ja muut yhteisöt sekä mikroyritykset, oppilaitokset ja säätiöt. Leader-hankkeen tulee aina hyödyttää mahdollisimman monia. Tukea ei voi saada jatkuvan toiminnan ylläpitämiseen, vaan Leader-hankkeissa luodaan aina jotain uutta.

 

Lue lisää:

 

Meidän Saaristomeri ja Tutkimusmatka saaristoon

Matias Juslin

26.12.2021

Nopea, nokkela ja täynnä energiaa. Nämä ovat adjektiiveja, jotka tulevat mieleen, kun juttelen Matias Juslinin kanssa. Matias on todennäköisesti Suomen nuorin kalankasvatusyrittäjä rannikollamme. Jannen Lohi Oy:n 25-vuotias toimitusjohtaja on käynyt kovan koulun ja saanut yrityksensä menestymään.

Kaupalliseen kalastukseen verrattuna kalankasvatus on suhteellisen nuori elinkeino Saaristomerellä. Kasvatustoiminta alkoi 1970-luvulla Matiaksen kotikunnassa Kustavissa. Hyvien esimerkkien innostamana Matiaksen isä ja isoisä ryhtyivät viljelemään kirjolohta vuonna 1989. Yritys sai nimensä Matiaksen isän mukaan. Juslinit olivat harjoittaneet myös silakan kalastusta rysillä ja talvinuotalla, ja Matiaksen isoisoisää, 1800-luvun lopulla syntynyttä Anton Juslinia voidaan pitää näiden kalastusmuotojen pioneerina Suomessa.

Matias osallistui yrityksen töihin pienestä pitäen, eikä kesätöitä tarvinnut lähteä kyselemään kauempaa. Kouluttautuminen alalle oli itsestään selvyys. Nuori mies suoritti Ammattiopisto Livian Kalatalous- ja ympäristöopistossa Paraisilla kalatalouden perustutkinnon, ja valmistui kalanviljelijäksi vuonna 2015.

Armeijan jälkeen suunniteltu pehmeä lasku perheyrityksen työntekijäksi peruuntui, kun Matiaksen isä kuoli aivan yllättäen. Vastavalmistunut kalanviljelijä joutui ottamaan koko yrityksen vastuulleen ollessaan vain 20-vuotias.

Pojasta, jolla ei pienenäkään ollut peukalo keskellä kämmentä, kasvoi epämukaviakin olosuhteita sietävä pelle peloton. Nämä ominaisuudet auttoivat selviämään haastavista tilanteista. Ei ollut muuta mahdollisuutta kuin tarttua työhön. Matias lähti mukaan myös Työtehoseuran kalankasvattajille suunnattuun yritysvalmennukseen. Oppi ja sisu lienevät muidenkin menestyneiden yritysten kulmakiviä.

Yrityksellä on vesiviljelyn sijainninohjauksen kautta kaksi kasvatuspaikkaa Iniön aukolla. Laitoksilla on lupa tuottaa yhteensä 230 tonnia kirjolohta vuodessa. Savon Taimenelta hankittavat poikaset painavat tullessaan alle 100 grammaa ja lähtevät toisen kasvatuskesän jälkeen 2,5-3 -kiloisina kotimaan markkinoille. Kalat perataan Jannen Lohen perkaamolla, mutta jatkojalostus ei ainakaan vielä kuulu yrityksen toimenkuvaan.

Jannen Lohi työllistää Matiaksen lisäksi yhden henkilön ympärivuotisesti ja perkaussesongin aikana marras-joulukuussa 10 henkilöä. Myös Matias osallistuu laitoksen rutiinitöihin ja on omien sanojensa mukaan mielellään ”kädet likaisena”. Alaa harkitsevilta nuorilta Matias odottaa oma-aloitteisuutta ja vastuuntuntoa.

Matiaksen mielestä hänen ammattinsa parhaita puolia ovat tietynlainen vapaus ja monipuolisuus; jokainen päivä on erilainen, eikä kukaan ole neuvomassa tai käskemässä. Lisäksi tyynet, lämpimät ja aurinkoiset kesäaamut tuovat maisemakonttoriin lämmintä tunnelmaa, joka saa unohtamaan talven pakkaset ja niiden kohmettamien sormien kolotuksen.

Alan suurimpana ongelmana Matias näkee Suomen harjoittaman lupapolitiikan, joka on johtanut kalankasvatustoiminnan kannattavuuden heikkenemiseen ja vaikeuttaa alan kasvua. Ala on kuitenkin hoitanut velvollisuutensa mallikkaasti, ja kuormitusta on pystytty vähentämään tuntuvasti. Tekniikat, jalostus ja rehut ovat kehittyneet. Silti lupia on vaikea saada. ”Lupapäätökset tulisi tehdä puhtaasti faktojen perusteella, mutta hakemuksia käsittelevien virkahenkilöiden asenteilla on valitettavan suuri vaikutus”, harmittelee Matias, jonka mielestä norjalaisen kasvatetun lohen rahtaaminen tällaiseen järvien ja vesien maahan on suorastaan noloa. Myös hylkeet ja merimetsot aiheuttavat suuria taloudellisia menetyksiä ja paljon lisätyötä merialueen kalankasvatusyrityksille.

On pakko nostaa hattu päästä nuoren yrittäjän edessä. Huikea suoritus. Ei ihme, että mopo lähti kunnallisvaaleissakin lapasesta, ja mies valittiin Kustavin valtuustoon ensi yrittämällä, toiseksi suurimalla äänimäärällä ja ilman kampanjaa.

Kiitos Matias työstäsi meidän suomalaisten kalansyöjien hyväksi. Toivottavasti maamme ympäristölupapolitiikka kehittyy ja sallii tulevaisuudessa kalankasvatusalan kasvun. Esimerkiksi kaloille syötettävän rehun raaka-aineen alkuperä tulisi ottaa huomioon lupaprosesseissa; Itämeren silakasta ja kilohailista valmistettava Itämeri-rehu ei tuo mereen lisää ravinteita vaan kierrättää Itämeren omia ravinteita. Poliitikkomme ovat Kotimaisen kalan edistämisohjelman kautta ilmaisseet tahtonsa kolminkertaistaa kasvatetun kalan tuotannon vuoteen 2035 mennessä. Kuluttajat ovat jo ottaneet kotimaisen kirjolohen omakseen, ja sillä on suuri kysyntä.

#kalaakaikille #respect

 

Bonusjuttu Matiaksen isoisoisästä Anton Juslinista ja Kekkosesta

Matiaksen isoisän isä, kalastaja Anton Juslin oli presidentti Urho Kekkosen kalakaveri. Vanha tarina kertoo, että kun Kekkonen tuli taas kerran kalastamaan ja Anton oli vastassa, tällä kertaa kunniamerkillä koristeltuna, Kekkonen kysyi, että mistäs tuollaisia saa? Anton vastasi: ”En mää tierä mist te saisitt, mut mää ole saanut ansiost”.

Jukka ja Saija Toivonen

7.5.2021

Jukka ja Saija Toivosen perheyritys myy omasta saaliistaan valmistamiaan kalatuotteita suoraan kuluttajille useiden myyntikanavien kautta. Yrityksen nopea menestys on ollut Toivosille yllätys: ”Emme osanneet varautua siihen valtavaan suosioon, minkä kalakauppa-automme, itsepalvelumyymälämme Sumppu ja tuotteemme ovat saavuttaneet. Vakioasiakkaita on todella paljon. Työmme on ajoittain hektistä ja hyvinkin raskasta, mutta tyytyväiset asiakkaat tuovat virtaa jaksamiseen. Teemme parhaamme ollaksemme kuluttajien luottamuksen arvoisia myös jatkossa.”

Toivosen Lähikala työllistää Jukan ja Saijan kokopäiväisesti, minkä lisäksi heidän tyttärensä Jasmin, Saijan sisko Heidi ja naapurin tyttö Mari työskentelevät yrityksessä osa-aikaisesti. Kalat nostetaan Mynälahdelta, mutta jalostustilat ovat kauempana Mynämäellä 8-tien pohjoispuolella.

 

Saija on koulutukseltaan leipuri. Hän ei koskaan ehtinyt toimia ammatissaan, vaan tavattuaan Jukan 1990-luvun puolivälissä pariskunta perusti yhteisen matkailupalveluyrityksen. Vakka-Suomen Erätulet toteutti luonto- ja erähenkisiä ohjelmapalveluita yrityksille ja yhteisöille. Yritys vastasi useana kesänä myös Naantalissa sijaitsevan Väskin seikkailusaaren teemapuiston ohjelmasta, kesät saarella asuen. Jukka oli ennen matkailualan perustutkinnon suorittamista toiminut puutarhatalouden yrittäjänä ja metallitöissä.

1990-luvun lopulla Vehmaalta hankitun mökin mukana tuli osuus 100 hehtaarin vesialueeseen. Kun matkailuyrityksessä oli ajoittain hiljaisia jaksoja, Jukka alkoi kalastaa sivutoimisesti. Jukan isä souti, ja Jukka laski verkkoja. Jukan sanojen mukaan aluksi usein väärään paikkaan tai väärään aikaan. Mutta työ tuli opittua, ja kaikessa oli mukana tekemisen meininki. Matkailuyritys, perhe ja koti olivat Saijan vastuulla, minkä lisäksi hän kävi harjoittelemassa merellä. Vuonna 2007 myös Saijasta tuli ammattikalastaja, ja matkailuyritys ajettiin alas.

Kalastuksessa tärkeimmät saalilajit ovat alusta asti olleet kuha ja ahven, mutta myös haukea, madetta ja särkikaloja kalastetaan sesonkien mukaan. Toivoset olivat mukana myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sekä John Nurmisen säätiön hankkeissa, joissa kalastettiin särkikalaa kohdennetusti. Särkikalasaaliista tuli vapauttaa petokalat, ja sitä varten kalastuslautalle rakennettiin lajitteluasema.

Jukka on myös yksi kuoreen eli norssinkalastuksen pioneereista Saaristomerellä. Länsi-Suomen kalatalouskeskus toteutti 2007-2009 kuorenuottahankkeen. Koekalastajina olivat Jukka Toivonen ja kustavilainen kalastaja Jouni Nieminen. Kun nuotalla kuoretta ei kiinni saatu, kekseliäs kaksikko päätti heittää pyyntipaikalle kaksi Seppo Kyllöseltä lainattua hoitokalastusrysää. Saaliit olivat muhkeita, ja Saariston Jäädyttämö (Kustavi) osti kaiken, ja markkinatilanne näytti lupaavalta. Kolmantena vuotena useat muutkin kalastajat päättivät kokeilla, ja loppu onkin historiaa. Vuonna 2020 Saaristomeren kuoresaalis oli jo noin 2 miljoonaa kiloa.

Hylkeet ja merimetsot ovat pakottaneet monet Saaristomeren rannikkokalastajista luopumaan ammatistaan. Toivostenkin kohdalla tilanne johti lopulta siihen, että pienenevän saaliin tukkumyynti ei tuonut riittävää toimeentuloa. Jotain uutta oli keksittävä, koska kalastusalalla he halusivat pysyä. Samaan aikaan lähiruoasta tuli trendi.

Ajatukset ja suunnitelmat kypsyivät. Jukka lähti opiskelemaan Livian kalatalous- ja ympäristöopistoon, jossa hän suoritti kalatalouden perustutkinnon ja valmistui kalajalostajaksi. Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta oli haettavissa tukea kalastajan oman saaliin jalostukseen, markkinointiin ja suoramyyntiin liittyviin investointeihin. Toivoset päättivät rakentaa omat kalanjalostustilat, ja ne valmistuivat vuoden 2018 alussa.

Aluksi tuotevalikoimaan kuului kuha- ja ahvenfileitä tuoreena ja pakasteena sekä joitakin särkikalatuotteita. Mutta oli keksittävä keino saada tuotteet Mynämäestä kuluttajille. Kustavissa oli myytävänä vanha mutta vähän ajettu kauppa-auto. Jukka mietti, että tässä olisi hyvä keino saada toiminnalle näkyvyyttä. Auto kunnostettiin ja katsastettiin elintarvikkeiden myyntiä varten. Toivosen Lähikalan logoin teipattu 37-vuotias Mersu lähti ylpeänä ensimmäiselle myyntimatkalleen joulukuussa 2018.

 

Seuraavana vuonna jalostustiloja laajennettiin. Kylmä- ja lämminsavu-uunit rakennettiin itse. Tuotevalikoimakin laajeni.

Yle kirjoitti Toivosten kalakauppa-autosta jutun huhtikuussa 2019. Jukka sanoi jutussa, että ei kukaan lähde hakemaan näitä kaloja Mynämäen korvesta. Hän on sittemmin joutunut perumaan sanansa. Toivoset avasivat kotinsa läheisyyteen viime vuoden vappuna kalan itsepalvelumyymälä Sumpun, josta tuli jättimenestys jo ensimmäisenä aukiolopäivänään. Kala-auton ja Sumpun lisäksi tuotteita myydään useassa Reko-ruokaringissä. Moni asiakas on kertonut, että heille on tärkeää saada ostaa kalatuotteensa suoraan ammattikalastajalta.

 

Tuotteiden raaka-aine on pääsääntöisesti oma saalis. Joinakin kiireaikoina tai kun oma saalis on vähäistä, saalista ostetaan alueen muilta ammattikalastajilta. Tuorekala myydään pääasiassa fileinä sesongin mukaan. Kalaa löytyy fileinä myös pakasteina, minkä lisäksi pakastettuna on saatavilla aina jotain mätiä sekä villikalan jauhelihaa ja pihvejä. Lähikasvattamoilta tulevasta kirjolohesta valmistetaan lämmin- ja kylmäsavutuotteita sekä graavia. Saija kertoo, että myös hauki taipuu herkulliseksi kylmäsavutuotteeksi sekä fileenä että mätinä. Kylmäsavukirjolohta ja -haukea on myös levitteissä. Puolisäilykkeinä löytyy erilaisia silakasta ja särkikaloista valmistettuja marinadeja.

Toivoset osallistuivat viime syksynä Artesaaniruoan SM-kisoihin ja voittivat sekä lämminsavukalasarjan että säilötyn kalan sarjan. Savulankku, jonka valmistaminen kestää kaksi päivää, on tehty silakkafileistä ja maustettu suolalla, hunajalla, sinapinsiemenillä ja sipulirouheella. Juhlalahnassa on omenalla ja pihlajanmarjoilla maustettuja isoja lahnanpaloja täyssäilykkeenä lasipurkissa.

Kalakauppa-auton reitit ovat vakiintuneet. Perjantaisin ja lauantaisin kuljetaan reiteillä Nousiainen-Lemu-Naantali-Turku-Masku ja Mynämäki-Vehmaa-Mietoinen. Kevään 2021 ensimmäisen kierroksen ensimmäisellä etapilla Nousiaisissa oli yli 60 henkilön jono.

Itsepalvelumyymälä Sumppu on auki joka päivä klo. 10–19. Kalatuotteiden lisäksi Sumpussa myydään joitakin lähialueen pientuottajien tuotteita kuten munia, hunajaa ja jauhoja. Korona-epidemia lienee osaltaan vaikuttanut Sumpun suosion nopeaan nousuun. Saija on iloinen siitä, että myös paikallisyhteisö on ylpeä kylän omasta kaupasta.

Toivoset ovat mukana Turun, Raision, Naantalin, Salon, Paimion, Mynämäen ja Nousiaisten Reko-ruokaringeissä, ja tarkoituksena on laajentaa vielä muutamaan muuhun. Saija kertoo, että Reko-ringit ovat siinä mielessä hyvä markkinointikanava, että kun tuottajat saapuvat paikalle, tuotteet on jo myyty. Hävikkiä ei oikeastaan tule.

Toivosen Lähikala on saanut valtakunnallistakin huomiota useiden haastattelu- ja esitelmäpyyntöjen merkeissä. Yrityksen menestystarina ei kuitenkaan ole ainoa asia, mikä kiinnostaa ja innostaa. Saija ja Jukka ovat sympaattisia ja aitoja ihmisiä, eikä pariskunnan välinen kipinä ja kunnioitus jää keneltäkään huomaamatta.

Kiitos Saija ja Jukka työstänne meidän kalansyöjien ja Saaristomeren hyväksi! Olette olleet kalan suoramyynnin innovatiivisia uranuurtajia Varsinais-Suomessa. Te ja tuotteenne ansaitsette vain menestystä.

 

Yrityksen toimintaa koskeva osuus jutussa perustuu osittain Saija Toivosen artikkeliin ”Kalaa lähivesiltä suoraan kuluttajille” Elintarvike ja Terveys -lehdessä 2/2021.

Johanna Piipanoja

2.4.2021

Sankaritarinamme ovat olleet vuoden vaihteen jälkeen tauolla. Nyt laajennamme perspektiiviä, ja otamme esiteltävien henkilöiden joukkoon ammattikalastajien lisäksi muut kalatalousyrittäjät Saaristomerellä. Pitkäperjantain esittely vie meidät Nauvoon, jossa tehdään savun avulla taikoja!

Perheyritys Piipanoja Oy:tä johtaa nykyään 38-vuotias Johanna Piipanoja, mutta yrityksen perustivat hänen vanhempansa Kalle ja Paula Piipanoja 30 vuotta sitten. Myös nyt jo edesmenneen Kallen vanhemmat toimivat yrittäjinä, joten yrittäjyys kulkee perheessä selvästi verenperintönä.

Kalle ja Paula Piipanoja kehittivät tuotteiden reseptiikan ja valmistusprosessin ja niihin perustuvan kannattavan yritystoiminnan alusta alkaen itse. Yritys on perustamisestaan lähtien toiminut samalla paikalla Nauvon Prostvikissä. Yritys työllistää kolme vakituista ja kaksi osa-aikaista työntekijää.

Piipanoja Oy on erikoistunut kylmäsavustettujen kalatuotteiden valmistukseen. Tuoteperheeseen kuuluu tällä hetkellä kymmenkunta eri tuotetta, joiden raaka-aineena on kotimainen MSC-sertifioitu silakka sekä kasvatetuista kalalajeista kotimainen kirjolohi, norjalainen lohi, kotimainen siika ja kotimainen tai ruotsalainen nieriä. Kaikki raaka-aineet ostetaan valmiiksi perattuina ja fileoituna.

Johanna Piipanoja kertoo, että yrityksen toiminnan keskiössä on tuotteiden korkea laatu, mikä asettaa omat vaatimuksensa paitsi valmiille tuotteelle myös käytetyille raaka-aineille.

 

Kaikki työvaiheet; suolaus, savustus, siivutus ja pakkaus tehdään pääosin käsityönä, mikä osaltaan varmistaa jatkuvan laaduntarkkailun. Yritys ei kilpaile määrällä vaan laadulla, josta osoituksena ovat asiakaskuntaan kuuluvat useat huippuravintolat. Eräs näistä on ravintola Nokka Helsingin Katajanokalla.

Tuotteita myydään pääosin vakumoituina vähittäispakkauksina, mutta etenkin sesonkiaikaan tuotteita myydään myös vakumoituina palvelutiskituotteina. Yrityksen ylivoimaisesti myydyin tuote on valmiiksi siivutettu kylmäsavustettu kirjolohi.

Pääosa tuotteista myydään vähittäiskauppoihin ja ravintoloihin. Tuotteita myydään Turun seudulla yhteensä yli 30 toimipisteessä, ja yritys hoitaa myös tämän alueen jakelun itse. Yhä enenevissä määrin kysyntää löytyy myös muualla Suomessa.

Johanna Piipanoja valmistui kalatalous- ja ympäristöalan ammattilaiseksi eli iktyonomiksi Turun Ammattikorkeakoulusta vuonna 2011, mutta hän on ollut mukana yrityksen touhuissa ja toiminnassa pikkutytöstä lähtien. Nuori toimitusjohtaja katsoo tulevaisuuteen luottavaisesti, ja mielessä on ideoita yrityksen kehittämiseksi. Hänen tavoitteenaan on kehittää yrityksen toiminnasta mahdollisimman resurssitehokasta ja ympäristöystävällistä. Prosessista syntyvän jätteen määrän vähentäminen, kierrätysasteen parantaminen ja sivutuotevirtojen entistä tehokkaampi hyödyntäminen toisivat lisäarvoa myös yrityksen taloudelle. Johanna on kiinnostunut myös tuotekehittelystä, ja erityisesti vähempiarvoiset kalat kiinnostavat. ”Kotimaisen kalan ja etenkin särkikalojen käytöllä olisi myös positiivia ympäristövaikutuksia, koska siten voidaan poistaa tehokkaasti Itämerestä ravinteita”.

Kiitos Johanna ja koko Piipanoja Oy:n henkilökunta panoksestanne meidän suomalaisten kalansyöjien iloksi ja hyödyksi!

Kuvat: Valentina Morales Buschmann